Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

Viranhaltijan haastaminen oikeuteen

Anonyymi-ap

Onko jotain laillista estettä sille, että haastaa yksittäisen viranhaltijan oikeuteen hänen tekemästään virheestä?

59

661

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Jos kyseessä on viranhaltijan tekemä rikos ? Niin silloin esteenä on
      rollin 14:s §.
      Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos...

      • Anonyymi

        Poliisi on päättänyt, että esitutkintaa ei suoriteta, joten tuo ei ole este.

        Toistan kysymyksen: Onko jotain laillista (tai muuta) estettä sille, että haastaa yksittäisen viranhaltijan oikeuteen hänen tekemästään virheestä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Poliisi on päättänyt, että esitutkintaa ei suoriteta, joten tuo ei ole este.

        Toistan kysymyksen: Onko jotain laillista (tai muuta) estettä sille, että haastaa yksittäisen viranhaltijan oikeuteen hänen tekemästään virheestä?

        Laillista todnnäköisesti ei.

        Mutta jos et ole hyvin varakas, sinulla tulee "pinkan korkeus" esteeksi.

        Nyt kun asia ei etene virkatietä, ei myöskään veronmaksajien piikki ole auki. Kun siis häviät juttusi (ja suurella todennäköisyydellä häviät, jos asiassa ei ole vaivauduttu toimittamaan edes esitutkintaa), niin maksat omasi ja vastapuolen oikeudenkäymiskulut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laillista todnnäköisesti ei.

        Mutta jos et ole hyvin varakas, sinulla tulee "pinkan korkeus" esteeksi.

        Nyt kun asia ei etene virkatietä, ei myöskään veronmaksajien piikki ole auki. Kun siis häviät juttusi (ja suurella todennäköisyydellä häviät, jos asiassa ei ole vaivauduttu toimittamaan edes esitutkintaa), niin maksat omasi ja vastapuolen oikeudenkäymiskulut.

        Et vastannut kysymykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laillista todnnäköisesti ei.

        Mutta jos et ole hyvin varakas, sinulla tulee "pinkan korkeus" esteeksi.

        Nyt kun asia ei etene virkatietä, ei myöskään veronmaksajien piikki ole auki. Kun siis häviät juttusi (ja suurella todennäköisyydellä häviät, jos asiassa ei ole vaivauduttu toimittamaan edes esitutkintaa), niin maksat omasi ja vastapuolen oikeudenkäymiskulut.

        Korjaan: vastasit kyllä kysymykseen, mutta liitit siihen turhaa jatkotiedonantoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korjaan: vastasit kyllä kysymykseen, mutta liitit siihen turhaa jatkotiedonantoa.

        " Onko jotain laillista (tai muuta) estettä..."

        Meinaat, että rahavarojen riittävyys ei ole mahdollinen "muu este"?

        Kyllä se ihan oikeasti on.
        Oliko muuta mussutettavaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laillista todnnäköisesti ei.

        Mutta jos et ole hyvin varakas, sinulla tulee "pinkan korkeus" esteeksi.

        Nyt kun asia ei etene virkatietä, ei myöskään veronmaksajien piikki ole auki. Kun siis häviät juttusi (ja suurella todennäköisyydellä häviät, jos asiassa ei ole vaivauduttu toimittamaan edes esitutkintaa), niin maksat omasi ja vastapuolen oikeudenkäymiskulut.

        Juuri noin, kysyjällä ei ole puhtaat jauhot pussissa, koska hän ei kerro syytä, miksi poliisi, ettei esitutkintaa suorita. Se kerrotaan poliisin tekemässä päätöksessä.


      • Anonyymi

        Verrokkiryhmä etenee diagnoosi F 29 suojaamana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri noin, kysyjällä ei ole puhtaat jauhot pussissa, koska hän ei kerro syytä, miksi poliisi, ettei esitutkintaa suorita. Se kerrotaan poliisin tekemässä päätöksessä.

        Tutkisippa sinä edes lakia, mahdollisuus haastaa yksittäinen viranomainen virheestään on liki mahdotonta, ellei virhe ole niin mittava tai törkeä, että edellyttää rikostutkintaa.

        Pienet 'virheet' ovat ns. anteeksi annettavia ja yksityishenkilö on kusessa.

        Perustuslain 118§ antaa oikeuden, "niin kuin lailla säädetään" eli joka tarkoitta sitä, että kun poliisi jättää tutkimatta, niin tällöin voi kansalainen viedä asian oikeuteen.

        Kun taas aiemman 4-osaisen hallitusmuodon mukaan oli, että yksityinen voi haastaa julkista valtaa toimivan oikeuteen.


        T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tutkisippa sinä edes lakia, mahdollisuus haastaa yksittäinen viranomainen virheestään on liki mahdotonta, ellei virhe ole niin mittava tai törkeä, että edellyttää rikostutkintaa.

        Pienet 'virheet' ovat ns. anteeksi annettavia ja yksityishenkilö on kusessa.

        Perustuslain 118§ antaa oikeuden, "niin kuin lailla säädetään" eli joka tarkoitta sitä, että kun poliisi jättää tutkimatta, niin tällöin voi kansalainen viedä asian oikeuteen.

        Kun taas aiemman 4-osaisen hallitusmuodon mukaan oli, että yksityinen voi haastaa julkista valtaa toimivan oikeuteen.


        T. Special Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

        Silloin kun psykiatri toimii lausuntoineen poliisin puolustusasianajajana, on kansalaisen oikeusturva epäoleellinen seikka?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin kun psykiatri toimii lausuntoineen poliisin puolustusasianajajana, on kansalaisen oikeusturva epäoleellinen seikka?

        Mutta ei pitäisi olla.


    • Anonyymi

      Laillinen este on se, ettei asiaa oteta ollenkaan käsittelyyn. Poliisi voi jättää asian viemättä esitutkintaa pitemmälle, syyttäjä voi jättää syyttämättä jne. ja he toimivat lain puitteissa.

      • Anonyymi

        Et vastannut kysymykseen.


    • Anonyymi

      > Laillinen este on se, ettei asiaa oteta ollenkaan käsittelyyn.....

      Mitä sekoilet, ei tuo ole laillinen este ottaa asiaa käräjille! Tuomioistuin voi olla kanteen tutkimatta, jos prosessinedellytykset puuttuvat.

      https://syyttajalaitos.fi/kantelut

      Asianomistajalla on toissijainen syyteoikeus eli asianomistajalla on oikeus nostaa rikoksesta syyte, jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta. Asianomistajalla on oikeus nostaa syyte myös tilanteessa, jossa esitutkintaa ei toimiteta tai se keskeytetään tai lopetetaan esitutkintaviranomaisen tai syyttäjän päätöksellä. Jokaisella asianomistajalla on oikeus käyttää tätä toissijaista syyteoikeuttaan.

      Jos kyse on väärästä ilmiannosta, asianomistajalla on ensisijainen syyteoikeus eli oikeus nostaa syyte syyttäjän toimenpiteistä riippumatta.

      Asianomistaja ajaa asiaa omalla vastuullaan ja omalla kustannuksellaan. Asian tekee raskaaksi kenties juuri se, että asia on jo kertaalleen tutkittu, mutta rikosta ei ole löytynyt.

      Toissijaisen syyteoikeuden käyttäminen on harvinaista mutta ei tavatonta. Tunnetuin tuore tapaus on juttu, jossa Afganistanissa palvellut kapteeni ajaa itse rikossyytettä palvelustoveriaan vastaan.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/449199ba-8391-4384-9fcc-0c4b1d192fb0

      https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/24fa474b-1833-41e9-8f46-d9c1ee2f55a4

      Oikeusoppineet ovat sitä mieltä, että sotilaat saavat luvan kanssa vääristyneesti valehdella, ja ihan kuin asiassa tarkoituksella suojeltaisiin tiettyä henkilöä. Juttu lienee kesken.

    • Anonyymi

      Onko viranhaltija tehnyt mahdollisen rikoksen työssään vai yksityishenkilönä?

      Jos viranhaltija on tehnyt laittoman hallinnollisen päätöksen, siitä voi tehdä hallintovalituksen jonka lisäksi asian voi saattaa hallinto-oikeuteen. Sen lisäksi viranhaltijan työnantajalla on ns. isännänvastuu asiassa, joten myös työnantajan voi saattaa asiassa vastuuseen. Huono, huolimaton tai perustelematon hallinnollinen päätös ei kuitenkaan ole automaattisesti rikos, vaikka sen tekisi tarkoituksellisesti tai miten törkeän tuottamuksellisesti.

      Virkarikoksia ovat muun muassa lahjuksen ottaminen ja lahjusrikkomus, virkasalaisuuden rikkominen, virka-aseman väärinkäyttäminen, varojen väärinkäyttö kansanedustajana sekä virkavelvollisuuden rikkominen.

      Edellisen lisäksi viranhaltijaa koskee tietenkin normaali rikoslaki. Viranhaltijan osalta tulee tietenkin ensimmäisenä mieleen itsensä tai lähipiirin (taloudellinen) hyötyminen tehdystä päätöksestä jonkun toisen kustannuksella tai jonkun toisen vahingoksi. Ellei viranhaltija tee juttua koskevaa asiaa ja tai yksityiskohtaa virkaa ja tehtävää hoitaessaan, viranhaltijaa kohdellaan yksityishenkilönä tai virassaan vain väärin toimineena. Kuten puhuttua, vaikkapa tyhmyys tai huono päätös eivät ole automaattisesti rikoksia.

      Jos poliisi ei vie asiaa eteenpäin syyttäjälle, vaikka näyttö on vahva, myös poliisi saattaa syyllistyä virkavelvollisuuden laiminlyömiseen. Vahvan näytön kanssa asianosainen voi käyttää asiassa toissijaista syyteoikeuttaan.

      • Anonyymi

        "Vahvan näytön kanssa asianosainen voi käyttää asiassa toissijaista syyteoikeuttaan."

        Onko virkamiehen suora haastaminen oikeutettua ilman että haastaa julkisyhteiöä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vahvan näytön kanssa asianosainen voi käyttää asiassa toissijaista syyteoikeuttaan."

        Onko virkamiehen suora haastaminen oikeutettua ilman että haastaa julkisyhteiöä?

        Totta kai on!

        Ei julkisyhteisö voi sivistysvaltiossa kollektiivina syyllistyä vaikkapa lahjuksen ottamiseen, mutta yksittäinen virkamies tai yksittäiset virkamiehet voivat. Virheellisestä päätöksestä vastaa myös työnantaja, mutta rikoksesta vastaa vain sen tekijä.

        On ihan siitä epäillystä rikoksesta ja sen näytöstä kiinni, kuka on vastuussa ja miten sekä missä juttu ratkaistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta kai on!

        Ei julkisyhteisö voi sivistysvaltiossa kollektiivina syyllistyä vaikkapa lahjuksen ottamiseen, mutta yksittäinen virkamies tai yksittäiset virkamiehet voivat. Virheellisestä päätöksestä vastaa myös työnantaja, mutta rikoksesta vastaa vain sen tekijä.

        On ihan siitä epäillystä rikoksesta ja sen näytöstä kiinni, kuka on vastuussa ja miten sekä missä juttu ratkaistaan.

        Näin oletinkin, että asian on.

        Erikoista tässä on se, että kun tein asiallisen reklamaation virkamiehelle, niin virkamies ei vastannut mitään, mutta julkisyhteisö vastasi kolmen miehen allekirjoituksella varustetulla kirjeellä, että reklamaatio pitää osoittaa julkisyhteisölle. Lisäksi kirjeessä uhkailtiin, että julkisyhteisö ryhtyy toimenpiteisiin, jos otan vielä yhteyttä suoraan virkamieheen.

        Tuo uhkailu toimenpiteisiin ryhtymisellä itseäni lähinnä nauratti ja vain osoitti, että "kalikka osui".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin oletinkin, että asian on.

        Erikoista tässä on se, että kun tein asiallisen reklamaation virkamiehelle, niin virkamies ei vastannut mitään, mutta julkisyhteisö vastasi kolmen miehen allekirjoituksella varustetulla kirjeellä, että reklamaatio pitää osoittaa julkisyhteisölle. Lisäksi kirjeessä uhkailtiin, että julkisyhteisö ryhtyy toimenpiteisiin, jos otan vielä yhteyttä suoraan virkamieheen.

        Tuo uhkailu toimenpiteisiin ryhtymisellä itseäni lähinnä nauratti ja vain osoitti, että "kalikka osui".

        "Lisäksi kirjeessä uhkailtiin, että julkisyhteisö ryhtyy toimenpiteisiin, jos otan vielä yhteyttä suoraan virkamieheen."

        Höpö höpö, jos virkamiehelle lähettää asiallisia yhteydenottoja, julkisyhteisö ja nuo kolme ukkoa voivat vain seurata katseella sujuvasti vierestä. Kunnianloukkaukseen tai häirintään ei pidä kuitenkaan syyllistyä - asiallinen kirjeenvaihto ei ole koskaan sitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vahvan näytön kanssa asianosainen voi käyttää asiassa toissijaista syyteoikeuttaan."

        Onko virkamiehen suora haastaminen oikeutettua ilman että haastaa julkisyhteiöä?

        On. Perustuslaissa sanotaan, että voi vaatia virkamiehen tuomitsemista rangaistukseen, sekä vaatia vahingonkorvausta julkisyhteisöltä TAIKKA virkamieheltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin oletinkin, että asian on.

        Erikoista tässä on se, että kun tein asiallisen reklamaation virkamiehelle, niin virkamies ei vastannut mitään, mutta julkisyhteisö vastasi kolmen miehen allekirjoituksella varustetulla kirjeellä, että reklamaatio pitää osoittaa julkisyhteisölle. Lisäksi kirjeessä uhkailtiin, että julkisyhteisö ryhtyy toimenpiteisiin, jos otan vielä yhteyttä suoraan virkamieheen.

        Tuo uhkailu toimenpiteisiin ryhtymisellä itseäni lähinnä nauratti ja vain osoitti, että "kalikka osui".

        Ei virka-asioissa mitään reklamaatioita tehdä. Niistä tehdään oikaisuvaatimuksia, valituksia tai kanteluita.

        Tämä on taas nyt sellainen soppa, että sekaisin menevät rikos- ja riita-asiat eikä mitään selvyyttä ole mistä virkatoimesta ja mitä muutoksenhakua aloittaja tekemässä. Ei puutu kuin Lawetti tekemään tulkintojaan ketjun PeruLa:n vastaisuusesta.

        Josko aloittaja nyt vaan kertoisi mikä se päätös tai muu virkatoimi oli, ja mitä muutosta hän siihen halusi? Muuten tästä sopasta ei evääksi ole.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei virka-asioissa mitään reklamaatioita tehdä. Niistä tehdään oikaisuvaatimuksia, valituksia tai kanteluita.

        Tämä on taas nyt sellainen soppa, että sekaisin menevät rikos- ja riita-asiat eikä mitään selvyyttä ole mistä virkatoimesta ja mitä muutoksenhakua aloittaja tekemässä. Ei puutu kuin Lawetti tekemään tulkintojaan ketjun PeruLa:n vastaisuusesta.

        Josko aloittaja nyt vaan kertoisi mikä se päätös tai muu virkatoimi oli, ja mitä muutosta hän siihen halusi? Muuten tästä sopasta ei evääksi ole.

        Eikös Lawetti edellä jo kertonut PerLaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei virka-asioissa mitään reklamaatioita tehdä. Niistä tehdään oikaisuvaatimuksia, valituksia tai kanteluita.

        Tämä on taas nyt sellainen soppa, että sekaisin menevät rikos- ja riita-asiat eikä mitään selvyyttä ole mistä virkatoimesta ja mitä muutoksenhakua aloittaja tekemässä. Ei puutu kuin Lawetti tekemään tulkintojaan ketjun PeruLa:n vastaisuusesta.

        Josko aloittaja nyt vaan kertoisi mikä se päätös tai muu virkatoimi oli, ja mitä muutosta hän siihen halusi? Muuten tästä sopasta ei evääksi ole.

        Kerran on jo kysytty, miksi poliisi ei suorittanut esitutkintaa, se kerrotaan kyllä poliisin tekemässä päätöksessä ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei virka-asioissa mitään reklamaatioita tehdä. Niistä tehdään oikaisuvaatimuksia, valituksia tai kanteluita.

        Tämä on taas nyt sellainen soppa, että sekaisin menevät rikos- ja riita-asiat eikä mitään selvyyttä ole mistä virkatoimesta ja mitä muutoksenhakua aloittaja tekemässä. Ei puutu kuin Lawetti tekemään tulkintojaan ketjun PeruLa:n vastaisuusesta.

        Josko aloittaja nyt vaan kertoisi mikä se päätös tai muu virkatoimi oli, ja mitä muutosta hän siihen halusi? Muuten tästä sopasta ei evääksi ole.

        Virkamiehelle on tehty reklamaatio, jossa häneltä vaadittiin vahingonkorvauksia. Tästä kolme ylempää virkamiestä, joista yksi oli lakimies ja kaksi muuta teknisen alan virkamiehiä, pillastuivat ja lähettivät uhkailukirjeen ja väittivät että vahingonkorvausvaade pitää esittää julkisyhteisölle.

        Kalikka osui ja koira älähti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Virkamiehelle on tehty reklamaatio, jossa häneltä vaadittiin vahingonkorvauksia. Tästä kolme ylempää virkamiestä, joista yksi oli lakimies ja kaksi muuta teknisen alan virkamiehiä, pillastuivat ja lähettivät uhkailukirjeen ja väittivät että vahingonkorvausvaade pitää esittää julkisyhteisölle.

        Kalikka osui ja koira älähti.

        Hohhoijaa. Googlaa nyt hyvä ihminen mitä reklamaatio tarkoittaa. Ei sillä ole mitään tekemistä virkamieheltä tai tämän julkisyhteisöltä vaadittavan vahingonkorvauksen kanssa.

        Ja ei ihme, että poliisi ei korviaan lotkauttanut. Poliisi tutkii rikoksia, ei vahingonkorvausvaatimuksia.

        Ja lakkaa kuuntelemasta Lawettia, joka tosiaan ilmeisesti esitteli täällä jo PeruLa-tuntemustaan. Tapansa mukaan google-lakimiehemme poimi vain rusinat pullasta. Se PL 118.3 pykälän vastuusäännös loppuu sanoihin "...sen mukaan kuin lailla säädetään."
        Pelkän perustuslain nojalla ei siis voi sen paremmin virkamieheltä, kuin tämän julkisyhteisöltäkään vaatia yhtään mitään sen paremmin rikos-, hallinto, kuin siviiliprosessissakaan.
        Mitä siihen tulee, vaaditko virkamieheltä vai julkisyhteisöltä, niin ne "kolme ylempää virkamiestä" saatavat olla oikeassa. Mahdollinen vahingonkorvausasiasi luultavasti kuuluisi julkisyhteisön "isännänvastuuseen", mutta kun et vieläkään suostu kertomaan mitä tämä koko asia oikeasti koskee, ei voi kuin spekuloida.

        Mutta joo, älä lähde tuolla osaamisella oikeuteen sen paremmin riita- kuin rikosasiaakaan ajamaan. Selkään tulee, ja olet ulosotossa korvauksista.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Ehkä, mutta ei hallintokantelulla mitään vahingonkorvausta vaadita. Hallintokantelu ei ole edes milään muutoksenhakukeino, vaan lähinnä vaatimus "kurkkuharjan" antamiseksi virheen tehneelle virkamiehehelle.

        Sinällään se on ihan totta, että kun asiassa ei oikein ole mitään muutoksenhakukelpoista, rikollista tai vahingonkorvattavaa, mutta paha mieli on silti, niin sitä omaa tyytymättömyyttä ratkaisuun puretaan sitten kantelemalla. Ja sellaisia ne kantelut sitten usein laadultaan myös ovat. Niihin asiallisesti vastaaminen on usein hyvää "miten ilmaisen kohteliaasti, asiallisesti ja korrektisti, että nauroimme kahvihuonessa kantelullesi vedet silmissä" -retoriikan harjoittelua.

        Miten esimerkiksi vastaisit kanteluun, kun hätäkeskuspäivystäjä ei aktivoinut viranomaisvastetta kansalaisen ilmoittaessa, että "puistossa isompi lintu kiusaa pienempää lintua"?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä, mutta ei hallintokantelulla mitään vahingonkorvausta vaadita. Hallintokantelu ei ole edes milään muutoksenhakukeino, vaan lähinnä vaatimus "kurkkuharjan" antamiseksi virheen tehneelle virkamiehehelle.

        Sinällään se on ihan totta, että kun asiassa ei oikein ole mitään muutoksenhakukelpoista, rikollista tai vahingonkorvattavaa, mutta paha mieli on silti, niin sitä omaa tyytymättömyyttä ratkaisuun puretaan sitten kantelemalla. Ja sellaisia ne kantelut sitten usein laadultaan myös ovat. Niihin asiallisesti vastaaminen on usein hyvää "miten ilmaisen kohteliaasti, asiallisesti ja korrektisti, että nauroimme kahvihuonessa kantelullesi vedet silmissä" -retoriikan harjoittelua.

        Miten esimerkiksi vastaisit kanteluun, kun hätäkeskuspäivystäjä ei aktivoinut viranomaisvastetta kansalaisen ilmoittaessa, että "puistossa isompi lintu kiusaa pienempää lintua"?

        Muutoksenhaku ja vahingonkorvausvaatimukset on tehtävä erikseen mutta mikään ei estä tekemästä niitä samalla kertaa mutta siinä voi käydä niin ettei mitään asiaa käsitellä vaan saa jonkun sekopäisen vastauksen ilman perusteluja.

        Hallintolain 53b§:n 4 momentin mukaan Kanteluasiassa annettavaan ratkaisuun ja sen tiedoksiantoon sovelletaan tämän lain säännöksiä.
        En ole nähnyt sellaista vastausta hallintokanteluun jossa olisi kerrottu mitään yksityiskohtaisia perusteluja mihinkään asiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muutoksenhaku ja vahingonkorvausvaatimukset on tehtävä erikseen mutta mikään ei estä tekemästä niitä samalla kertaa mutta siinä voi käydä niin ettei mitään asiaa käsitellä vaan saa jonkun sekopäisen vastauksen ilman perusteluja.

        Hallintolain 53b§:n 4 momentin mukaan Kanteluasiassa annettavaan ratkaisuun ja sen tiedoksiantoon sovelletaan tämän lain säännöksiä.
        En ole nähnyt sellaista vastausta hallintokanteluun jossa olisi kerrottu mitään yksityiskohtaisia perusteluja mihinkään asiaan.

        "Muutoksenhaku ja vahingonkorvausvaatimukset on tehtävä erikseen..."

        Edelleenkään hallintokantelu ei ole noista kumpaakaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Muutoksenhaku ja vahingonkorvausvaatimukset on tehtävä erikseen..."

        Edelleenkään hallintokantelu ei ole noista kumpaakaan.

        Ei ole ja siksi muutoksenhaku ja vahingonkorvausvaatimukset on tehtävä erikseen ja samasta asiasta voi tehdä sekä hallintokantelun, virheenkorjausvaatimuksen, muutoksenhaun ja vahingonkorvausvaatimuksen. On tämä byrokratia varsin ihmeellistä.


      • Anonyymi

        Reklamaatio voikin yhdistää perheitä joita eppäillään Huittisten hullujen eukkojen lapsenryöstöasiassa.


    • Anonyymi

      Tuossa on loistava esimerkki siitä miten hallintokantelun käsittely on mennyt päin persausta
      https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/4616/2021

      Mikään ei muuten estä tekemästä hallintokantelua hallintokantelun käsittelystä. Kela on tosi toista mieltä ja uhoaa että
      ""Vastaisuudessa mahdolliset hallintokanteluratkaisuja koskevat hallintokantelut voidaan arkistoida ilman erillistä vastausta, jos niistä ei ilmene asiaan vaikuttavaa uutta tietoa, joka edellyttäisi toimenpiteitä."

      Onko tuo uhkaus, lupaus vai ennakkopäätös?
      Olipahan se mikä hyvänsä mutta laiton se on eikä ehkä siksi ole kerrottu sitä mihin lakiin se perustuu ja sillä on sama vaikutus kun bensan kaatamisella tuleen, eli lisää hallintokanteluja joista moni koskee hallintokantelun käsittelyä on tulossa. Muotovirheellisiä hallintokanteluita on tehty ennenkin ja paljon.

      https://onnellinen-maa.webnode.fi/tilanne/
      Kohta 77

      • Anonyymi

        Tuo EOAK/4616/2021 on varsin monipuolinen ja hyvä esimerkki siitä miten hallintokantelua ei pitäisi käsitellä, eli suunnilleen kaikki meni pieleen.
        Nykyisin on aika harvinaista että noissa EOAK:n ratkaisuissa on mainittu kunnan tai yleensä kantelun kohteena olevan viranomaisen nimi.
        Tuttuni joka asui aikoinaan tuolla Tuusulassa sanoi Tuusulaa Tussulaksi eikä syyttä sillä päin tussua on hallintokantelun käsittely mennyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo EOAK/4616/2021 on varsin monipuolinen ja hyvä esimerkki siitä miten hallintokantelua ei pitäisi käsitellä, eli suunnilleen kaikki meni pieleen.
        Nykyisin on aika harvinaista että noissa EOAK:n ratkaisuissa on mainittu kunnan tai yleensä kantelun kohteena olevan viranomaisen nimi.
        Tuttuni joka asui aikoinaan tuolla Tuusulassa sanoi Tuusulaa Tussulaksi eikä syyttä sillä päin tussua on hallintokantelun käsittely mennyt.

        Tuo on varsin hyvä esimerkki siitä, mistä kannellaan. Kantelija ei ole asiassa asianosainen ja hän saa kaiken tarvitsemansa tiedon. Mutta kun vastaus ei miellytä, niin sitten kannellaan nippelimuotoseikoista.
        On siinä pari facepalmia virastossa tehty. Ja lopulta mikään ei itse asiassa muuttunut eikä ollut perustettakaan muuttua.
        Koko kanteluinstituutio on lopulta aika turha. Parempi olisi, kun keskimääräinen kantelija mielummin menisi vetämään päänsä täyteen ja purkamaan pahan mielensä baarimikolle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on varsin hyvä esimerkki siitä, mistä kannellaan. Kantelija ei ole asiassa asianosainen ja hän saa kaiken tarvitsemansa tiedon. Mutta kun vastaus ei miellytä, niin sitten kannellaan nippelimuotoseikoista.
        On siinä pari facepalmia virastossa tehty. Ja lopulta mikään ei itse asiassa muuttunut eikä ollut perustettakaan muuttua.
        Koko kanteluinstituutio on lopulta aika turha. Parempi olisi, kun keskimääräinen kantelija mielummin menisi vetämään päänsä täyteen ja purkamaan pahan mielensä baarimikolle.

        "Koko kanteluinstituutio on lopulta aika turha. Parempi olisi, kun keskimääräinen kantelija mielummin menisi vetämään päänsä täyteen ja purkamaan pahan mielensä baarimikolle."
        Käytännössä näin on mutta kun sen on Eduskunta laissa säätänyt sitä pitää noudattaa. Kyllähän asiallinen vastaus hallintokanteluun estää virkanilkin läskin tummumista ja siitä seurauksena olevaa vankilatuomiota koska kaiken maksaa kuitenkin veronmaksaja ja vankilapäivät on kalliita mutta virkanilkin sairaspäivät estävät lisävirheiden tekemisen.


    • Anonyymi

      Sinun kannattaa aluksi avata yläkoulun tai lukion yhteiskuntaopin kirjat.

      >>> Virkamiehelle on tehty reklamaatio, jossa häneltä vaadittiin vahingonkorvauksia.

      Virkamies on siis ilmeisesti tehnyt virassaan ratkaisun, joka on huono, puutteellinen, virheellinen tai jopa lainvastainen. Sinulle on jo aikaisemmin kerrottu kaikki asiaan liittyvät perusteet ml. isännänvastuu.

      Lain mukaan, jos vahinko on aiheutettu julkista valtaa käytettäessä, korvausvastuu syntyy jos tehtävän suorittamiselle ja olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Työntekijän oma vastuu on ensisijaista silloin, kun kysymys on työntekijän tahallisesta menettelystä aiheutuneesta vahingosta. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vain työntekijän virhettä tai laiminlyöntiä, jolloin työnantaja on korvausvelvollinen.

      Poliisi ei tutki, ellei juttuun ole syytä liittää rikosta. Virkarikoksia ovat muun muassa lahjuksen ottaminen ja lahjusrikkomus, virkasalaisuuden rikkominen, virka-aseman väärinkäyttäminen, varojen väärinkäyttö kansanedustajana sekä virkavelvollisuuden rikkominen.

      Hallintoasiassa, jossa käytetään julkista valtaa ja-tai asioita tehdään virkavastuulla, pitää edetä valitusreittejä käyttämällä. Valituksen jälkeen ensimmäinen oikeudellinen reitti on hallinto-oikeus. Jos verohallinto tai kela tekee viran puolesta virheen päätöksissään, poliisi ei ole oikea taho tutkimaan päätöksen hyvyyttä tai lainvoimaisuutta. Sairaanhoitajat eivät puolestaan saa urkkia ulkopuolisen terveystietoja, mutta sairaanhoitaja ei toimi yleensä virkavastuulla.

      Jos sinulle on syntynyt asiassa vahinkoa, myös sekä oikeushenkilö että julkinen taho ovat vahingonkorvausvelvollisia. Vahingonkorvausvelvollisuus pitää osata kuitenkin erottaa toisistaan rikosasiassa, riita-asiassa tai hallintoasiassa. Virkamies itsessään ja yksin on henkilökohtaisessa korvausvastuussa vain, jos hän on toiminut tahallisesti. Tahallisuus on kyettävä osoittamaan.

      Onko sinulla syytä epäillä, että virkamies on tehnyt rikoksen? Rikos edellyttää yleensä aina tahallisuutta eikä rikosta tehdä rikoslain mukaan vahingossa pois lukien jotkin liikennetapahtumat.

      >>> Tästä kolme ylempää virkamiestä, joista yksi oli lakimies ja kaksi muuta teknisen alan virkamiehiä, pillastuivat ja lähettivät uhkailukirjeen ja väittivät että vahingonkorvausvaade pitää esittää julkisyhteisölle.

      Jos yksi kolmesta virkamiehestä on ollut juristi, saamasi kirje ei varmuudella ole ollut uhkailukirje - ei Suomessa. Jos koet saamasi kirjeen oikeasti omaa tai läheistesi henkeä ja terveyttä tai omaisuutta uhkaavana tahi kiristyskirjeenä, asia on saatettava poliisin rikosoikeudelliseen esitutkintaan. Se on eri asia kuin alkuperäinen vahingonkorvausasia.

      Tämä jälkimmäinen uhkailu, jos se on todellista, on erittäin vakava asia ja siis rikosoikeudellinen asia.

      • Anonyymi

        Poliisin vastauksessa oli teksti:

        "ASIANOSAISILLE TIEDOKSI:

        Tämä päätös ei vapauta mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta.

        Asianomistajille jää itsenäinen syyte- tai kanneoikeus."


        Tähän poliisin sanomaan perustuen lähetimme reklamaation suoraan virkamiehelle. Kyseinen virkamies ei vastannut mitään, mutta kolme muuta virkamiestä vastasivat, että kaikki yhteydenotot pitää kohdistaa julkisyhteisöön tai muuten julkisyhteisön pitää ryhtyä toimenpiteisiin ja käsitellä asiaa työturvallisuuslain 28 pykälän mukaisena häirintänä tai muuna epäasiallisena kohteluna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Poliisin vastauksessa oli teksti:

        "ASIANOSAISILLE TIEDOKSI:

        Tämä päätös ei vapauta mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta.

        Asianomistajille jää itsenäinen syyte- tai kanneoikeus."


        Tähän poliisin sanomaan perustuen lähetimme reklamaation suoraan virkamiehelle. Kyseinen virkamies ei vastannut mitään, mutta kolme muuta virkamiestä vastasivat, että kaikki yhteydenotot pitää kohdistaa julkisyhteisöön tai muuten julkisyhteisön pitää ryhtyä toimenpiteisiin ja käsitellä asiaa työturvallisuuslain 28 pykälän mukaisena häirintänä tai muuna epäasiallisena kohteluna.

        Teit siis ensimmäisenä rikosilmoituksen, jota poliisi kieltäytyi tutkimasta. Kyseessä ei siis ole virkarikos tai rikos lainkaan.

        Koska asiassa on lähestytty suoraan virkamiestä itseään, työnantaja haluaa suojella työntekijäänsä. Kyseessähän voisi olla kärjistetysti ja teoreettisesti virkamiehen kiusaaminen tai kiristäminen, koska rikosilmoitus oli jo tehty.

        Aluksi pitäisi käydä läpi normaalit valitusreitit. Jos valitukset eivät tuota haluttua lopputulosta, ja osoitetusta virheellisestä päätöksestä on selvää näyttöä ja vahinkoa on todellisuudessa syntynyt, vahingonkorvausta voi vaatia ensisijaisesti virkamieheltä sekä toissijaisesti työnantajalta. Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää. Säädetty vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

        Vahingonkorvausvaatimuksen voi esittää vapaasti orgaanille, koska rikoksesta ei ole näyttöä. Kyseessä olisi riita-asia, jossa sovinto on sallittu.

        Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei yleensä kuulu sen ratkaiseminen, onko viranomainen (orgaani) vahingonkorvauslain perusteella katsottava asiassa vahingonkorvausvelvolliseksi. Hallintolainkäytön järjestyksessä hallinto-oikeudessa on kuitenkin valituksen johdosta ratkaistava, onko orgaani päättäessään vahingonkorvausten maksamisesta hallintosäännön perusteella pysynyt hallintolain 6 §:ssä puitteet huomioon ottaen harkintavaltansa rajoissa.

        Hallinto-oikeudessa siis käsitellään asiaa ja vahingonkorvausasiaa hallintomielessä.

        Asia kuitenkin viittaa siihen, että valutusreittien jälkeen oikea paikka käsitellä vahingoskorvausasiaa olisi käräjäoikeus, jossa asiaa käsitellään riita-asiana. Tässä sovinto on sallittu eli korvaus voidaan ratkaista myös sovinnollisesti ennen oikeuskäsittelyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Poliisin vastauksessa oli teksti:

        "ASIANOSAISILLE TIEDOKSI:

        Tämä päätös ei vapauta mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta.

        Asianomistajille jää itsenäinen syyte- tai kanneoikeus."


        Tähän poliisin sanomaan perustuen lähetimme reklamaation suoraan virkamiehelle. Kyseinen virkamies ei vastannut mitään, mutta kolme muuta virkamiestä vastasivat, että kaikki yhteydenotot pitää kohdistaa julkisyhteisöön tai muuten julkisyhteisön pitää ryhtyä toimenpiteisiin ja käsitellä asiaa työturvallisuuslain 28 pykälän mukaisena häirintänä tai muuna epäasiallisena kohteluna.

        "Asianomistajille jää itsenäinen syyte- tai kanneoikeus.""

        Ja sitten sinä päätät lähettää virkamiehelle "reklamaation". Sekä kohde, että toimenpiteesi oli väärin. Ei se ihme ole, että asiasi ei etene.

        Ja ilmeisesti viestisi sävykin oli sellainen, että siinä kolkutellaan rikoksen rajoja.

        Mutta kuten poliisi toteaa, sinulla on oma syyte- ja kanneoikeutesi. Mutta sellaiset asiat ajetaan käräjäoikeudessa eikä tekemällä "reklamaatio" viranomaiselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Teit siis ensimmäisenä rikosilmoituksen, jota poliisi kieltäytyi tutkimasta. Kyseessä ei siis ole virkarikos tai rikos lainkaan.

        Koska asiassa on lähestytty suoraan virkamiestä itseään, työnantaja haluaa suojella työntekijäänsä. Kyseessähän voisi olla kärjistetysti ja teoreettisesti virkamiehen kiusaaminen tai kiristäminen, koska rikosilmoitus oli jo tehty.

        Aluksi pitäisi käydä läpi normaalit valitusreitit. Jos valitukset eivät tuota haluttua lopputulosta, ja osoitetusta virheellisestä päätöksestä on selvää näyttöä ja vahinkoa on todellisuudessa syntynyt, vahingonkorvausta voi vaatia ensisijaisesti virkamieheltä sekä toissijaisesti työnantajalta. Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää. Säädetty vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

        Vahingonkorvausvaatimuksen voi esittää vapaasti orgaanille, koska rikoksesta ei ole näyttöä. Kyseessä olisi riita-asia, jossa sovinto on sallittu.

        Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei yleensä kuulu sen ratkaiseminen, onko viranomainen (orgaani) vahingonkorvauslain perusteella katsottava asiassa vahingonkorvausvelvolliseksi. Hallintolainkäytön järjestyksessä hallinto-oikeudessa on kuitenkin valituksen johdosta ratkaistava, onko orgaani päättäessään vahingonkorvausten maksamisesta hallintosäännön perusteella pysynyt hallintolain 6 §:ssä puitteet huomioon ottaen harkintavaltansa rajoissa.

        Hallinto-oikeudessa siis käsitellään asiaa ja vahingonkorvausasiaa hallintomielessä.

        Asia kuitenkin viittaa siihen, että valutusreittien jälkeen oikea paikka käsitellä vahingoskorvausasiaa olisi käräjäoikeus, jossa asiaa käsitellään riita-asiana. Tässä sovinto on sallittu eli korvaus voidaan ratkaista myös sovinnollisesti ennen oikeuskäsittelyä.

        "Aluksi pitäisi käydä läpi normaalit valitusreitit. Jos valitukset eivät tuota haluttua lopputulosta, ja osoitetusta virheellisestä päätöksestä on selvää näyttöä ja vahinkoa on todellisuudessa syntynyt, vahingonkorvausta voi vaatia ensisijaisesti virkamieheltä sekä toissijaisesti työnantajalta."

        Eli asiassa on toimittu oikealla tavalla. Valitusreitit on käytetty, jonka jälkeen vahingonkorvausta voi vaatia ensisijaisesti virkamieheltä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Aluksi pitäisi käydä läpi normaalit valitusreitit. Jos valitukset eivät tuota haluttua lopputulosta, ja osoitetusta virheellisestä päätöksestä on selvää näyttöä ja vahinkoa on todellisuudessa syntynyt, vahingonkorvausta voi vaatia ensisijaisesti virkamieheltä sekä toissijaisesti työnantajalta."

        Eli asiassa on toimittu oikealla tavalla. Valitusreitit on käytetty, jonka jälkeen vahingonkorvausta voi vaatia ensisijaisesti virkamieheltä.

        Jos valitusreitit oli käytetty, niin kyllä. Ilmeisesti itse päätöksestä on myös valitettu hallinto-oikeuteen saakka.

        Riita ei ole sama kuin rikos.

        Rikosta ei kuitenkaan liene olemassa; sinulla on toki vielä oma toissijainen syyteoikeutesi. Siis jos rikos jostakin syystä olisi olemassa tehdyn huonon päätöksen sijaan. Vahingonkorvausta ja rangaistusta rikoksesta voi hakea samaan aikaan.

        Yksittäinen virkamies on vastuussa aiheuttamastaan virheestä ja vahingosta vain, jos hän toiminut tahallisesti. Ellei tahallisuus ole osoitettavissa, orgaani vastaa aiheutuneesta vahingosta. Sinä et voi asiaa tietää, eikä ennen oikeudenkäyntiä kukaan muukaan tiedä.

        Asian voi sopia viranomaistahon kanssa sovinnollisesti, mutta viranomaisen on noudatettava hallintolakia. Ellei neuvottelut johda mihinkään, voit vaatia käräjäoikeudessa riita-asiassa vahingonkorvausta joko yksittäiseltä virkamieheltä, viranomaistaholta tai edellisiltä yhteisvastuullisesti. Helpompaa olisi vaatia vastuuseen orgaania, jolloin yhden virkamiehen tahallisuutta ei tarvitse osoittaa.

        Oleellista on, että on selvää näyttöä vahingosta on olemassa eli taloudellinen tappio on selvä. Oikeuden tehtävä on näyttöjen pohjalta selvittää, miten vahva syy-yhteys viranomaisen tekemän päätöksen ja tapahtuneen vahingon välillä on.

        Juristi osaisi viedä asiaa eteenpäin tehokkaasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Aluksi pitäisi käydä läpi normaalit valitusreitit. Jos valitukset eivät tuota haluttua lopputulosta, ja osoitetusta virheellisestä päätöksestä on selvää näyttöä ja vahinkoa on todellisuudessa syntynyt, vahingonkorvausta voi vaatia ensisijaisesti virkamieheltä sekä toissijaisesti työnantajalta."

        Eli asiassa on toimittu oikealla tavalla. Valitusreitit on käytetty, jonka jälkeen vahingonkorvausta voi vaatia ensisijaisesti virkamieheltä.

        En tiedä mistä tuo ylläoleva pitkä lainaus oli kaapattu, mutta kyllä se lienee nimenomaan toisinpäin. Ensisijaista on isännänvastuu ja toissijaista virkamiehen oma vastuu.

        Mutta edelleen tämä on sellainen sekametelisoppa että Lawettikaan ei pysty parempaan.

        Poliisi on todennut, että rikosta ei ole syytä epäillä. Selvä. Aloittaja voi toki käyttää omaa syyteoikeuttaan. Ei ole käyttänyt, eikä kannata. Omalla syyteoikeudella kuluriski on syyttävällä osapuolella sekä omiensa että vastapuolen kulujen suhteen ja häviö on todennäköinen, jos poliisi ei edes esitutkintaa aloittanut.

        Aloittajalla on oma (ainoa, ei sitä kukaan muu hänelle vaadi) oikeutensa vaatia vahingonkorvausta. Nyt hän on esittänyt "reklamaation" (siis ilmoituksen kaupallisen suorituksen, tuotteen tai palvelun virheestä) ilmeisesti suoraan virkamiehelle itselleen. Ei ole selvää, onko tässä vaadittu vahingonkorvausta vahingosta (joka tuotevastuuasian kohdallakin on eri asia, kuin tuotteen tai palvelun virhe itsessään) ja jos on, millä perusteella ja mistä vahingosta.
        Toisekseen viranomaisesta on vastattu, että mahdollinen korvausvaatimus tulisi osoittaa isännänvastuun perusteella julkisyhteisölle. Aloittaja jostain syystä jumpittelee tätä vastaan, miksi ihmeessä? Ei kertakaikkiaan selviä aloittajan mykkäkoulua hipovasta kommunikaatiosta.

        No, jos aloittaja nyt saisikin osoitettua oikean vahingonkorvausvaatimuksensa oikealle taholle, sieltä ehkä tulisi epäävä vastaus. Siispä käräjille riita-asiana. Jälleen sekä omien, että vastapuolen kulujen omaan niskaan kaatumisen riskillä. Onnea matkaan tuolla osaamisella.

        Ja sitten on vielä tuo, että viranomaisesta on jouduttu vastaamaan, että "lakkaa kiusaamasta sitä yksittäistä virkamiestä". Jättää aika vahvasti sellaisen kuvan, että on lähetetty enemmän kuin yksi "reklamaatio" eivätkä niiden sävyt ole olleet kovinkaan asiallisia. Kyllä, siinä tilanteessa julkisyhteisön tehtävänä on puuttua virkamieheensä kohdistuvaan häirintään. Ja ei, toistaminen useampaan kertaan ei tee vaatimuksesta yhtään pätevämpää, eikä niihin jokaiseen tarvitse vastata erikseen, jollei mitään uutta esitetä. Ja kyllä, häiritsemällä epäasiallisilla "reklamaatioilla" voi syyllistyä jopa rikokseen.

        Siinäpä lienee kohtuullisen hyvä summaus tilanteesta.

        Aloittajalle siis onnea matkaan. Kyllä, voit käyttää omaa syyteoikeuttasi tai vahingonkorvauskanneoikeuttasi. Kannattaa kuitenkin konsultoida jotakuta asioista jotain ymmärtävää, jolle kehtaat esittää koko asian yksityiskohdat. Täällä esitetyn valossa ei voi kuin ennustaa, että kumpaan tahansa prosessiin ryhdyit, selkään tulee ja lujaa ja vastapuolen oikeudenkäymiskulut kaatuvat niskaasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä mistä tuo ylläoleva pitkä lainaus oli kaapattu, mutta kyllä se lienee nimenomaan toisinpäin. Ensisijaista on isännänvastuu ja toissijaista virkamiehen oma vastuu.

        Mutta edelleen tämä on sellainen sekametelisoppa että Lawettikaan ei pysty parempaan.

        Poliisi on todennut, että rikosta ei ole syytä epäillä. Selvä. Aloittaja voi toki käyttää omaa syyteoikeuttaan. Ei ole käyttänyt, eikä kannata. Omalla syyteoikeudella kuluriski on syyttävällä osapuolella sekä omiensa että vastapuolen kulujen suhteen ja häviö on todennäköinen, jos poliisi ei edes esitutkintaa aloittanut.

        Aloittajalla on oma (ainoa, ei sitä kukaan muu hänelle vaadi) oikeutensa vaatia vahingonkorvausta. Nyt hän on esittänyt "reklamaation" (siis ilmoituksen kaupallisen suorituksen, tuotteen tai palvelun virheestä) ilmeisesti suoraan virkamiehelle itselleen. Ei ole selvää, onko tässä vaadittu vahingonkorvausta vahingosta (joka tuotevastuuasian kohdallakin on eri asia, kuin tuotteen tai palvelun virhe itsessään) ja jos on, millä perusteella ja mistä vahingosta.
        Toisekseen viranomaisesta on vastattu, että mahdollinen korvausvaatimus tulisi osoittaa isännänvastuun perusteella julkisyhteisölle. Aloittaja jostain syystä jumpittelee tätä vastaan, miksi ihmeessä? Ei kertakaikkiaan selviä aloittajan mykkäkoulua hipovasta kommunikaatiosta.

        No, jos aloittaja nyt saisikin osoitettua oikean vahingonkorvausvaatimuksensa oikealle taholle, sieltä ehkä tulisi epäävä vastaus. Siispä käräjille riita-asiana. Jälleen sekä omien, että vastapuolen kulujen omaan niskaan kaatumisen riskillä. Onnea matkaan tuolla osaamisella.

        Ja sitten on vielä tuo, että viranomaisesta on jouduttu vastaamaan, että "lakkaa kiusaamasta sitä yksittäistä virkamiestä". Jättää aika vahvasti sellaisen kuvan, että on lähetetty enemmän kuin yksi "reklamaatio" eivätkä niiden sävyt ole olleet kovinkaan asiallisia. Kyllä, siinä tilanteessa julkisyhteisön tehtävänä on puuttua virkamieheensä kohdistuvaan häirintään. Ja ei, toistaminen useampaan kertaan ei tee vaatimuksesta yhtään pätevämpää, eikä niihin jokaiseen tarvitse vastata erikseen, jollei mitään uutta esitetä. Ja kyllä, häiritsemällä epäasiallisilla "reklamaatioilla" voi syyllistyä jopa rikokseen.

        Siinäpä lienee kohtuullisen hyvä summaus tilanteesta.

        Aloittajalle siis onnea matkaan. Kyllä, voit käyttää omaa syyteoikeuttasi tai vahingonkorvauskanneoikeuttasi. Kannattaa kuitenkin konsultoida jotakuta asioista jotain ymmärtävää, jolle kehtaat esittää koko asian yksityiskohdat. Täällä esitetyn valossa ei voi kuin ennustaa, että kumpaan tahansa prosessiin ryhdyit, selkään tulee ja lujaa ja vastapuolen oikeudenkäymiskulut kaatuvat niskaasi.

        Lawettiko se siinä taas höpisee, on sen verran taas pitkää huttua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lawettiko se siinä taas höpisee, on sen verran taas pitkää huttua.

        Lawetti kirjoittaa: "Ja kyllä, häiritsemällä epäasiallisilla "reklamaatioilla" voi syyllistyä jopa rikokseen."

        Kerro lisää tuosta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lawetti kirjoittaa: "Ja kyllä, häiritsemällä epäasiallisilla "reklamaatioilla" voi syyllistyä jopa rikokseen."

        Kerro lisää tuosta.

        Vaikea on ymmärtää miksi Lawetiksi epäilet, kun viestissäni nimenomaan odotan Lawettia sotkemaan asiaa ennestään. Mutta tähän kysymykseesi liittyen nyt vaikka tässä.

        https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008657103.html

        "Mies myönsi oikeudessa lähettäneensä viestit mutta ei pitänyt niitä lainvastaisina. Hänen mielestään kunnan sivistystoimessa ei ole riittävää osaamista, minkä vuoksi hänen on täytynyt itse aktiivisesti seurata ja valvoa koulun toimintaa.

        Miehen mukaan viestit ovat sisältäneet kysymyksiä, joihin hän on toivonut kunnalta vastausta."

        "Reklamaatioita" siis vain...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lawetti kirjoittaa: "Ja kyllä, häiritsemällä epäasiallisilla "reklamaatioilla" voi syyllistyä jopa rikokseen."

        Kerro lisää tuosta.

        Reklamaatiossa ei ollut mitään epäasiallista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikea on ymmärtää miksi Lawetiksi epäilet, kun viestissäni nimenomaan odotan Lawettia sotkemaan asiaa ennestään. Mutta tähän kysymykseesi liittyen nyt vaikka tässä.

        https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008657103.html

        "Mies myönsi oikeudessa lähettäneensä viestit mutta ei pitänyt niitä lainvastaisina. Hänen mielestään kunnan sivistystoimessa ei ole riittävää osaamista, minkä vuoksi hänen on täytynyt itse aktiivisesti seurata ja valvoa koulun toimintaa.

        Miehen mukaan viestit ovat sisältäneet kysymyksiä, joihin hän on toivonut kunnalta vastausta."

        "Reklamaatioita" siis vain...

        Virkamiehelle on lähetetty vain yksi täysin asiallinen reklamaatio, johon hän ei vastannut mitään. Muuten asiaa on pyritty selvittämään esimiesten kanssa, mikä sekänn ei ole johtanut mihinkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikea on ymmärtää miksi Lawetiksi epäilet, kun viestissäni nimenomaan odotan Lawettia sotkemaan asiaa ennestään. Mutta tähän kysymykseesi liittyen nyt vaikka tässä.

        https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008657103.html

        "Mies myönsi oikeudessa lähettäneensä viestit mutta ei pitänyt niitä lainvastaisina. Hänen mielestään kunnan sivistystoimessa ei ole riittävää osaamista, minkä vuoksi hänen on täytynyt itse aktiivisesti seurata ja valvoa koulun toimintaa.

        Miehen mukaan viestit ovat sisältäneet kysymyksiä, joihin hän on toivonut kunnalta vastausta."

        "Reklamaatioita" siis vain...

        Reklamaatio on täysin asiallinen sana tässä yhteydessä, hyvinkin ymmärrettävä. Turhaa puutut yhteen ainoaan kuvaavaan sanaan.

        Reklamointi tarkoittaa, että palvelusta tai tuotteen puutteista tehdään kirjallinen valitus. Virkamiehen osalta kyse ei tietenkään ole ostetusta palvelusta tai tuotteesta, vaan hallintoon perustuvasta tavasta palvella ja saada aikaiseksi hallinnollinen päätös. Viranomaiset ja kunnat palvelevat kansalaisiaan eli viranomainen ei ole olemassa itseään varten vaan palvelemassa kansaa. On eri asia, jos hallintoelimen halutaan palvelevan toista hallintoelintä.

        Kunnianloukkaus ei ole lähelläkään reklamaatiota. Reklamaatio on kirjallinen valitus, kunnianloukkaus on henkilöön menevää, perusteetonta ja valheisiin perustuvaa solvaamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Reklamaatio on täysin asiallinen sana tässä yhteydessä, hyvinkin ymmärrettävä. Turhaa puutut yhteen ainoaan kuvaavaan sanaan.

        Reklamointi tarkoittaa, että palvelusta tai tuotteen puutteista tehdään kirjallinen valitus. Virkamiehen osalta kyse ei tietenkään ole ostetusta palvelusta tai tuotteesta, vaan hallintoon perustuvasta tavasta palvella ja saada aikaiseksi hallinnollinen päätös. Viranomaiset ja kunnat palvelevat kansalaisiaan eli viranomainen ei ole olemassa itseään varten vaan palvelemassa kansaa. On eri asia, jos hallintoelimen halutaan palvelevan toista hallintoelintä.

        Kunnianloukkaus ei ole lähelläkään reklamaatiota. Reklamaatio on kirjallinen valitus, kunnianloukkaus on henkilöön menevää, perusteetonta ja valheisiin perustuvaa solvaamista.

        Viranomaisten kaiken toiminnan tulee perustua lakiin ja myös käytäntöjen tulee olla selkeitä, läpinäkyviä ja ennakoitavia. Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen mukaan viranomainen voi käyttää toimivaltaa vain siihen tarkoitukseen, johon se on lain mukaan määritelty tai tarkoitettu käytettäväksi. Viranomainen ei saa ryhtyä edistämään muita tarkoitusperiä kuin niitä, jotka kuuluvat sen tehtäväpiiriin ja sisältyvät tapaukseen sovellettavan lain tavoitteisiin. Virkamies on kansan palvelija mutta palvelusväki käyttäytyy usein todella röyhkeästi, sellaista ei tarvitse sietää eikä kenenkään pidä tanssia virkanilkkien pillin mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä mistä tuo ylläoleva pitkä lainaus oli kaapattu, mutta kyllä se lienee nimenomaan toisinpäin. Ensisijaista on isännänvastuu ja toissijaista virkamiehen oma vastuu.

        Mutta edelleen tämä on sellainen sekametelisoppa että Lawettikaan ei pysty parempaan.

        Poliisi on todennut, että rikosta ei ole syytä epäillä. Selvä. Aloittaja voi toki käyttää omaa syyteoikeuttaan. Ei ole käyttänyt, eikä kannata. Omalla syyteoikeudella kuluriski on syyttävällä osapuolella sekä omiensa että vastapuolen kulujen suhteen ja häviö on todennäköinen, jos poliisi ei edes esitutkintaa aloittanut.

        Aloittajalla on oma (ainoa, ei sitä kukaan muu hänelle vaadi) oikeutensa vaatia vahingonkorvausta. Nyt hän on esittänyt "reklamaation" (siis ilmoituksen kaupallisen suorituksen, tuotteen tai palvelun virheestä) ilmeisesti suoraan virkamiehelle itselleen. Ei ole selvää, onko tässä vaadittu vahingonkorvausta vahingosta (joka tuotevastuuasian kohdallakin on eri asia, kuin tuotteen tai palvelun virhe itsessään) ja jos on, millä perusteella ja mistä vahingosta.
        Toisekseen viranomaisesta on vastattu, että mahdollinen korvausvaatimus tulisi osoittaa isännänvastuun perusteella julkisyhteisölle. Aloittaja jostain syystä jumpittelee tätä vastaan, miksi ihmeessä? Ei kertakaikkiaan selviä aloittajan mykkäkoulua hipovasta kommunikaatiosta.

        No, jos aloittaja nyt saisikin osoitettua oikean vahingonkorvausvaatimuksensa oikealle taholle, sieltä ehkä tulisi epäävä vastaus. Siispä käräjille riita-asiana. Jälleen sekä omien, että vastapuolen kulujen omaan niskaan kaatumisen riskillä. Onnea matkaan tuolla osaamisella.

        Ja sitten on vielä tuo, että viranomaisesta on jouduttu vastaamaan, että "lakkaa kiusaamasta sitä yksittäistä virkamiestä". Jättää aika vahvasti sellaisen kuvan, että on lähetetty enemmän kuin yksi "reklamaatio" eivätkä niiden sävyt ole olleet kovinkaan asiallisia. Kyllä, siinä tilanteessa julkisyhteisön tehtävänä on puuttua virkamieheensä kohdistuvaan häirintään. Ja ei, toistaminen useampaan kertaan ei tee vaatimuksesta yhtään pätevämpää, eikä niihin jokaiseen tarvitse vastata erikseen, jollei mitään uutta esitetä. Ja kyllä, häiritsemällä epäasiallisilla "reklamaatioilla" voi syyllistyä jopa rikokseen.

        Siinäpä lienee kohtuullisen hyvä summaus tilanteesta.

        Aloittajalle siis onnea matkaan. Kyllä, voit käyttää omaa syyteoikeuttasi tai vahingonkorvauskanneoikeuttasi. Kannattaa kuitenkin konsultoida jotakuta asioista jotain ymmärtävää, jolle kehtaat esittää koko asian yksityiskohdat. Täällä esitetyn valossa ei voi kuin ennustaa, että kumpaan tahansa prosessiin ryhdyit, selkään tulee ja lujaa ja vastapuolen oikeudenkäymiskulut kaatuvat niskaasi.

        Viranhaltija rakennustarkastaja **** **** on rikkonut MRL:a hyväksyessään lopullisen loppukatselmuksen ilman huomautuksia.

        Rakennusvalvonnan toiminnassa on havaittu useita vakavia virheitä ja puutteita. Tässä listattuna vain osa virheistä:
        Loppukatselmukset on hyväksytty ilman huomautuksia, vaikka rakennuslupa on vanhentunut ennen loppukatselmusta eikä jatkoaikaa ole haettu, loppukatselmuksen hakijatiedot ovat virheelliset, kaikki eri rakennusvaiheiden tarkastusdokumentit puuttuvat (pohjatutkimus, pohjakatselmus, korkeusaseman merkintä, rakennekatselmus, savuhormin katselmus, sijaintikatselmus, vesi- ja viemärilaitteiston katselmus, ilmanvaihtolaitteiston katselmus,sähköasennusten käyttöönottotarkastus), rakennesuunnitelmat puuttuvat, taloon on rakennettu ylimääräinen kellarikerros kokonaan ilman rakennuslupaa, toteutus ei minkään osa-alueen kohdalla vastaa suunnitelmia (mitään suunnitelmia ei ole päivitetty vastaamaan suunnitelmia) ja mikä pahinta lähes kaikki rakentaminen on tehty virheellisesti ja hyvän rakennustavan vastaisesti (virheitä on pohjatöissä, rakenteissa, kvv-asennuksissa, iv-asennuksissa ja sähköasennuksissa).

        Rakennusvalvonta ei ole toimittanut vaadittuja dokumentteja, vaikka niitä on pyydetty useita kertoja. Kaupunki ei ole myöntänyt toimineensa laittomasti, mutta se ei ole pystynyt antamaan vastauksia epäkohtiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viranhaltija rakennustarkastaja **** **** on rikkonut MRL:a hyväksyessään lopullisen loppukatselmuksen ilman huomautuksia.

        Rakennusvalvonnan toiminnassa on havaittu useita vakavia virheitä ja puutteita. Tässä listattuna vain osa virheistä:
        Loppukatselmukset on hyväksytty ilman huomautuksia, vaikka rakennuslupa on vanhentunut ennen loppukatselmusta eikä jatkoaikaa ole haettu, loppukatselmuksen hakijatiedot ovat virheelliset, kaikki eri rakennusvaiheiden tarkastusdokumentit puuttuvat (pohjatutkimus, pohjakatselmus, korkeusaseman merkintä, rakennekatselmus, savuhormin katselmus, sijaintikatselmus, vesi- ja viemärilaitteiston katselmus, ilmanvaihtolaitteiston katselmus,sähköasennusten käyttöönottotarkastus), rakennesuunnitelmat puuttuvat, taloon on rakennettu ylimääräinen kellarikerros kokonaan ilman rakennuslupaa, toteutus ei minkään osa-alueen kohdalla vastaa suunnitelmia (mitään suunnitelmia ei ole päivitetty vastaamaan suunnitelmia) ja mikä pahinta lähes kaikki rakentaminen on tehty virheellisesti ja hyvän rakennustavan vastaisesti (virheitä on pohjatöissä, rakenteissa, kvv-asennuksissa, iv-asennuksissa ja sähköasennuksissa).

        Rakennusvalvonta ei ole toimittanut vaadittuja dokumentteja, vaikka niitä on pyydetty useita kertoja. Kaupunki ei ole myöntänyt toimineensa laittomasti, mutta se ei ole pystynyt antamaan vastauksia epäkohtiin.

        Virkavastuu tarkoittaa vastuuta niistä toimista ja virheistä, joita virkamies virkaa hoitaessaan tekee. Suomen perustuslain mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta.

        Virkavastuuseen joutumisen perusteena on se, että virkamies on rikkonut lakia tai muita virasta johtuvia velvollisuuksiaan. Virkavastuu voidaan kohdistaa virkamiehen toimintaan silloin, jos hän on tehtävissään toiminut lain tai virkavelvollisuuksiensa vastaisesti tai laiminlyönyt tehtäviään.

        Virkavastuu voi toteutua rikosoikeudellisena vastuuna, vahingonkorvausvastuuna tai kurinpidollisena vastuuna. Rikosoikeudelliseen vastuuseen joutuessaan virkamiehelle määrätään rikoslain mukainen rangaistusseuraamus. Vahingonkorvausvastuussa virkavirheen aiheuttamat vahingot korvataan vahingon kärsineelle ihmiselle tai yritykselle. Kurinpidollisten seuraamusten tarkoituksena on puolestaan toimia varoituksena virkamiehille lievissä virkavirheissä tai poistaa sopimattomasti toimineet virkamiehet tehtävistään.

        (Lainaus.)


    • Anonyymi

      Kenen puntit nyt tutisee?

      • Anonyymi

        En tiedä. Kerro sinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä. Kerro sinä.

        Toistaiseksi valpastui sensuuri.


    • Anonyymi

      En usko mu kandee varmaan asianajalta kysyä paljonko se tulee maksaan jos ei ole varmaa näyttöä ja sen takia häviää oikeudessa turha tuollaisen takia ottaa itselleen loppuiän velkataakkaa jos ei kansanedustaja tajua että nuo on asioita joihin heidän tulisi puuttua eikä päätöksen tekoon kansan puolesta

      • Anonyymi

        Näyttö on täysin varma. Näytöstä on tehty uusi selvitys, joka on lähetetty poliisille täydentämään alkuperäistä tutkintapyyntöä. Jos poliisi ei aloita esitutkintaa, tehdään poliisista kantelu AVIin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näyttö on täysin varma. Näytöstä on tehty uusi selvitys, joka on lähetetty poliisille täydentämään alkuperäistä tutkintapyyntöä. Jos poliisi ei aloita esitutkintaa, tehdään poliisista kantelu AVIin.

        Kannattaisiko tämä keissi käydä kunnolla läpi ensin poliisipalstalla. Uusi otsikko ja selostus ongelmasta.
        Mummon ajokortin kuivattaminen ei kuulu tähän asiaan...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaisiko tämä keissi käydä kunnolla läpi ensin poliisipalstalla. Uusi otsikko ja selostus ongelmasta.
        Mummon ajokortin kuivattaminen ei kuulu tähän asiaan...

        Muummo ei ole moneen vuoteen ajanut edes ylinopeussakkoja. Psykiatri vain tulkitsi omia oppirakennelmiaan mummon tappioksi. Ja nyt...asia ei voi jäädä tähän...😎


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      69
      2217
    2. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      101
      2043
    3. Haluan sut

      Haluatko sinä vielä mut?
      Ikävä
      78
      1658
    4. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      41
      1480
    5. Haluaisin aidosti jo luovuttaa ja unohtaa

      Ei tästä mitään tule koskaan.
      Ikävä
      78
      1476
    6. Ampuminen Iisalmessa

      Älytöntä on tämä maailman meno.
      Iisalmi
      10
      1377
    7. Pohjola kadulla paukuteltu

      Iltasanomissa juttua.
      Iisalmi
      31
      1344
    8. 52
      1238
    9. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      62
      1190
    10. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      28
      1169
    Aihe