Kun alkaa tuntua että on enemmän häiriöksi toiselle? Onko silloin enemmän minussa vikaa, onko oikein ilmaista useasti että tykkää toisesta? Miten te toimisitte jos alkaisitte kokea syyllisyyden tunnetta toiselle viestin laittamisesta ja alkaisitte miettimään näitä asioita?
Miten te ajattelle
Anonyymi-ap
17781
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ajattelette siis, kylläpä meni heti otsikko mönkään. Ap
Persoonallisuudesta riippuu. Itse olen sellainen, että luovuttaisin aika helposti kyllä tuossa tilanteessa. Saisin ylipuhuttua itseni lopettamaan viestittelyn kokonaan.
Se on ahdistelua jos lähettää koko ajan viestejä. Koskee myös naisia!
Sinä olet pakkomielteinen hölmö. Jokainen tietää tuon eikä aloittaja kysynyt sitä. Hoet itsestäänselvyyksiä kuin joku holhottava.
Mä ainakin lopetin hänelle kirjoittelun, kun huomasin, että irl hänellä ei ole minkäänlaista kiinnostusta pitää edes yhteyttä.
Ei kannata lähettää viestejä. Jos et saa vastakaikua, niin kannattaa uskoa, että toinen ei kaipaa sinua.
Samaa mieltä.
Asia selvä.
Väärin. Hänestä tuntuu siltä. Se ei tarkoita että hän olisi häiriöksi. Jotkut ihmiset on ylivarovaisia ja ap voi olla sellainen. Olette typeriä kun kommentoitte noin tietämättä mistä on kyse. Tyhmien ihmisten palsta!
31:47
Puhuin omasta kokemuksestani ja annoin ajatukseni sen perusteella, kun ajatuksia kysyttiin.
Näen asian niin, että jos on jo laittanut useamman viestin eikä niihin ole vastattu(?) ja varsinkin, jos on avannut sydämensä ja kertonut tunteistaan eikä ole vastattu, niin miten muuten sellaisen voi kokea kuin että olen häirinnyt toista? Eikö se ole selvä merkki kiinnostuksen puutteesta?
Mielestäni en ole silloin tyhmä, vaan viisas, kun en häiritse.
Aloittaja kysyi: miten ajattelette? Hän kysyi siis palstalaisten mielipidettä/ajatuksia aiheesta. Hän voi ihan itse silti ajatella omilla aivoillaan omaa tilannettaan.
Sivusta.
Minä ainakin vedin johtopäätökset parin kömpelön yhteydenoton jälkeen, ja lakkasin kokonaan ottamasta yhteyttä. Vastaukset niihin kyllä sain, mutta niin neutraalit, että ymmärsin olleeni toiselle vain yhdentekevä tuttava. Toimin selvästi oikein, koska mieskään ei koskaan enää ottanyt yhteyttä. Siitä on nyt aikaa jo lähemmäs vuosi. Kaipaan yhä yksipuolisesti, mutta hän ei sitä tiedä vaan elää rauhassa omaa elämäänsä. 👍
Olen aina pelännyt olevani hänelle häiriöksi. Toisaalta en halua olla kenellekään koskaan häiriöksi. Eli kyse on minusta, ei hänestä. Hän ei ole millään tavalla osoittanut että olisin häiriöksi.
No näinpä olet muutenkin ihan outo ihminen pysy siellä vaan omissa oloissasi
Olipa ilkeästi sanottu. Mieti vähän.
Jollain on pakkomielle loukata ja pyrkiä sulkemaan toista ulos jostain kuvitteellisesta tilasta ja vänkyttää vänkyttämistään
Kyllä sen tuntee ja tietää, kun viestittely on epätoivottua. Viestit lyhenee ne harvenee ja yksinkertaistuu. Niissä ei ole enää sitä lankaa, mikä johtaisi vadta viestiin. Ja tässä ollaan - viestien ja yhteydenpidon tilalla on hiljaisuus ja 💔. Mutta olen läksyni oppinut. - S