Maalämpökaivo ei tuota lämpöä loputtomiin vaan se mitoitetaan sen mukaan miten pitkään sieltä halutaan saada lämpöä ennen kuin kaivo käy liian kylmäksi. Nimittäin kalliokiven lämmönjohtavuus on surkeaa, se on pikemminkin eriste kuin lämmönjohde. Maalämpökaivo jäähtyy vuosien saatossa, lämpöpumpun COP huononee jatkuvasti, pumppu huutaa lopulta yötä päivää kunnes kaivo jäätyy. Silloin lämmöntuotto romahtaa, koska veden virtaus loppuu ja jää kylmenee lyhyessä ajassa todella kylmäksi. Tämän jälkeen maalämpökaivo on entinen ja tontille pitäisi porata uusi kaivo, mutta sille ei yleensä saa lupaa.
Sen sijaan ilmalämpöpumppu pumppaa vuosi vuodelta lämpenevästä ilmakehästä lämpöä. Ilmakehä ei jäähdy eikä jäädy. Nykyaikaiset arktiset ilmalämpöpumput puskevat lämpöä hyvällä hyötysuhteella vielä -25 asteessa.
Maalämpöjärjestelmä maksaa 20 000 €, ilmalämpöpumppu 2 000 €. Maalämpö vaatii vesikiertoisen lämmityksen mikä nostaa kotivakuutuksen hintaa. Erotus on todella suuri.
Näin se vain on.
Sen sijaan ilmalämpöpumppu pumppaa vuosi vuodelta lämpenevästä ilmakehästä lämpöä. Ilmakehä ei jäähdy eikä jäädy. Nykyaikaiset arktiset ilmalämpöpumput puskevat lämpöä hyvällä hyötysuhteella vielä -25 asteessa.
Maalämpöjärjestelmä maksaa 20 000 €, ilmalämpöpumppu 2 000 €. Maalämpö vaatii vesikiertoisen lämmityksen mikä nostaa kotivakuutuksen hintaa. Erotus on todella suuri.
Näin se vain on.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei tuo jäätyminen ole ongelma kuin kerrostalo alueella ja muilla paljon W/m2 lämpöä huutavilla alueilla. Käsittääkseni tähänkin on alettu puuttua rakennusvalvonnassa enevissä määrin.
Työkaverilla on jäähdytys toteutettu myös maalämpökaivosta. Eli kesällä menee lämpöä kaivoo, joka talvella imetään sieltä pois. Tuskin on isoa merkitystä lämmityksen hyötysuhteeseen mutta ompahan ainakin halpa jäähdytys.
Sitten vaan maata lämmittämään kesäisin. Ilpin sijaan laitetaan sisälle puhallinkonvektori, jossa kierrätetään energiakaivosta saapuvaa viileää lämmönsiirtonestettä. Kämppä pysyy mukavan viileänä ja maahan siirtyy lämpöä hyödynnettäväksi talvella maalampöpumpulla.
Kesällä jäähdytystarve on pieni, koska ulko- ja sisälämpötilan ero on pieni. Talvella lämpöä tarvitaan toiseen suuntaan paljon paljon enemmän, koska lämpötilaero voi olla kymmeniä asteita.
Kesän aikana ei siis ole mahdollista pumpata maalämpökaivoon sellaista lämpömäärää, että se riittäisi talven yli.
Ei ole tuo lämpökaivojen jäätyminen todellisuudessa mikään ongelma. Aika pahasti väärin pitää lämpökaivo mittoittaa jos se vuosien varrella jäätyy umpeen. Pieni määrä sohjoa kaivon yläosassa lämmityskauden lopulla, ei ole sama asia kuin umpeen jäätyminen. Tuokin johtuu yleensä siitä, että kaivossa on vedenpinta lähes routarajalla ja sohjoa alkaisi muodostua ilman lämpöpumppuakin.
Kivi on todella huono lämmöneriste. Yksittäisen kaivon "ehtymistä" tuskin tarvii pelätä ellei se ole alimitoitettu (eli revitään liian iso teho W/m). Ympäristöstä (käytännössä maan pinnalta) virtaa hiljalleen täydennystä.
Kaivokentät sitten eri juttu. Kun on kymmeniä kaivoja suht lähellä toisiaan. Eipä sinne kentän keskelle paljoa ympäristöstä lämpöä saada eli pakkaselle mennään X vuoden kuluttua, kun on kivimassaa jäähdytetty tarpeeksi. Ainakin ruåtsissa saivat kuulemma vanhojen kerrostalojen pihoille tungetut kentät jäähän.... kunnes keksivät laittaa talteenottopatterin ilmanvaihtoon. Tästä patterista saadaan kesällä lämpöä kaivokentän lataamiseen ja talvellakin apua lämmöntuottoon.
Pientalossa hyvin yksinkertainen ratkaisu olisi laittaa iv-koneelle esilämmityspatteri. Talvella tuloilman esilämmitys (jottei LTO huurru) ja kesällä sama patteri jäähdyttää & kuivaa tuloilmaa.