50 kg kappale lyijyä vapaa pudotus 2 metristä

😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍

🍒 ­­­N­­y­­­m­­­f­­­o­m­­­a­­a­n­­­i -> https://l24.im/ecC7ux#kissagirl21

🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Kuitenkin tiputtaisin päähäni mieluimmin 50 kg höyheniä.

Anonyymi kirjoitti:

Kuitenkin tiputtaisin päähäni mieluimmin 50 kg höyheniä.

50kg nainen , astuu jalan päälle!
Jalassa lenkki kenkä kyllä tuntuu mutta jos jalassa on korkokanta kentät koron koko ala =0.5×0,5 =0,25 cm2 .
Sattuu niin perinteisesti!

Anonyymi kirjoitti:

50kg nainen , astuu jalan päälle!
Jalassa lenkki kenkä kyllä tuntuu mutta jos jalassa on korkokanta kentät koron koko ala =0.5×0,5 =0,25 cm2 .
Sattuu niin perinteisesti!

Lue lisää

Naiseen saattaa tosiaan sattua hetken kuluttua.

Kuinka kiinteä kappale on vaikuttaa aika paljon kun se sinun päähän osuu.

Anonyymi kirjoitti:

50kg nainen , astuu jalan päälle!
Jalassa lenkki kenkä kyllä tuntuu mutta jos jalassa on korkokanta kentät koron koko ala =0.5×0,5 =0,25 cm2 .
Sattuu niin perinteisesti!

Lue lisää

No tuo vähän riippuu siitäkin mitä sillä naisella on jalassa, vai onko ehkä avojaloin?

Voit vapaasti valita minkä muotoisen kappaleen kunhan se on 50 kg ja lyijyä.
Tietenkin kappaleen muoto ratkaisee F÷m2 = N/m2

Huomioitava myös törmäyksen aikana tapahtuva kappaleen puristuminen kasaan ja muodonmuutos voiman ylittäessä aineen lujuuden. Kappaleen tarkalla muodolla suuri merkitys, alustan mahdollisella myötäämisellä myös merkitystä.

Se tiedetään toki mikä on impulssi mutta esimerkiksi maksimivoimaa ja törmäyksen kestoaikaa ei aloituksen tiedoilla voi selvittää.

Anonyymi kirjoitti:

Huomioitava myös törmäyksen aikana tapahtuva kappaleen puristuminen kasaan ja muodonmuutos voiman ylittäessä aineen lujuuden. Kappaleen tarkalla muodolla suuri merkitys, alustan mahdollisella myötäämisellä myös merkitystä.

Se tiedetään toki mikä on impulssi mutta esimerkiksi maksimivoimaa ja törmäyksen kestoaikaa ei aloituksen tiedoilla voi selvittää.

Lue lisää

Hän käytää sitä matematiikkaa ja selvittää ne asiat ihan ite laskemalla.

Kannattaa tutustua vaikka paalutus tekniikkaan , se vaatii asiaan paneutumista.

Ei muuta kuin paneutumaan .

Anonyymi kirjoitti:

Hän käytää sitä matematiikkaa ja selvittää ne asiat ihan ite laskemalla.

Kannattaa tutustua vaikka paalutus tekniikkaan , se vaatii asiaan paneutumista.

Ei muuta kuin paneutumaan .

Lue lisää

Massa voi olla esimerkiksi kuution tai kärjellään seisovan kartion muotoinen. Kuutio pysähtyy nopeasti splät ja pieni muodonmuutos. Kärjelleen putoava pitkä kartio pysähtyy hitaasti kärjen mennessä osumakohdassa lyttyyn ja taipuessa pitkältä matkalta.

Kuution tapauksessa lyhytkestoinen mutta suuri voima. Kartion tapauksessa pitkäkestoinen mutta paljon pienempi voima.

Impulssi eli voiman ja ajan tulon integraali on molemmissa sama.

Anonyymi kirjoitti:

Massa voi olla esimerkiksi kuution tai kärjellään seisovan kartion muotoinen. Kuutio pysähtyy nopeasti splät ja pieni muodonmuutos. Kärjelleen putoava pitkä kartio pysähtyy hitaasti kärjen mennessä osumakohdassa lyttyyn ja taipuessa pitkältä matkalta.

Kuution tapauksessa lyhytkestoinen mutta suuri voima. Kartion tapauksessa pitkäkestoinen mutta paljon pienempi voima.

Impulssi eli voiman ja ajan tulon integraali on molemmissa sama.

Lue lisää

Sie se vasta ole varsinainen Honkajoki.

Anonyymi kirjoitti:

Voit vapaasti valita minkä muotoisen kappaleen kunhan se on 50 kg ja lyijyä.
Tietenkin kappaleen muoto ratkaisee F÷m2 = N/m2

Valitsen millin paksuisen lyijylevyn. Tässä tapauksessa kappale ei koskaan saavuta tasaista alustaa, koska ilman vastutuksesta tulee taipumaan monissa kohdin. :D

Perusteet fysikan laskemiseen kannattaa painaa mieleen. Painovoimakiihtyvyyden arvoksi jostakin on saatu esimerkiksi 9,712 m/s^2 .

Maapallo meridiaanien suunnassa on litistynyt pallo, joten päiväntasaajalla on pienin painovoima, joka napoja kohti mentäessä suurenee. Me olemme jokseenkin pohjoisessa. Päiväntasaajalla g on 9,7804 m/s² ja navoilla 9,8322 m/s².

Putoamiskiihtyvyys Helsingissä on noin 9,819 m/s 2 ja arvo kasvaa pohjoiseen mentäessä.
Keskiarvo 9,82 on oikea kaikkialla Suomessa.

Ilmeisesti kopioiduista laskentaesimerkeistä johtuen arvo kirjoissa mainitaan 9,81m/s², joka ei tee laskelmia vääriksi, mutta osoittaa perehtymättömyyttä täällä olevaan tilanteeseen. Meillä saa olla erikoispiirteemme paivovoimaan liittyen.

Nyt laskemaan oikeammalla arvolla. Näillä sivuilla on harvoin työkseen laskeneita, mutta on hyvä muidenkin hallitsevan yhteiset perusteet keskusteluihin,

Anonyymi kirjoitti:

Perusteet fysikan laskemiseen kannattaa painaa mieleen. Painovoimakiihtyvyyden arvoksi jostakin on saatu esimerkiksi 9,712 m/s^2 .

Maapallo meridiaanien suunnassa on litistynyt pallo, joten päiväntasaajalla on pienin painovoima, joka napoja kohti mentäessä suurenee. Me olemme jokseenkin pohjoisessa. Päiväntasaajalla g on 9,7804 m/s² ja navoilla 9,8322 m/s².

Putoamiskiihtyvyys Helsingissä on noin 9,819 m/s 2 ja arvo kasvaa pohjoiseen mentäessä.
Keskiarvo 9,82 on oikea kaikkialla Suomessa.

Ilmeisesti kopioiduista laskentaesimerkeistä johtuen arvo kirjoissa mainitaan 9,81m/s², joka ei tee laskelmia vääriksi, mutta osoittaa perehtymättömyyttä täällä olevaan tilanteeseen. Meillä saa olla erikoispiirteemme paivovoimaan liittyen.

Nyt laskemaan oikeammalla arvolla. Näillä sivuilla on harvoin työkseen laskeneita, mutta on hyvä muidenkin hallitsevan yhteiset perusteet keskusteluihin,

Lue lisää

Putoamiskiihtyvyys 9,81m/s^2 ×(1-1,239kg/m3÷11 350kg/m3)=9,808m/s^2


Putoamiskiihtyvyys 9,81m/s^2
Arvo 1 on paljas luku
Ilman tiheys roo 1,239kg/m3
Lyijyn tiheys n11350kg/m3
Lyijyn putoamiskiihtyvyys 9,808m/s^2

Putoamiskiihtyvyys 9,81m/s^2 arvon tarkasteluun tarvitset muutaman apuvälineen
Ripustin tanko
Kevyttä lankaa n. 1m
Pienen painon
Tutkimuksen ohjeet kvg

Anonyymi kirjoitti:

Perusteet fysikan laskemiseen kannattaa painaa mieleen. Painovoimakiihtyvyyden arvoksi jostakin on saatu esimerkiksi 9,712 m/s^2 .

Maapallo meridiaanien suunnassa on litistynyt pallo, joten päiväntasaajalla on pienin painovoima, joka napoja kohti mentäessä suurenee. Me olemme jokseenkin pohjoisessa. Päiväntasaajalla g on 9,7804 m/s² ja navoilla 9,8322 m/s².

Putoamiskiihtyvyys Helsingissä on noin 9,819 m/s 2 ja arvo kasvaa pohjoiseen mentäessä.
Keskiarvo 9,82 on oikea kaikkialla Suomessa.

Ilmeisesti kopioiduista laskentaesimerkeistä johtuen arvo kirjoissa mainitaan 9,81m/s², joka ei tee laskelmia vääriksi, mutta osoittaa perehtymättömyyttä täällä olevaan tilanteeseen. Meillä saa olla erikoispiirteemme paivovoimaan liittyen.

Nyt laskemaan oikeammalla arvolla. Näillä sivuilla on harvoin työkseen laskeneita, mutta on hyvä muidenkin hallitsevan yhteiset perusteet keskusteluihin,

Lue lisää

Putoamiskiihtyvyys 9,81ms/s^2

Painovoimakiihtyvyyden arvoksi jostakin on saatu esimerkiksi 9,712 m/s^2 .


Kiihtyvyys a = 9,712 m/s^2
Kappaleen kiihtyvyys on nopeuden muutos jaettuna ajalla eli
a=Δv ÷ Δt= 4,508 m/s ÷ 0,464 sek. = 9,7129730463 m/s^2.

Kiihtyvyys on kappaleen kiihtymistä on nopeus ÷ ajalla

Anonyymi kirjoitti:

Perusteet fysikan laskemiseen kannattaa painaa mieleen. Painovoimakiihtyvyyden arvoksi jostakin on saatu esimerkiksi 9,712 m/s^2 .

Maapallo meridiaanien suunnassa on litistynyt pallo, joten päiväntasaajalla on pienin painovoima, joka napoja kohti mentäessä suurenee. Me olemme jokseenkin pohjoisessa. Päiväntasaajalla g on 9,7804 m/s² ja navoilla 9,8322 m/s².

Putoamiskiihtyvyys Helsingissä on noin 9,819 m/s 2 ja arvo kasvaa pohjoiseen mentäessä.
Keskiarvo 9,82 on oikea kaikkialla Suomessa.

Ilmeisesti kopioiduista laskentaesimerkeistä johtuen arvo kirjoissa mainitaan 9,81m/s², joka ei tee laskelmia vääriksi, mutta osoittaa perehtymättömyyttä täällä olevaan tilanteeseen. Meillä saa olla erikoispiirteemme paivovoimaan liittyen.

Nyt laskemaan oikeammalla arvolla. Näillä sivuilla on harvoin työkseen laskeneita, mutta on hyvä muidenkin hallitsevan yhteiset perusteet keskusteluihin,

Lue lisää

Miksi massa lisääntyy nopeuden kasvaessa?

Maisteri oppiaineista Tähtitiede ja Fysiikka, oppilaitos Helsingin yliopisto

Koetan selittää tämän ilman matematiikan kaavoja.
Suhteellisuusteorian mukaan sekä energia, että massa aiheuttavat gravitaatiota, eli ovat sama asia Voima F = Newtonia
Ja massa on se juttu joka vastustaa nopeuden muutosta.
Sinulla on kivi, jolla on 50 kg massa ja se on levossa, sen kokonaisenergia on yhtä Kuin sen 50 kg massa.
Nyt Kiihdytät tuon kiven liikkeeseen, silloin annat sille liike-energiaa ja nyt kivesi kokonaisenergia on sen massa silloin kun se oli levossa + liike-energia
haluat kiihdyttää kiveä lisää mutta nyt sinun on kiihdytettävä sekä kiven lepomassaa, että sillä jo olevaa energiaa.
kun kiven nopeus kiihtyy sen liike-energia kasvaa ja koska energia on sama asia kuin massa joudun joka kerta lisäämään kivelle enemmän ja enemmän energiaa saadaksesi sen nopeuden muuttumaan saman verran, kuin edellisellä kerralla

Anonyymi kirjoitti:

Miksi massa lisääntyy nopeuden kasvaessa?

Maisteri oppiaineista Tähtitiede ja Fysiikka, oppilaitos Helsingin yliopisto

Koetan selittää tämän ilman matematiikan kaavoja.
Suhteellisuusteorian mukaan sekä energia, että massa aiheuttavat gravitaatiota, eli ovat sama asia Voima F = Newtonia
Ja massa on se juttu joka vastustaa nopeuden muutosta.
Sinulla on kivi, jolla on 50 kg massa ja se on levossa, sen kokonaisenergia on yhtä Kuin sen 50 kg massa.
Nyt Kiihdytät tuon kiven liikkeeseen, silloin annat sille liike-energiaa ja nyt kivesi kokonaisenergia on sen massa silloin kun se oli levossa liike-energia
haluat kiihdyttää kiveä lisää mutta nyt sinun on kiihdytettävä sekä kiven lepomassaa, että sillä jo olevaa energiaa.
kun kiven nopeus kiihtyy sen liike-energia kasvaa ja koska energia on sama asia kuin massa joudun joka kerta lisäämään kivelle enemmän ja enemmän energiaa saadaksesi sen nopeuden muuttumaan saman verran, kuin edellisellä kerralla

Lue lisää

Voimia voidaan kuvata työntönä tai vetona esineeseen.
Ne voivat johtua ilmiöistä,
kuten painovoimasta ,
magnetismista
tai mistä tahansa, mikä saattaa saada
massan kiihtymään.

symboli

F , F

Anonyymi kirjoitti:

Miksi massa lisääntyy nopeuden kasvaessa?

Maisteri oppiaineista Tähtitiede ja Fysiikka, oppilaitos Helsingin yliopisto

Koetan selittää tämän ilman matematiikan kaavoja.
Suhteellisuusteorian mukaan sekä energia, että massa aiheuttavat gravitaatiota, eli ovat sama asia Voima F = Newtonia
Ja massa on se juttu joka vastustaa nopeuden muutosta.
Sinulla on kivi, jolla on 50 kg massa ja se on levossa, sen kokonaisenergia on yhtä Kuin sen 50 kg massa.
Nyt Kiihdytät tuon kiven liikkeeseen, silloin annat sille liike-energiaa ja nyt kivesi kokonaisenergia on sen massa silloin kun se oli levossa liike-energia
haluat kiihdyttää kiveä lisää mutta nyt sinun on kiihdytettävä sekä kiven lepomassaa, että sillä jo olevaa energiaa.
kun kiven nopeus kiihtyy sen liike-energia kasvaa ja koska energia on sama asia kuin massa joudun joka kerta lisäämään kivelle enemmän ja enemmän energiaa saadaksesi sen nopeuden muuttumaan saman verran, kuin edellisellä kerralla

Lue lisää

Silkkaa sontaa. Massa ei muutu nopeuden muuttuessa. Ainakaan erikoisen suhteellisuusteorian (EST) mukaan.

EST:ssa on kyllä käsite "relativistinen massa" mutta se on vain erään lausekkeen nimi. Massa on EST:ssakin vanha kunnon nopeudesta riippumaton Newtonin massa.

Eräs lisähuomio: Jos massa todella kasvaisi ja koska inertiamassa = gravitaatiomassa niin kiihdytettävä kappale luhistuisi lopulta mustaksi aukoksi!

Pudotuskorkeus 2 m on niin pieni, että ilmanvastuksen voi unohtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Pudotuskorkeus 2 m on niin pieni, että ilmanvastuksen voi unohtaa.

Kyllä ilmanvastus tulee aina huomioida kun lasketaan todellisia arvoja.......

Sehän on aivan alustan tiheys kg/m3 arvosta kiinni.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän on aivan alustan tiheys kg/m3 arvosta kiinni.

Myös alustan lujuus ja kimmoisuus vaikuttaa. Jos alusta on esimerkiksi betoniin valettu paksu teräslevy niin stoppi tulee hyvin nopeasti.

Anonyymi kirjoitti:

Myös alustan lujuus ja kimmoisuus vaikuttaa. Jos alusta on esimerkiksi betoniin valettu paksu teräslevy niin stoppi tulee hyvin nopeasti.

Nämä kaikki ominaisuudet johtuvat tiheydestä kg/m3
näin se on

Anonyymi kirjoitti:

Nämä kaikki ominaisuudet johtuvat tiheydestä kg/m3
näin se on

Kyllä on tosi naurettavaaa höpötystä miltei koko ketju. Siinä vasta "fyysikot" pitävät esitelmiä! Kysyjän kysymykseen ei vastata.

Kyllä tosiaan pitäisi tietää aika, jossa murikka pysähtyy. Tämähän on miltei olematon, joten kiihtyvyyttä ja siten voimaa ei voi laskea kuten jotkut ovat huomauttaneet.Kiihtyvyys kuitenkin suuri.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä on tosi naurettavaaa höpötystä miltei koko ketju. Siinä vasta "fyysikot" pitävät esitelmiä! Kysyjän kysymykseen ei vastata.

Kyllä tosiaan pitäisi tietää aika, jossa murikka pysähtyy. Tämähän on miltei olematon, joten kiihtyvyyttä ja siten voimaa ei voi laskea kuten jotkut ovat huomauttaneet.Kiihtyvyys kuitenkin suuri.

Lue lisää

Matka ( 0,02 × 23,21 sek.) × 4,508 m/s = 2,09 m


Kyllä tosiaan pitäisi tietää aika, jossa murikka pysähtyy. 
Hox!
Putoamia aika sek. = 0,464 sek.

Sille ei voi mitään jos kysyjä ei ymmärrä laskutoimituksia .

Teuvo. 12v.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä on tosi naurettavaaa höpötystä miltei koko ketju. Siinä vasta "fyysikot" pitävät esitelmiä! Kysyjän kysymykseen ei vastata.

Kyllä tosiaan pitäisi tietää aika, jossa murikka pysähtyy. Tämähän on miltei olematon, joten kiihtyvyyttä ja siten voimaa ei voi laskea kuten jotkut ovat huomauttaneet.Kiihtyvyys kuitenkin suuri.

Lue lisää

Tyhmyys ei ole häpee .

Kyllä on tosi naurettavaaa höpötystä miltei koko ketju. Siinä vasta "fyysikot" pitävät esitelmiä! Kysyjän kysymykseen ei vastata.

Kyllä tosiaan pitäisi tietää aika, jossa murikka pysähtyy. Tämähän on miltei olematon, joten kiihtyvyyttä ja siten voimaa ei voi laskea kuten jotkut ovat huomauttaneet.Kiihtyvyys kuitenkin suuri.

Näsäviisaus on typeryyttä.

Jos ei pysty ymmärtämään esitettyä matematiikka niin sille vain ei voi mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä ilmanvastus tulee aina huomioida kun lasketaan todellisia arvoja.......

Ilmanvastusta alhaalta pudotettaessa tarvitsevat laskuissaan vain asiaa ymmärtämättömät.

Sitten, kun ilmanvastuksella on merkittävää vaikutusta, niin pitää ottaa huomioon myös se, että sekä vastuskerroin että vastusfunktio riippuvat nopeudesta. Jos kappale on vielä jotakin muuta kuin pallo, niin aerodynamiikan määräämä putoamisasento tulee ottaa huomioon, ja silloin laskut menevät kohtalaisen vaikeaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tyhmyys ei ole häpee .

Kyllä on tosi naurettavaaa höpötystä miltei koko ketju. Siinä vasta "fyysikot" pitävät esitelmiä! Kysyjän kysymykseen ei vastata.

Kyllä tosiaan pitäisi tietää aika, jossa murikka pysähtyy. Tämähän on miltei olematon, joten kiihtyvyyttä ja siten voimaa ei voi laskea kuten jotkut ovat huomauttaneet.Kiihtyvyys kuitenkin suuri.

Näsäviisaus on typeryyttä.

Jos ei pysty ymmärtämään esitettyä matematiikka niin sille vain ei voi mitään.

Lue lisää

Kysyjän olisi pitänyt ensisijaisesti ymmärtää, ettei kysymys kuulu matematiikkaan vaan fysiikkaan ja siellä mekaniikan osa-alueeseen dynamiikka.

Ja muita esim. Annapa ihan alusta laskenta, 50kg lyijyä potkua matka 2 metriä.

Jään odottamaan laskemiasi .

Anonyymi kirjoitti:

Ja muita esim. Annapa ihan alusta laskenta, 50kg lyijyä potkua matka 2 metriä.

Jään odottamaan laskemiasi .

Tuossa on kaikki laskettu.

Jos ilmanvastusta ei huomioida ja kyse onkin isosta ohuesta lyijylevystä joka putoaa paksun teräslevyn päälle, niin pysähdysmatka on paljon alle 0,1 mm. Voima ainakin 1000 kertaa suurempi.

W = F ds, on tämä
W = mikä tämä on
F ds, mikä tämä on
ds mikätämä on
Pudotuksessa muodonmuutostyö
W = F ds, kun
F on keskimääräinen voima ja ds on matka, jolla voima tekee työtä. W on yhtä suuri kuin pallon potentiaalienergia alussa eli
F ds = mg h
F = mgh/ds
Jos ds = 0.07 m, niin F = 14014 N

Tämä on täyttä puuta heinää

niin kiloja yksi N vastaa n.100g ja 981N n. 98kg Noin vapaasti suomennettuna.
Mutta kysys Nm, se on eriasia.

Anonyymi kirjoitti:

niin kiloja yksi N vastaa n.100g ja 981N n. 98kg Noin vapaasti suomennettuna.
Mutta kysys Nm, se on eriasia.

Pudotuksessa muodonmuutostyö
W = F ds, kun
F on keskimääräinen voima ja ds on matka, jolla voima tekee työtä. W on yhtä suuri kuin pallon potentiaalienergia alussa eli
F ds = mg h
F = mgh/ds
Jos ds = 0.07 m, niin F = 14014 N
niin kiloja yksi N vastaa n.100g ja 981N n. 98kg Noin vapaasti suomennettuna.
Mutta kysys Nm, se on eriasia.

Nyt on todettava sinä et ymmärrä tästäkään asiasta yhtään mitään .

Olet ihmisenä hieman kehityksestä vajaa , ADHD narsisti .
Itku potku raivareita saat eikä sinusta muuhun ole.
Koita , se pitää nämä sinun jargoni laskenta kaavat ,sekä jargoni tulokset!

Täytyy sanoa ,että sä jätkä oot tosi sekasin.

Et sitten erota putoamiskiihtyvyytä , kiihtyvyydestä
50kg x 9,81m/s2 x 2m = 981Nm ja tämä on 981N yksikkö = kg/m3 s^2

Kirjoitetaan kappaleen potentiaalienergia.
Ep= m×g×h 50kg×9,712m/s^2×2m = 971,2 N isku paalun.

Kiihtyvyys a = 9,712 m/s^2
Kappaleen kiihtyvyys on nopeuden muutos jaettuna ajalla eli
a=Δv ÷ Δt= 4,508 m/s ÷ 0,464 sek. = 9,7129730463 m/s^2.

Anonyymi kirjoitti:

Et sitten erota putoamiskiihtyvyytä , kiihtyvyydestä
50kg x 9,81m/s2 x 2m = 981Nm ja tämä on 981N yksikkö = kg/m3 s^2

Kirjoitetaan kappaleen potentiaalienergia.
Ep= m×g×h 50kg×9,712m/s^2×2m = 971,2 N isku paalun.

Kiihtyvyys a = 9,712 m/s^2
Kappaleen kiihtyvyys on nopeuden muutos jaettuna ajalla eli
a=Δv ÷ Δt= 4,508 m/s ÷ 0,464 sek. = 9,7129730463 m/s^2.

Lue lisää

Ihan täyttä sekoilua.
Lisäksi: voidaan tietysti laskea murikan potentiaalienergia siellä 2 metrin korkeudessa ja sitten laskea liike-energia murikan törmätessä maahan. Mutta aloittaja ei kysynyt tätä vaan voimaa.

1 N =1 KG M/ sekuntti toiseen.
paine pascal = 1N/ neliömetri. ........Baari = 100 000 bascalia

Niin se varmaan on.
Musta aukko imeen sen 50kg lyijyn kokanaan, ei siitä jää mitään jälelle. Ellei se sitten sylkäise sitä menemään, että se viruu pitkäksi ja ohueksi.

Nyt kyse on fysiikasta. Opettele fysiikan ja suomen kielen perusteet ja lopeta jatkuva suunsoittosi.

Et ole katsellut putoavia syksyn lehtiä? Nehän putoavat reuna edellä, vai?

Ennen ei juuri ollut itse saivartelijoita, eikä vihreitä juuri ollenkaan. Nykyään niitä alkaa olla yhtä paljon, kuin mäkäräisiä ja muita piikittelijöitä, pakolaisia, loisia. Vituksi on mennyt lakkoilemaan alkavat. Mitä möhömahoja, eivät kehtaa leipänsä eteen tehdä mitään työtä. Kun saavat viran ja palkan, sanovat sitä työksi. Se mitään työtä ole. Työssä kulutetaan energiaa tai tuotetaan, itselleen keräävät vaan. Niin ja tuotetaan, ettei velkaa synny. Sitä se ei Sanna Marinkaan tiennyt-, velaksi törssäsi ja toiset saavat maksaa sanoi Sauli Niinistö, tohtorin mies. Li Andersson sanoi velkaa ei koskaan tarvitse maksaa pois. Heidän terrorisminsa on sitä parempaa. "On vaarallista ajattelua, sellainen, kun oma etu ensin", sanoi Tytti Tuppurainen.
SAK:laisia möhömahoja, Antti Rinne höynäytti satasella äänestämään "pölkkyjä" ja siitä syntyi, syttyi vasemmiston todellinen vihreä kommunistinen , kirkkain tähti maailmalle, mutta Suomeen suuri ongelma. Paisuukin sitä mukaa, kuin pakolaisia virtaa maahan ja loppua ei ole näköpiirissäkään, sen enempää, kuin Venäläisten Ukrainan sodalla.

maan pinnalla 490,5 N