Liian pitkään minua on vaivannut jo vuosia sitten tapahtuneet asiat. Liian paljon ne ovat sydäntäni painaneet ja mieltäni murtaneet. Tänäkin päivänä tunnen jonkinlaista viiltävää tuskaa ja impulsiivisia ajatuksia, jotka seilaavat myrskystä aina tyynille vesille. Laidasta laitaan asioita, jotka ovat vaivanneet minua kohtuuttoman paljon.
Olen tahtonut rauhan ja ensimmäinen askel on ollut käsitellä asiaa, hyväksyä tapahtunut ja antaa anteeksi itselleni virheeni, joista olen itseäni tieden tahtomatta rangaissut. Minun täytyy suojella sydäntäni ja pitää hyvää huolta siitä, sillä mitä olen oppinut niin kukaan muu ei siihen kykene. Ilman sitä tekoa kuivun kasaan ja juureni käpristyvät pintaan. Se on yhtä kuin itsensä avustaminen hitaaseen ja tuskalliseen itsemurhaan.
Ilman tätä tahtoa ja näitä tekoja, joita olen jo tehnyt ja tulen vielä tekemään, en pystyisi jatkamaan päivääkään. On asioita joita en pysty antamaan joillekin anteeksi ikinä. On tekoja jotka jäävät ikuisiksi ajoiksi mieleeni ja niistä teoista en epäröisi saattaa ketään vastuuseen. Mutta passiivisena annan mahdollisuuden sovittaa tekonsa minua kohtaan tavalla, jolla meidän ei ikinä tarvitse palata asian ääreen. Antaa olla ja annan olla. Kukaan ei ole täydellinen ja virheitä tekee jokainen.
Minua lohduttaa se että olen saanut täyden vallan itseeni takaisin. Sillä vallalla minä saan tyytyväisyyden, kun tiedän ettei kenelläkään minua vastaan rikkovalla ole mahdollisuutta astua enää elämääni. Se on oikeuteni ja tuomioni sellaisia kohtaan. Niinkuin reaktiivinen panssari se satuttaa vaan jos joku yrittää kohdistaa kertaakaan minuun vielä mitään minulle negatiivista.
Kurjaa että näin asian joudun päättelemään, mutta pienikin laupeus olisi suurempaakin suurempi rikos minua itseäni kohtaan. Siksi minulle sopii hyvin tämä ratkaisuni ja voin viimeinkin todeta itselleni, että "Olen ylpeä sinusta!".
Rauhaa ja rakkautta niille jotka sen ansaitsevat. Kaikkea muuta kaikille muille.
~Novaya
Olen tahtonut rauhan ja ensimmäinen askel on ollut käsitellä asiaa, hyväksyä tapahtunut ja antaa anteeksi itselleni virheeni, joista olen itseäni tieden tahtomatta rangaissut. Minun täytyy suojella sydäntäni ja pitää hyvää huolta siitä, sillä mitä olen oppinut niin kukaan muu ei siihen kykene. Ilman sitä tekoa kuivun kasaan ja juureni käpristyvät pintaan. Se on yhtä kuin itsensä avustaminen hitaaseen ja tuskalliseen itsemurhaan.
Ilman tätä tahtoa ja näitä tekoja, joita olen jo tehnyt ja tulen vielä tekemään, en pystyisi jatkamaan päivääkään. On asioita joita en pysty antamaan joillekin anteeksi ikinä. On tekoja jotka jäävät ikuisiksi ajoiksi mieleeni ja niistä teoista en epäröisi saattaa ketään vastuuseen. Mutta passiivisena annan mahdollisuuden sovittaa tekonsa minua kohtaan tavalla, jolla meidän ei ikinä tarvitse palata asian ääreen. Antaa olla ja annan olla. Kukaan ei ole täydellinen ja virheitä tekee jokainen.
Minua lohduttaa se että olen saanut täyden vallan itseeni takaisin. Sillä vallalla minä saan tyytyväisyyden, kun tiedän ettei kenelläkään minua vastaan rikkovalla ole mahdollisuutta astua enää elämääni. Se on oikeuteni ja tuomioni sellaisia kohtaan. Niinkuin reaktiivinen panssari se satuttaa vaan jos joku yrittää kohdistaa kertaakaan minuun vielä mitään minulle negatiivista.
Kurjaa että näin asian joudun päättelemään, mutta pienikin laupeus olisi suurempaakin suurempi rikos minua itseäni kohtaan. Siksi minulle sopii hyvin tämä ratkaisuni ja voin viimeinkin todeta itselleni, että "Olen ylpeä sinusta!".
Rauhaa ja rakkautta niille jotka sen ansaitsevat. Kaikkea muuta kaikille muille.
~Novaya
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sanot, että kukaan ei ole täydellinen ja kaikki tekee virheitä. Mitkä siis ovat ne omat virheesi vai pystytkö edes myöntämään niitä itsellesikään? Näetkö niitä?
"Olen tahtonut rauhan ja ensimmäinen askel on ollut käsitellä asiaa, hyväksyä tapahtunut ja antaa anteeksi itselleni virheeni, joista olen itseäni tieden tahtomatta rangaissut."
Tuo tieden tahtomatta kertoo siitä, että et ole sisäistänyt niitä omia virheitä. Siksi kysyinkin.
Kyllä, mutta tieden tahtomatta olen kantanut virheitteni taakkaa liian pitkään. Se että olen antanut sen päästä tapahtumaan on suurin niistä virheistä. Toki näen asioiden taakse ja pystyn jakamaan ne inhimillisiin virheisiin, että myös niihin virheisiin jotka ovat olleet täysin tietoisia valintoja.
Sehän riippuu siitä millasta semantikkaa ois tyrkyllä. Sivusta ohohohoo
Did you kiss a girl and did you like it, dude
Ja kellä naisella oli cherry chapstick, eiku?
Sivusta vain totean, että aina on hyvä yksilöidä virheensä, jos ne pystyy itselle toteamaan, silloin osaat ne myös paremmin torpata jatkossa. Nyt kun toteat vain ylimalkain virheesi, tulee ne virheet silloin helposti myös toistumaan.
Aina toteat vain jälkikäteen, anteeksi, en tarkoittanut sitä ...? Mut tarkoitatko sitä oikeasti? Enemmän minussa ainakin herättää epäilyä, oletko sen anteeksi pyynnön kanssa tosissasi? Uskot ehkä itse, juksaamalla itseäsi? Saat hetken hyvän mielen sillä.
Anteeksi on helppo pyytää, mut sen merkitys ei tunnu siltä, jos läsnäolo sanojalta puuttuu.
Asia on jo käsitelty.
Heh.
Mille sä luulet sanovas ”heh” ja onko sulla käsittelemättömiä asioita?T
RAUHA JUMALAN KANSSA
1. Jumalan suunnitelma - rauha ja elämä
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut,
että hän antoi ainokaisen Poikansa,
ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi,
vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." (Joh. 3:16)
2. Meidän ongelmamme - ero Jumalasta
"Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla" (Room. 3:23)
"Sillä synnin palkka on kuolema,
mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa,
meidän Herrassamme." (Room. 6:23)
"Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen." (Ilm. 20:15)
3. Jumalan parannuskeino – risti
Jumalan rakkaus kuroo umpeen Jumalan ja sinun välisen eron. Kun Jeesus Kristus kuoli ristillä, hän maksoi rangaistuksen synneistäsi. Hänen verensä puhdistaa sinut kaikesta synnistä ja päästää synnin kahleista.
"joka itse kantoi meidän syntimme ruumiissansa ristinpuuhun,
että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle;
ja hänen haavainsa kautta te olette paratut." (1. Piet. 2:24)
4. Meidän vastauksemme - ota vastaan Kristus
Ylität sillan Jumalan perheeseen, kun otat Kristuksen vastaan henkilökohtaisesti.
"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan,
hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi,
niille, jotka uskovat hänen nimeensä" (Joh. 1:12)
"Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani." (Ilm. 3:20)
"Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu" (Room. 10:13)
"Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan." (Matt. 7:8)
Voit rukoilla omin sanoin:
Rakas Herra Jeesus, tiedän, että olen syntinen ja tarvitsen anteeksiantoasi. Uskon, että Sinä kuolit minun syntieni tähden. Haluan kääntyä pois synneistäni. Kutsun Sinut nyt tulemaan sydämeeni ja elämääni. Haluan luottaa ja seurata Sinua Herrana ja Vapahtajana. Jeesuksen nimessä, amen.
Äläpä sinäkään siellä vielä sen rauhas kanssa siellä hättäile
Kiitos Novaya!
Valtava parannus❤️
Niin Novaya... Jälleen kerran 💔
Uskonnolla ei ole mitään merkitystä, jos anotaan pelastusta sellaisesta, mikä on aiheuttanut toisessa henkilössä pelkoa, ahdistusta ja kauan kestänyttä valtavaa stressiä. Mitä vain voidaan tehdä uskonnon varjolla, mutta se on väärin! Pelastusta on turha odottaa!
Pelasta itsesi🙏