Kun lapsi katsoo isäänsä hän ei näe narkkaria tai alkoholistia vaan hän näkee roolimallin.
Lapsi kokee sen mitä hänen läheisensä tekevät oikeaksi. Ei lapsi laske onko jokin aine laillinen vai laiton.
Lapsi kokee "oikean olemisen" olevan joko selvinpäin olemista tai sekaisin olemista. Hän kopioi käyttäytymismalleja.
Myöhemmin hän osaa arvottaa myös asioita. Jos isä muuttui viinan takia raivohulluksi mieltää lapsi pullon pahaksi - kuin myös agressiivisuuden - muttei perimmäistä päihteilyn käyttäytymismallia.
Kun isät juovat viinaa kokevat lapset päihteilyn normaaliksi osaksi elämää. Kun pullo ei ole kuitenkaan se oikea päihde koska se aiheuttaa vääryyttä - mitä jää jäljelle jotta lapsi voi kopioida sen minkä kokeaa oikeaksi olemiseksi?
Miksi kysytään miksi nuoret käyttävät aineita? Miksi kukaan ei vastaa siihen kysymykseen? Kenellä puhtaat jauhot pussissa? Kenellä?
Lapsi kokee sen mitä hänen läheisensä tekevät oikeaksi. Ei lapsi laske onko jokin aine laillinen vai laiton.
Lapsi kokee "oikean olemisen" olevan joko selvinpäin olemista tai sekaisin olemista. Hän kopioi käyttäytymismalleja.
Myöhemmin hän osaa arvottaa myös asioita. Jos isä muuttui viinan takia raivohulluksi mieltää lapsi pullon pahaksi - kuin myös agressiivisuuden - muttei perimmäistä päihteilyn käyttäytymismallia.
Kun isät juovat viinaa kokevat lapset päihteilyn normaaliksi osaksi elämää. Kun pullo ei ole kuitenkaan se oikea päihde koska se aiheuttaa vääryyttä - mitä jää jäljelle jotta lapsi voi kopioida sen minkä kokeaa oikeaksi olemiseksi?
Miksi kysytään miksi nuoret käyttävät aineita? Miksi kukaan ei vastaa siihen kysymykseen? Kenellä puhtaat jauhot pussissa? Kenellä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei ihmisen käyttäytymistä ja vaikuttimia, eli tässä tapauksessa lapsen maailmankatsomuksen rakentumista, voi noin yksinkertaisesti selittää. Kyllä siihen vaikuttaa monet muutkin asiat kuin roolimallit. Jopa täysin samanlaisissa olosuhteissa kasvaneet lapset voivat käyttäytyä toisistaan täysin poikkeavasti.
Esittämäsi kysymykset taitavat olla niin vaikeita, ettei niihin ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia. Paitsi että tuskinpa monellakaan on puhtaita jauhoja pussissa. Mutta sellaisia ihmiset vain ovat. Toki aina pitää pyrkiä parempaan omien voimavarojen rajoissa...
123
Itseasiassa lasten suhteen asiat ovat juuri noin yksinkertaisia. Toki myöhemmin elämä tarjoaa muitakin asioita - omaa harkintaa - tietoa - mutta perustunnelma ja vaikutus on ikuinen ja se näkyy hyvin pitkälle kunkin henkilökohtaisessa elämässä ja valinnoissa.
On totta että vaikutusmekanismit ovat monitahoiset ja -mutkaiset. Mutta tietyt perussäännöt pätevät aina ja ne eivät ole kovin kummoiset. Lapsi on sitä mitä hän näkee ja kokee. Me kaikki olemme sellaisia.
Vaikutuksena vanhempien mallit eivät ole mitään 5% luokkaa vaan ne ovat 50% luokkaa, korkeampiakin. Tämä fakta on jokaisessa lapsen kehitystä ja lapsuuden mallien vaikutusta myöhemmin käsittelevässä kirjassa. Olen lukenut ne ja lukamani väitteiden todenperäisyyden näen ympärilläni toisissa ihmisissä.
Ihmisten maailmankuva muodostuu konstruktiivisesti. Tällöin kannattaa muistaa että ihminen "näkee" (l. luo) todellisuuden omalla tavallaan. Vanhempien mallit vaikuttavat, mutta on täysin toinen asia miten ne vaikuttavat. Tämän luulisi löytyvän niistä sinunkin kirjoistasi. Perustunnelma voidaan nähdä esim. kiintymyssuhteiden rakentumisen ja niiden vaikutuksen kautta. Mutta edes ne eivät kuitenkaan tee peruuttamatonta vaikutusta. Eikä kiintymyssuhteiden laatu ole samanlainen samanlaisissa perheissä elävillä lapsilla ja äideillä.
kts esim Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen 2002 Sinkkonen J. & Kalland M. (toim.)
123
Niin. Jäin miettimään tätä mallien vaikutusta. Taisin kirjoitella vähän eri asiasta. Malleilla on vaikutusta, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin usein ajatellaan.
Seuraavalla kerralla paremmalla onnella...
123
ajatellaanpa lapsia jotka kasvavat esim. slummialueella tai tietyllä murrealueella hehän kommunikoivat juuri sillä tyylillä minkä ovat oppineet ja jollekin esim. sosiaaliviranomaiselle viesti ei mene perille kun he eivät ymmärrä kirjojen ulkopuolelle katsoa...se on niin yksin kertaista ja se voi olla myös taakka jos lapsi ei pääse kykyjään näyttämään muualle...
....kokemuksen kautta voin sanoa, että lapsi omaksuu asioita paljon mallioppimisen kautta. Jos perheessä vanhemmat käyttävät paljon alkoholia tai suhtautuminen alkoholiin, päiheisiin ja rikoksiin on myönteinen niin voidaan lapsen kohdalla sanoa, että ei omena kauas puusta putoa. On sanottu ja tutkittu, että lapsen moraalinen kehitys, käsitys oikeasta ja väärästä muodostuu varsin pysyväksi jo 7 ikävuoteen mennessä. Jos lapsuus on ollut traumatisoiva, niin syntyneitä haavoja on melko vaikea enää aikuisuudessa parantaa, ainakaan täysin....poikkeuksia on, ei päde kaikkien kohdalla. joillakin henkilöillä on vaikeasta taustastaan huolimatta uskomattoman paljon voimavaroja noust ns. normaalinn elämään. Vaikka koti olisi ns. raivoraitis ei se takaa, että nuori tai lapsi ei sortuisi päihteisiin....kaveriprukalla on erittäin suuri vaikutus myös myönteiseen suhtautumiseen päihteiden käyttöä kohtaan. jopa suurempi kuin vanhemmilla...siis on elintärkeää tietää missä seurassa lapsi liikkuu. Syitä päihdemyönteiseen suhtutumiseen täytyy lähteä etsimään myös kauempaa...yhteiskunnalliselta tasolta. Elokuvat, musiikki, media yms.... ruokkivat nykypäivänä hyvin vahvasti päihdemyönteisyttä...joskin salakavalasti ja huomaamatta. Hauskanpito ilman alkoholia näyttä yhä enenvässä määrin olevan täysin vieras käsite. Elokuvan sankarit vetävät päänsä täyteen ja nuorten suosimat biisit kertovat kuinka täytyy pitää hauskaa ja perjantaina pullo kallistaa. Riskiryhmässä joutua tähän imuun ovat ne nuoret, joilta puuttuvat ns. elämänhallintaa ja tervettä itsetuntemusta vahvistavat tekijät kuten pysyvät ihmissuhteet (avioero läes joka toisessa perheessä), harrastukset, malli terveelle arvomaailmalle (luonto, terveellinen ravinto ym), rajat (turvallinen aikuinen, jota vastaan koetella omia tunteita, itseäistymistä ilman, että annetaan periksi ja noudetaan vaikka kuu taivaalta....mitä vähemmän nuorella on käytössä näitä omaa elämänhallintaa tukevia asioita, sitä suurempi riski hänllä on ajautua käyttämään päihteitä.. LYHYESTI päihteiden käyttötottumuksiin vaikuttavat ilmiselvästi omien vanhempien käyttötottumukset, mutta myös yhtä vahvasti kaveriporukan painostus.....ynnä muut yllämainitut asiat. NÄIN SE VAAN TAITAAPI OLLA TÄMÄ ASIAN LAITA
"mutta myös yhtä vahvasti kaveriporukan painostus"
"Ei meidän pertti olisi itse kyllä keksinyt sitä hamppua poltella..."
Huoh.
kyllä pertin on helpompi olla selvin päin, jos kaveritkin on. Hänen on luovuttava vanhoista kamuista ja etsittävä uusi kaveripiiri, jos haluaa olla remuporukassa ja panna päänsä sekaisin.
Mitä tehdä kun parhaat koulukaveritkin käyttää.
Pitäisikö vaihtaa koulua? Suostuuko hän siihen?
Äiti eikä isä käytä, ei omat eikä parhaan kaverinkaan.
Kyllä kai koulussa on sellaisiakin jotka ei käytä, heistä ehkä saisi parhaita kavereita.
Ei kai äidin ja isän ystävyyssuhteet pakota lasta sellaisten lasten kaveriksi, jotka käyttää?
Toisaalta, rauhallisemmat tyypit remuporukoissa hillitsevät meininkiä. Kunhan lapsi on viisas voi olla ihan hyväkin että hän on suojelemassa tyhmempiään.
Mun broidi on pelastanut yhden kaverinsa hengen. Sellaisen jonka kanssa vanhempani eivät haluaisi hänen viettävän aikaansa.