Tuttavani on erittäin masentunut.viimeisen kolmen vuoden aikana hän ei ole mitään muuta tehnyt kuin juonut ja katsellu televisiota ja surffaillut netissä. Väliaikaisesti hän on kyllä ollut töissä mutta vain muutaman kerran. En ihmettelisi jos hän omatoimisesti lopettaisi elämänsä vaikka en usko että sitä tekee koska hän halauaisi "normaalin" elämän. Estot jotka hän omaa on ne, jotka ovat vaikuttanut hänen syrjäytymiseensä ja sitä kautta masennukseen.
Humalassa hän on arvaamaton. Yleensä hän on silloin pirteämpi ja luulen että vain silloin hän tuntee elävänsä. Hän on kuitenkin alkolin vaikutuksena käynyt minuun, tyttöystävääni ja kavereihini käsiksi. Yleensä nämä tilanteet ovat kuitenkin jäänyt pieniin painiskeluihin mutta vältän hänen seuraa kun nautimme alkoholia.
Hän on käynyt pari kertaa psykiatrin luona mutta eipä näköjään vaikuttanut mitenkään. Armeijan ja ammattikoulun jälkeen hän ei ole jatkanut opiskelua tai liiemmin etsinyt töitäkään. En kyllä itse osaa häntä mitenkään auttaa vaikka en tiedä haluaisinko edes jos ottaa huomioon esim. sen kun hän kävi helluni kimppuun. Hän on sanonut ettei nauti elämästä muttei asialle tehe mitään jotta pystyisi nauttimaan. Jokatapauksessa vain itse hän voisi vaikuttaa elämänsä laatuun.
Humalassa hän on arvaamaton. Yleensä hän on silloin pirteämpi ja luulen että vain silloin hän tuntee elävänsä. Hän on kuitenkin alkolin vaikutuksena käynyt minuun, tyttöystävääni ja kavereihini käsiksi. Yleensä nämä tilanteet ovat kuitenkin jäänyt pieniin painiskeluihin mutta vältän hänen seuraa kun nautimme alkoholia.
Hän on käynyt pari kertaa psykiatrin luona mutta eipä näköjään vaikuttanut mitenkään. Armeijan ja ammattikoulun jälkeen hän ei ole jatkanut opiskelua tai liiemmin etsinyt töitäkään. En kyllä itse osaa häntä mitenkään auttaa vaikka en tiedä haluaisinko edes jos ottaa huomioon esim. sen kun hän kävi helluni kimppuun. Hän on sanonut ettei nauti elämästä muttei asialle tehe mitään jotta pystyisi nauttimaan. Jokatapauksessa vain itse hän voisi vaikuttaa elämänsä laatuun.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen itse ollut masentunut pitemmän aikaa.
Vaikeinta tässä on ollut eristäytyminen ja sitä kautta sosiaalisten kontaktien kuihtuminen.
Kun ystäviä ei ole, ja vaikka olisikin, sitä ihminen
tahtoo väkisin tarttua pienimpäänkin huomionosoitukseen tunteakseen edes jotain.
Läheisyyden ja tunteiden kaipuu on lähes kestämätön.
Kun sanat eivät riitä nousevat nämä tunteet usein pinnalle juuri kännissä jolloin tulee tehtyä kaikkea
tyhmää. (kokemusta on, valitettavasti) Keskustelu kaverin kanssa voi auttaa, mutta kannattaa pitää mielessä, että masentuneen (ainakin itselläni oli näin) ajattelutapa on usein vääristynyt ja synkkä.
Paras neuvo minkä osaan antaa on:
Osoita, että välität. Kerro että olet huolestunut ja haluaisit kuunnella jos toisella on jotain sanottavaa. Ole kärsivällinen, asioista puhuminen saattaa olla vaikeaa.
M19