Ehkä sinusta makeaa? unta näin

Anonyymi-ap kirjoitti:

Viikko sitten otin yhden CD:n pois auton soittimesta. Silti yksi sen laulun kohta soi usein päässä, vähän eri sanoilla;
Älä koske niihin uniin
Jotka näen ja ymmärrän

Eilen illalla aioin mennä katsomaan ja kuuntelemaan kaimaani, mutta sitten peruin, koska viihteellinen ilta jatkuisi pitkään ja sunnuntaina olis jo kerättävä voimia ensi viikkoon.
Aloin sitten katsoa elokuvaa, jossa mies palasi kotikaupunkiinsa vanhempiensa taloon, ja alkoi hoitaa isänsä asioita, tapasi vanhan heilansa nuoruusvuosilta.
Samalla söin ja join tavallista enemmän sokeripitoisia, makeaa, koska viihteellä olisi kuitenkin juotu, juotu ja syöty.
Ehkä siksi uni tuntui makealta.

Unessa olen vanhassa huoneessani järjestelemässä tavaroita. Sitten soitan sulle.
Se kohta unesta on elokuvamainen, koska vasemmassa uniruudussa olen minä tavaroita katselemassa ja puhumassa ja oikeassa sinä istumassa ja puhumassa puhelimeen. Sinulla on päällä pusero, joka on vaaleampi kuin pitkät hiuksesi. Tulee sellainen vaikutelma että myös sinä olet samassa kaupungissa juuri sillä hetkellä.

Sanot minulle että minun pitäisi tehdä samanlainen profiili kuin sulla ja melkein kuin sanelet, mitä sinne pitäisi kirjoittaa. Yksi kohta on kuiteski sellainen etten haluaisi siihen mitään laittaa ja sanon etten tee mitään, luovun koko hommasta. Haluat vielä puhua siitä, mutta kun en myötäile, niin kysyt rauhallisesti: "Mitä oikein haluat?"

Kysymys pysäyttää ajattelemaan, koska minähän se olin sulle soittanut. En ehdi muodostamaan vastausta, kun kysyt: haluatko tavata?
"Niin, eihän se huono ajatus ole", sanon koska tuntuu ettei siinä ole menetettävää.

Sanot muistavasi missä asuimme ja voit lähteä kävelemään sinne päin. Sovimme kuitekin kohtaavamme yhdessä risteyksessä puolen kilometrin päässä meiltä klo 18.

Alan valmistella lähtöä koska aikaa ei ole paljoa. Yritän ottaa jotain lääkettä tms. valkoisesta kaukosäätimen tapaisesta laitteesta. Sieltä pitäisi tulla jotain liuskaa joka laitettaisiin kielen päälle. Painan kaksi naksahdusta, mutta laite ei sylje liuskaa ulos. Sitten muistan että sehän on ollut rikki jo kauan. Avaan laitteen kuoren ja näen 5 mm leveää harmaata liuskaa rullalla, jumissa. Se ei ole päässyt ulos kapeasta aukosta. En ehdi alkaa sitä korjaamaan vaan repäisen liuskasta arviolta kahden annoksen verran ja laitan sen kielen päälle sulamaan. Tunnen jonkin sitruunaisen hajun ja tunnen kuinka liuska alkaa hajoamaan pehmeäksi massaksi.

Kello on melkein 18 ja tajuan etten ehdi paikalle kävellen. Otan auton ja lähden ajamaan.
Ketään ei ole näkynyt kaduilla kun saavun siihen kohtaamispaikalle. Jatkan matkaa sitä reittiä jota luulen sun kävelevän. Ihmettelen ettei sua näy, vaikka kello on melkein 18. Kuvittelen että oletkin itse lähdössä tasalta.
Ennen yhtä siltaa käännyn ja ajan takaisin kohtaamispaikalle ja samalla katson, jos olet siinä kävelemässä samaan suuntaan.

On kai syksy tai talvea, koska kaikilla on ulkotakki päällä. ja joillakin sateenvarjokin.
Tien oikeassa reunassa näkyy kolme ihmistä mutta kukaan ei näytä sinulta. Etsin sellaisia, joilla on pitkät hiukset tai "lempiväriäsi" päällä tai sateenvarjossa.
Ajan joitakin minuutteja eikä sopivaa sinua näy. Sitten näkyy yksi lähellä sitä kohtaamispaikkaa. Hiljennän hänen kohdalle ja avaan ikkunan.
Nainen on paljon näköisesi, hymyilee mutta jatkaa silti kävelyä. Sanon jotain mutta nainen ei pysähdy, vilkaisee aina välillä mua, hymyilee. Jatkamme eteenpäin ja avaan jo ovea hänelle. Huomaan että hänen hiuksensa ovat ehkä sittenkin vaaleammat kuin sulla. Sitten nainen sanoo hymyillen että on ihme että täälläkin joutuu tällaisen ahdistelun kohteeksi. Silloin tuntuu varmalta että erehdyin naisesta.
Uni loppuu.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä