Monet tuntuu haluavan avohoidosta eroon. Itse olen kokenut tosi hyväksi avohoidon ja on ollut monipuolista.
Nyt kuitenkin loppu. Mulla oli sijaisena toinen hoitaja ja koin hänet paremmaksi kuin oma hoitajani. Ja aloin tiedostaa ongelmakohtia omassa hoitosuhteessa.
Valitin asiasta ja halusin vaihtaa hoitajaa.
No mun hoitaja kuitenkin loukkaantui tästä ja sen sijaan alkoi puhua, että koko avohoito pitäisi lopettaa. Ja keksi kaikkia tekosyitä ja puolusteli itseään, kuinka hän on tehnyt kaiken oikein ja mitään muuta hoitoa ei voi enää olla.
No minä olen erimieltä ja koin, että se toinen hoitaja olisi auttanut minua paljon enemmän ja olisi ollut muitakin apuja joita olisin voinut tarvita.
Mutta jotenkin hän junaili minut ulos avohoidosta. Juuri sen takiako, koska kritisoin hänen pätevyyttään?
Yksi ongelma oli se, että kun yritin kertoa ongelmistani, niin hän vain sivuutti sen, että sullahan menee joku toinen asia niin hyvin, niin ei sulla ole mitään ongelmaa.
Nyt jälkikäteen koen, että asiat vain junnanneet paikallaan tämän hoitajan kanssa verrattuna edelliseen hoitotiimiin, jonka kanssa edistyin elämässäni.
No lääkäri perusteli ihan ok, tämän avohoidon lopettamisen, joten alistuin nyt siihen. Mutta nyt on hämmentyneet fiilikset. Toisaalta koen vapautunutta tunnetta, mutta toisaalta koen, että junailtiin pois hoidosta, vaikka olisin voinut saada siitä vielä apua.
Lääkäri sanoi, että jos tulee tarvetta, niin myöhemmin voi terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen avohoitoon. Mietin, että voin myöhemmin tarvita sitä.
En olisi kuitenkaan voinut jatkaa nykyisen hoitajan kanssa, koska en kyennyt enää luottamaan häneen.
○○○○○
Vielä viime keväänä oli sairauden oireita, niin koen, että on riski psykoosille, jos elämä on liian kuormittavaa.
Nyt kuitenkin loppu. Mulla oli sijaisena toinen hoitaja ja koin hänet paremmaksi kuin oma hoitajani. Ja aloin tiedostaa ongelmakohtia omassa hoitosuhteessa.
Valitin asiasta ja halusin vaihtaa hoitajaa.
No mun hoitaja kuitenkin loukkaantui tästä ja sen sijaan alkoi puhua, että koko avohoito pitäisi lopettaa. Ja keksi kaikkia tekosyitä ja puolusteli itseään, kuinka hän on tehnyt kaiken oikein ja mitään muuta hoitoa ei voi enää olla.
No minä olen erimieltä ja koin, että se toinen hoitaja olisi auttanut minua paljon enemmän ja olisi ollut muitakin apuja joita olisin voinut tarvita.
Mutta jotenkin hän junaili minut ulos avohoidosta. Juuri sen takiako, koska kritisoin hänen pätevyyttään?
Yksi ongelma oli se, että kun yritin kertoa ongelmistani, niin hän vain sivuutti sen, että sullahan menee joku toinen asia niin hyvin, niin ei sulla ole mitään ongelmaa.
Nyt jälkikäteen koen, että asiat vain junnanneet paikallaan tämän hoitajan kanssa verrattuna edelliseen hoitotiimiin, jonka kanssa edistyin elämässäni.
No lääkäri perusteli ihan ok, tämän avohoidon lopettamisen, joten alistuin nyt siihen. Mutta nyt on hämmentyneet fiilikset. Toisaalta koen vapautunutta tunnetta, mutta toisaalta koen, että junailtiin pois hoidosta, vaikka olisin voinut saada siitä vielä apua.
Lääkäri sanoi, että jos tulee tarvetta, niin myöhemmin voi terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen avohoitoon. Mietin, että voin myöhemmin tarvita sitä.
En olisi kuitenkaan voinut jatkaa nykyisen hoitajan kanssa, koska en kyennyt enää luottamaan häneen.
○○○○○
Vielä viime keväänä oli sairauden oireita, niin koen, että on riski psykoosille, jos elämä on liian kuormittavaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ai niin. Piti vielä kysyä muiden kokemuksia avohoidon loppumisesta. Miten olette kokeneet sen tai mitä korvaavaa olette löytäneet tukemaan elämää?