Toistuvat ruuat

Nakit ja muusi jauheesta. Pinaattikeitto pakasteena ja keitetty muna. Valmiit eineslihapullat ja makarooni. Savukalaa ja keitetyt perunat, Purkkihernekeitto.

Jos olet pataruuista luopunut, vaihtoehdot arkiruokaan ovat vähentyneet. Voisit ehkä tehdä kaalista ja muista juureksista pataa liedellä hauduttamalla, mutta sekin käyttää sähköä, koska hauduttaminen vie aikaa. Ennenhän oli niitä "heinälaatikoita", joissa haudutettiin puurot ja hernesopat, ja niiden moderni versio oli joitakin vuosia sitten huudossa, mutta lieneekö enää kenelläkään käytössä.
Eihän muuta neuvoa ole, kuin tehdä isot annokset uunissa ja jakaa sitten pakasterasioihin ja pakastaa vastaiseen käyttöön. Yhdellä kertaa voi valmistaa useita annoksia.

Aika samanlaisia ruokia on minullakin. Keitot on hyviä ja helppoja tehdä
ja maistuvat ruisleivän kanssa. Suosikkini on siskonmakkarekeitto.
Sähkö on vieläkin liian kallista, en raaski uuniruokia tehdä, kun en halua
yllätystä sähkölaskuun.
Syön vaihteluksi mikroruokia ja muita valmiseineksiä, niitä on
valtavat valikoimat.
Tänään söin silliä ja perunaa ja Saaroisten punajuuri-piparjuurisalaattia,
pari keitettyä kananmunaa ja pari ohutta siivua sipulia.

Yhden kattilan, pannun tai pellin ruuat ovat käteviä, keitot varsinkin. Kastikkeita tulee tehtyä vain harvoin, mutta höystän usein ruuan meheväksi ruokakermoilla, joita on mukavasti esimerkiksi juustoilla maustettuja ja joskus ihan aitoa kuohukermaa lisään. Vokkityyppiset ruuat valmistuvat ohuista kana- juuressuikaleista nopeasti pannukka liedellä , ei paljon sähköä eikä aikaa kulu. Mukaan voi laittaa kypsääkin lihaa, kanaa tai vaikka tofua tai pähkinöitä proteiiniksi ja pehmeistä vihanneksista kuten kirsikkatomaateista saa mehukkuutta.
Munakas on myös nopea yhden pannun ruoka, täytteitä voi laittaa nälän ja sen mukaan, mitä kaapeista löytyy.

Käytän melko paljon uuniakin, entisen sähkösyöpön uunin sanottua irti sopimuksensa vaihdoin energiatehokkaaseen kiertoilmauuniin , jossa voi kerralla kypsentää useammalla tasolla ja liedessä on induktiotaso. Laatikkoruuat usein vain paranevat, kun ne pakastaa ja lämmittää myöhemmin. Uunikala fileistä kasvissuikalepedillä valmistuu nopeasti ja kun käärii leivin ja paperiin, mehuukkus säilyy nyytissä. Korppiksen tapaan pidän kovasti lohilaatikosta, mieluiten kylmäsavulohesta tehtynä, jota riittää pienikin määrä vahvan makunsa takia. Myös lämminsavulohen rippeet, graavi ja tuore kala käyvät. Oikotienä voi käyttää pakasteperunasuikaletta ja ruokakerma nesteeksi.

Minulla on vanha patakattila. Kun kypsennettävät ainekset alkavat kiehua, käännän lieden ykköselle. Siinä matalimmassa lämmössä pulpahdellen kypsyy niin kaalipata kuin muutkin.
Kyllä minä uuniakin käytän ja pyrin hyödyntämään lämmön tarkkaan. Laatikkoruan ympärillä on tilaa kypsentää uuniperunoita, vaikkapa.

Kahden vanhuksen taloudessa valmistan eniten laatikko- ja pataruokia.
Ei tarvitse usein suhrata keittiössä ja ensikäytön jälkeen on kätevä kuumentaa henkilökohtaiset annokset mikrossa. Ensikäytön jälkeen vielä seuraavana päivänä ja sitten aiemmin pakastettuja käyttöön tai vaihteeksi jotain uutta.
Lähimenneisyydessä valmistin laiskuuttani usein makaronilaatikkoa mutta se on ainoa ruokalaji josta vaimoni huomautti vähemmänkin riittävän. En ole tehnyt kai vuoteen.
Minun on otettava huomioon vaimoni allergian ja viimeisten 2:n vuosikymmenen ajan lääkäreiden antamat ohjeet aterioiden koostumuksessa.
Samalla pidän huolen oman ravintoni tarkoituksenmukaisuudesta.

Pannuwokkia ja jauhelihakastiketta valmistan kahta kertaa varten. Kastiketta en pakasta mutta joskus wokin.

Silloin kun vaimoni vielä pystyi tekemään tyttöjen matkoja niin valmistin itselleni erilaisia kaaliruokia sekä silakkaa silloin kun onnistuin saamaan.
Sama koski sisäelimiä.

Huomenna on poikkeuksellisesti pakastesunnuntai. Otan muutaman viikon takaisesta sian ulkofileestä jääneet, kypsät sentin paksuiset leikkeet jääkaapin puolelle sulamaan ja törsään sähköä perunoiden keittämiseen sekä valmistan soosin.
Keitän perunoita vähintään yhden lisäkäytön verran ja pesen kuumassa keitinvedessä muutamia "ongelmaesineitä".

Kiva kun tuli paljon vastauksia. Jospa sitä vielä vanhana oppisi tekemään uusiakin ruokalajeja, turhan paljon jauhosooseja tulee tehtyä vanhasta muistista. Yhden kattilan ruuat kuulostaa hyvältä idealta, muutkin kuin keitot.

Itse en ole oikein mikään anoppien syöjä , mutta hernekeiton keitän itse koko paketista herneitä porkkanan ja sipulin kanssa, siis ei läskiä mukana.
Teen siitä sitten annokset pakasteeseen niin on laiskojen päivien varalle syötävää .
Kanapata on myöskin mieliruokaa ja sitäkin voi laittaa pakasteeseen jos tekee kerralla ison annoksen.
Ja sitten on kalasta myös mahdollisuuksia tehdä eri ruokalajeja patoja tai laatikoita .
Niin että paljon on ruokalajeja jotka tekevät ravinnosta monipuolisen .
Lihasta saa myös ihania patoja joihin voi laittaa omenaa tai viinirypäleitä antamaan makua .
Moni ei tietenkään niistäkään pidä mutta itse pidän , ja myös lasten perheet

Ja joskus vaan raastan Muutaman perunan ja puristan niistä veden pois puhtaalla pyyhkeellä , ja sekoitat suolan niihin ja paista miedolla lämmöllä kunnes se saa kullanruskean värin paistinpannussa. Sen syön sitten puolukkahillon kanssa ja joskus paistan pekonia pari siivua mukaan .
Uunipannukakku ( sokeriton) jossa on pieniä läskin paloja on myös hyvää puplukkahillon kanssa.
Silakka laatikosta tykkäsin lapsena vaan kun on harvoin silakoita kaupassa niin ei ole tullut tehtyä vuosikausiin, monet laittavat siihenkin läskiä mukaan .

Älkää unohtako puuroja, niitäkin saa valmiina, ellei itse jaksa.