Olen uutena kuiteski harvoin tällä palstalla vierailevana ihmisenä ihmetellyt ihmisten kapinoivaa mieltä suuria perheitä vastaan. Syntyykö suomessa liikaa lapsia. Eikö meillä ole pula nuorista/lapsista, jotka maksavat veroja ja tulevia eläkeläisten eläkkeitä. Jokainen järkevä ihminen tajuaa ettei lapset tule yhteiskunnalle kalliiksi vaan niitä kasvaa veron maksajia. Olen itse kihloissa pian ehkä avioliitossa, niin itse kihlattuni kanssa ajattelemme, että jokainen lapsi mitä tulee avioliitossa on Jumalan luoma ja lahja. Monesti yhdessä keskustellessamme tulevaisuudesta on pääasiaksi noussut luottamus Jumalan johdatukseen niin perheen koossa kuin muutenkin ajallisessa siunauksessa. Monet ajattelee että pelkäämme lapsien syntymistä. Me yhdessä kihlattuni kanssa toivomme itsellemme suurta perhettä ja näin ollen rikasta elämää, mutta aina tiedämme,että Jumala on se joka antaa. Voi olla että lapsia ei synny yhtään. Tyydymme tähänkin...
Syntyykö Suomessa lapsia liikaa?
Jake
111532
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minusta on ainakin hienoa että joillakin on isoja perheitä :), vaikka itselleni ei valitettavasti olekaan sitä siunaantunut. Ja olen minäkin monesti sitä ihmetellyt, että mikä ihmisillä on niitä isoja lapsimääriä vastaan. Täällä meilläpäin on yleensä vain 1-3 lasta perheissä ja jos jollakin on enempi niin heti kuulee huomautuksia. Yhden perheen olen täällä tavannut, jolla oli kahdeksan lasta ja vieläkin tuntuu mukavalta ajatella, kuinka tyytyväisen tuntuisia he olivat elämäänsä, vaikka asuivatkin ahtaasti ja oli koko ajan paljon tekemistä.
Me nykyajan länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan ihmiset ollaan niin vieraannuttu siitä luonnonläheisestä elämäntyylistä, mihin meidät alun perin on tarkoitettu. Pitää mukamas pyrkiä aina vaan ylemmäksi ja ylemmäksi tässä yhteiskunnan "arvoasteikolla", eikä siinä paljon lapsia ja perheitä arvosteta. Sitten vanhana ihmetellään, että mihinkä se elämä oikein meni.
Siunausta sinulle ja tulevalle perheellesi.
T: Tiinaliina
Mullakin on VL-tausta ja en ole koskaan ymmärtänyt sitä, että miten joillakin voi olla jopa 15-16 lastasta. Lapset ovat kivoja, mutta jotenkin tuollainen määrä tuntuu liian suurelta.
Tietysti siinä tapauksessa, jos lasten vanhemmat eivät todellakaan pysty/jaksa huolehtia lapsistaan, esim. on sairautta tai jotain vastaavaa. Silloinhan se on liian ison tuntuinen määrä. Tuossa kommentissani, minkä kirjoitin, niin pidän perusoletuksena sitä, että perheen äiti ja isä ovat terveitä, eikä mitään valtavan isoja vaikeuksia ole huolehtia perheestään. Kun vanhemmat itse ovat halunneet ottaa vastaan kaikki lapsensa, niin en silloin ymmärrä ollenkaan, miksi toiset ihmiset päästelevät suustaan kaikenlaisia asiattomia ja typeriäkin kommentteja.
T: Tiinaliina
Hyvä vastaus.
Samoin, jos siltä tuntuu niin tehkää niin kuin omatuntonne neuvoo, muuta ei kannata kuunnella.
Jumala sinatkoon teitä, elämäänne ja tulevaisuuttanne.
Tuollaisista lapsikatraista olisivat varsinkin verenvähyyttä potevat pesäpalloseurat kiinnostuneita. Vahinko vaan, että pesäpallo on syntiä kilpailumielessä. Johtuneeko sunnuntaipeleistä, vai mistä?
Juu, tietysti on oikeus olla, vaikka kuinka monta lasta. Kuitenkaan en usko, että kukaan todella toivoo viidentoista lapsensa jälkeen vielä kuudettatoista. Eli tosiasiaksi jää, että suurin osa näistä lapsista on "ei toivottuja" tavallaan.
Iso perhe ei ole helppo.
Jos on hyvä toimeentulo, asutaan maalla, on järvi vieressä, metsää, eläimiä, niin isokaan perhe ei ole ongelma.
Lapsia tehdään siksi, kun se kuuluu tehdä niin.
Kaikilla ei ole samat lähtökohdat.
Saatetaan asua kerrostalolokerossa, jossa ison perheen on vaikea olla.
Toimeentulo on niukkaa.
Lapset tuovat kyllä leivän tullessaan, mutta eivät läheskään kaikkea muuta tarvittavaa.
Olen nähnyt surkeastikin eläviä suurperheitä.
Omakotitalo on suurperheelle välttämättömyys.
Iso perhe on muutakin kuin iloa, se on myös ainaista kitinää ja taistelua, riippuen paljon myös asumisolosuhteista ja ympäristöstä.
Kerrostalo on paha loukku isolle perheelle.
On perheitä, ettei heille olis toivonut isoa perhettä ensinkään.
Monet äidit ja isät taistelevat jaksamisen äärirajoilla huolehtiessaan perheestään.
Sitten kun ei enää jakseta, kaikki menee rempalleen ja paikat on huonossa kunnossa.
Askareita kertyy niin paljon, ettei tiedä, mistä laidasta alkais sumaa purkamaan ja kaikki tekemättömät työt ei tule koskaan tehdyksi, vaan ne jää resottamaan.
Lapset purkaa ja panee paikkoja sekaisin sellaista vauhtia, ettei niitä jälkiä ehdi korjaamaan.
Huomasittekohan ollenkaan tätä kohtaa kommentissani: "...eikä mitään valtavan isoja vaikeuksia ole huolehtia perheestään."?
Tottakai isossa perheessä on ongelmansa, mutta jos/kun niistä selvitään, niin silloin lapset ovat rikkaus. Harvoinpa kuulee kenenkään katuvan jo syntyneiden lastensa olemassaoloa.
Ei niitä lapsia pidäkään pakosta "tehdä", vaan omasta sydämensä halusta. Se oma asennoituminenkin vaikuttaa paljon siihen jaksamiseen. Lisäksi olisi suotavaa, että saisi myös apua sukulaisilta, tuttavilta, seurakunnan jäseniltä jne. Usein juuri se avun puuttuminen tekee elämisen raskaaksi. Siihen pitäisi enemmän panostaa, sen sijaan, että katsellaan vieressä ja kritiseerataan jonkun isoa lapsimäärää.
T: Tiinaliina
tosin joillakin perheillä syntyy liikaa heidän voimiinsa nähden.
Mielestäni viiden lapsen perhe on sopiva.
Toki saa synnyttää enemmänkin, jos jaksaa.
Jos meen joskus naimisiin, niin kyllä minä ainakin haluan sen viisi synnyttää.
Oli joskus puhetta perheestä jossa oli 18 lasta, mutta ei televisiota. Minä sanoin, että ovat varmasti onnellisempia kuin ne joilla on 18 televisiota, mutta ei yhtään lasta.
Toisaalta Raamattu käski lisääntyä ja täyttää maa, mutta ei sitä yhden pariskunnan pitänyt tehdä. Jeesus sanoi lahjaksi jopa sitä, jos pystyy olemaan menemättä naimisiin.
Niin että tehdäänpä lapsi, no ei onnistu, niinkuin sanoitkin, on nähty niille jotka sanovat, ettei me tehdä lapsia usein tulee lapsi ja niille jotka toivovat lasta ei tahdo tulla.
Eräs hyvä ystäväni (vainaa jo)tuppasi tulemaan väkivaltaiseksi, kun puhuttiin lasten tekemisestä, hän sanoi, ettei ihminen pysty lasta tekemään.