Yksi vuosi on vähemmän, kuin koko elämä

Ja yhtä hullu. 1400 säästetty, josta käytetty jo 300. Joka toisessa oksennuksessa euroja, joka toisessa dollareita. Samanlaista puppua generoitu kuin raamatussa konsanaan.
Eikä vieläkään kerro, mihin viiden vuoden aikana säästetyt 30000 on mennyt. Eikä sitä, miksi lähetyssaarnaaja riehuu Pattayapalstalla.

Niin, 54 vuotiaana minä pääsin eläkkeelle ja saman tien Thaimaahan. Sieltä Kambodzaan. Se homma oli minun kohdallani siinä. Ihan OK eläke ja jonkin verran on varallisuutta joten mitä tässä.

Olen sanonut, että olen onnen poika. Harva kykenee samaan saatikka harvalla on ollut näin hyvä tuuri vai pitääkö sanoa siunaus.

Peloista tuli mieleen, kun olin autolla Kantalahdessa ja Muurmanskissa. Oli huvittavaa, kun palasin ja tankkasin autoa.. siihen tuli pieni Peugeot 205 ja siinä 4 suomalaista isoa jätkää... Siirryin vähän rekisterikilven eteen, että eivät näe FIN tarraa.. maksoin nopeasti laskun, sillä kyllä hävetti nähdä 4 isoa jätkää vanhassa 205 Peugeotissa.. ei ollut poijsta yksin matkalle.. säälittävää. Sama taitaa olla Pattayan matkojen kanssa. Minä olen ollut myös Venäjällä Pietarissa yksin monta kertaa... Aina sieltä seuraa löytyy baareista... Minä en tiedä mitä teidän pään sisällä liikkuu, kun puhutaan ulkomaista... Sen vuoksi juuri olisi mielenkiintoista tietää näistä nahkapäistä ja lipuista ja leijona riipuksista ja pakolaisista... Ne voi olla niin sairaita, että kukaan ei voi uskoa mitä niiden taustalla on.

Turussa syötiin Jodi tapetteja, kun Japanissa oli ydinvoimala turma. . . Joskus ne ostaa paska paperia, kuin hullut ja kaikkea muuta sekoa. ..

Anonyymi kirjoitti:

Ja yhtä hullu. 1400 säästetty, josta käytetty jo 300. Joka toisessa oksennuksessa euroja, joka toisessa dollareita. Samanlaista puppua generoitu kuin raamatussa konsanaan.
Eikä vieläkään kerro, mihin viiden vuoden aikana säästetyt 30000 on mennyt. Eikä sitä, miksi lähetyssaarnaaja riehuu Pattayapalstalla.

Lue lisää

Tästä on kävelymatkan Pattayalle.

Anonyymi kirjoitti:

Tästä on kävelymatkan Pattayalle.

Ja yksi hengenveto taivasten valtakuntaan, kun kerran siihen uskot. Mene sinne ristittyjen foorumille, vai eikö nekään jaksa sinua?

Anonyymi kirjoitti:

Ja yhtä hullu. 1400 säästetty, josta käytetty jo 300. Joka toisessa oksennuksessa euroja, joka toisessa dollareita. Samanlaista puppua generoitu kuin raamatussa konsanaan.
Eikä vieläkään kerro, mihin viiden vuoden aikana säästetyt 30000 on mennyt. Eikä sitä, miksi lähetyssaarnaaja riehuu Pattayapalstalla.

Lue lisää

Sattunut tässä elämässä matkan varrella tapaamaan ja tutustumaan ihmisiin, jotka kärsivät tuon tyylisistä mielenterveysongelmista kuin Tapsa / Numeroballi. Olen opiskellut myös psykologiaa ja ollut siitä aina kiinnostunut.

Näihin liittyy aina suuruudenkuvitelmia itsestään. Ollaan niin merkittäviä henkilöitä, että oikein valtion taholta vainotaan suurta ajattelijaa. Jokin salaperäinen viranomaistaho näkee heidän paranormaalit kykynsä ja yliälykkyyden, jonka he haluavat nujertaa ettei supersankari pääse levittämään vaarallisia oivalluksiaan.

Nämä sankarit muokkaavat oman historiansa tukemaan tarinaa omasta nerokkuudestaan ja esiintyvät sitten saarnasmiehinä ja erikoisasiantuntijoina asiassa kuin asiassa. Heillä on aina vastaus kaikkeen ja se poikkeaa aina valtateoriasta, koska he näkevät paremmin yliaisteillaan. He eivät hyväksy muita auktoriteettaja kuin itsensä, koska ovat kaiken yläpuolella ja laittavat tieteellisetkin teoriat aivan uusiksi.

Heitä seurataan ja he näkevät ja kuulevat tästä merkkejä kaikkialla. Puhelin naksahtelee, outo auto hidastaa heidän kohdalla, esineet on kotona eri asennossa kuin mihin ne oli jätetty, jopa vaimo saattaa yrittää myrkyttää heitä ja kaupan myyjä katsoo oudosti kuin tietäisi jotakin. Taikavoimillaan he selviävää voittajina ja saavuttavat kuolemattomuuden.
Heidät on valittu istumaan Jumalan viereen neuvonantajaksi maallisen elämän jälkeen.

Äärettömän narsistisina he ovat itsensä suurimpia ihailijoita ja perustavat itselleen fanikerhoja, joissa jäseninä on heidän itsensä sivupersoonia.
Mikään realimaailman fakta ei saa rikkoa heidän illuusiotaan ja siksi he sivuuttavat täysin kysymykset, jotka sen voisi musertaa.

Menee kuin uskovaiselta kysyttäessä että miksi hyvä Jumala sallii kaiken pahan, kauhun, kärsimyksen, sairaudet sodat ja kaikki, jos hän on meidän kaikkivoipainen Taivaan Isä?
Uskovainen vastaa: "Tutkimattomat ovat Herran tiet".
Sillä vastauksella voidaan pestä kädet kaikesta ja jatkaa vanhurskas ilme kasvoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Sattunut tässä elämässä matkan varrella tapaamaan ja tutustumaan ihmisiin, jotka kärsivät tuon tyylisistä mielenterveysongelmista kuin Tapsa / Numeroballi. Olen opiskellut myös psykologiaa ja ollut siitä aina kiinnostunut.

Näihin liittyy aina suuruudenkuvitelmia itsestään. Ollaan niin merkittäviä henkilöitä, että oikein valtion taholta vainotaan suurta ajattelijaa. Jokin salaperäinen viranomaistaho näkee heidän paranormaalit kykynsä ja yliälykkyyden, jonka he haluavat nujertaa ettei supersankari pääse levittämään vaarallisia oivalluksiaan.

Nämä sankarit muokkaavat oman historiansa tukemaan tarinaa omasta nerokkuudestaan ja esiintyvät sitten saarnasmiehinä ja erikoisasiantuntijoina asiassa kuin asiassa. Heillä on aina vastaus kaikkeen ja se poikkeaa aina valtateoriasta, koska he näkevät paremmin yliaisteillaan. He eivät hyväksy muita auktoriteettaja kuin itsensä, koska ovat kaiken yläpuolella ja laittavat tieteellisetkin teoriat aivan uusiksi.

Heitä seurataan ja he näkevät ja kuulevat tästä merkkejä kaikkialla. Puhelin naksahtelee, outo auto hidastaa heidän kohdalla, esineet on kotona eri asennossa kuin mihin ne oli jätetty, jopa vaimo saattaa yrittää myrkyttää heitä ja kaupan myyjä katsoo oudosti kuin tietäisi jotakin. Taikavoimillaan he selviävää voittajina ja saavuttavat kuolemattomuuden.
Heidät on valittu istumaan Jumalan viereen neuvonantajaksi maallisen elämän jälkeen.

Äärettömän narsistisina he ovat itsensä suurimpia ihailijoita ja perustavat itselleen fanikerhoja, joissa jäseninä on heidän itsensä sivupersoonia.
Mikään realimaailman fakta ei saa rikkoa heidän illuusiotaan ja siksi he sivuuttavat täysin kysymykset, jotka sen voisi musertaa.

Menee kuin uskovaiselta kysyttäessä että miksi hyvä Jumala sallii kaiken pahan, kauhun, kärsimyksen, sairaudet sodat ja kaikki, jos hän on meidän kaikkivoipainen Taivaan Isä?
Uskovainen vastaa: "Tutkimattomat ovat Herran tiet".
Sillä vastauksella voidaan pestä kädet kaikesta ja jatkaa vanhurskas ilme kasvoilla.

Lue lisää

Yksinkertaisesti siksi, että maailma on pahan ja saatanan vallassa sanotaan Raamatussa jos et tiennyt. Miksi sitten on näin... Siihen vastaan, että eihän muuten voida erottaa vuohia lampaista. . . Oliko yllätys, että kaikki ei pääse taivaaseen. Vanhurskaat perii maan.

Etkö muista, että saatanalle on annettu määrä-aika.

Anonyymi kirjoitti:

Yksinkertaisesti siksi, että maailma on pahan ja saatanan vallassa sanotaan Raamatussa jos et tiennyt. Miksi sitten on näin... Siihen vastaan, että eihän muuten voida erottaa vuohia lampaista. . . Oliko yllätys, että kaikki ei pääse taivaaseen. Vanhurskaat perii maan.

Etkö muista, että saatanalle on annettu määrä-aika.

Lue lisää

Saatanalla määräaika, mutta jessen tumputus uudelleentulemiseen kestänyt jo pari tuhatta vuotta?

Harmittaako... Täällä sitä vain lerputellaan. Kyllä se oli kallis projekti. Saitko turpiin ja sakot, kun matkustit pummilla... Nyt sitten nokka tupossa.

Anonyymi kirjoitti:

Harmittaako... Täällä sitä vain lerputellaan. Kyllä se oli kallis projekti. Saitko turpiin ja sakot, kun matkustit pummilla... Nyt sitten nokka tupossa.

Kampotin supersäästömiestä ei näköjään ole arpaonni suosinut, vaikka jo monta olutlaatikkoa on tarkasteltu juomineen päivineen. Siihen anisviinaa päälle niin tuska laimenee. Loppukuu sitten silkkaa säästöä niin taas jää säästöön säästöjä ja voi periaatteessa vaikka sitten mennä milloin vaan Pattayalle, kunhan vaan on säästetty.
Toistaiseksi ne säästöt on jääneet puheen tasolle.

Anonyymi kirjoitti:

Harmittaako... Täällä sitä vain lerputellaan. Kyllä se oli kallis projekti. Saitko turpiin ja sakot, kun matkustit pummilla... Nyt sitten nokka tupossa.

"Harmittaako... "

Häh? Arvelet siis, että kaipaisin itselleni samanlaista psyykkistä syytä jäädä aikaistetulle eläkkeelle? 😂

En matkustele pummilla. Vietin nuoruudessani parikymmentä vuotta töissä Keski- ja Etelä-Amerikassa Sveitsissä päämajaansa pitävän yhtiön palkkalistoilla. Julkisia kulkuneuvoja ei juuri tullut käytettyä, koska ei ollut tarvetta.

Nyt olen Suomessa, ja suunnitelmissa on tehdä pieni kierros Aasian maihin, koska en ole koskaan käynyt kaukoidässä. Siksi silmäilen näitä palstoja, mutta näemmä turhaan. Ei täällä ainakaan matkailusta juuri kirjoiteta.

Viskilasin äärestä moi! Tuo ei kuitenkaan ollut minun kirjoittama, mutta asiallinen kirjoitus.

Vakavasti mielisairas narsisti on tuo Saaripöterö. Rehellisesti kerron että en ole hullumpaa ja epärehellisempää koskaan nähnyt ja multipersooniinsa vaikuttaa aidosti itse uskovan.

Itse en toki väitä olevani mikään kirkkain tähti taivaalla, vaan kaukana siitä. Olen kuitenkin sen verran fiksu, että olen pärjännyt hyvin sekä töissä että ihmisten kanssa. Ollut aina tykätty pomo tai yhteistyökumppani.

Naisetkin ovat kiinnostuneet minusta keskimääräistä reilusti enemmän. Nuorempana kävi usein niin että tytöt ihastui komeisiin kavereihini ensin, mutta sitten kiinnostuivat minusta enemmän.

Maine turvallisena kilttinä herrasmiehenä mutta tarvittaessa tappelupukarina, toi tuntemattomiakin tyttöjä kylkeen kiinni ja sitten mentiin. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt sanoa useimmille ei, eikä antaa viedä mukanaan.

Mutta nuoruus on nuoruus. Minkäs sitä hormoneilleen voi. Kun tyttö hinkkasi lantiotaan reittä vasten ja huulet hipaisi kaulaa, niin silloin lähti jenkkirassi osoitteeseen X.

Kovimmat vuodet vei veronsa. Laskin joskus että että tein viiden vuoden ajan viiden ihmisen duunit. Siihen päälle oli vielä perhe, kaverit, harrastukset ja jossakin välissä olisi pitänyt vielä palautuakin.

En ollut ainoa joka koki jonkinlaiset burnoutin siinä kolmevitosena. Meitä oli muutamia lapsuudenkaveruksia jotka kaikki pyrki kasvattamaan nopeasti yritykset vakavaraisiksi ja jäämään eläkkeelle nelikymppisinä.

Mutta se kasvu meni hallitsemattomaksi ja toi sellaiset lisäkulut että sai unohtaa eläkkeelle jäännin suunnitelmat joksikin aikaa. Joka ukko heitti yhdet tai kahdet konkurssit. Itselleni jäi burnout ja muutama satatonnia jaettavaa exän kanssa.

Se ei tuntunut oikealta, että olet pyöritellyt kymmeniä miljoonia euroja, maksanut kaikki verot ja laskut viimeisen päälle ja sitten lopuksi itselle jää vain ropoja suhteutettuna liikevaihtoon ja veronkantoon,

Viitisen vuotta myöhemmin kun nousin ystävän auttamana takaisin isoihin rahoihin, ymmärsin että olin vaan yksinkertaisesti ollut liian sinisilmäinen, kiltti, lojaali verottajalle ja kaikille ja otin kaikki toisillekin kuuluvat harmit ja kulut itselleni.

Nyt kun mietin kokonaisuutta, niin en kuitenkaan menettänyt kuin ehkä miljoonan ja se burnout olisi voinut tulla silti myöhemminkin ja huonommalla lopputuloksella.

Nelikymppisenä sitä jaksoi vielä aloittaa uudelleen, eikä jäänyt tuleen makaamaan ja voivottelemaan. Pistettiin uuden naisen kanssa oikein kunnolla haisemaan ja vietettiin erittäin laadukasta laatuaikaa vuosia, lapset messissä useimmiten.

On itketty ilosta ja surusta monet kerrat, juteltu kavereiden kanssa paljon näistä elämän koukeroista, saavutuksista ja menetyksistä. Ei tarinani sen kummempi ole kuin heidänkään.

Se pisti prioriteetteja uuteen järjestykseen, kun sain sairaskohtauksen ja meni tunto koko kropasta. Sairaalassa vaimo tunnusti erinäisiä asioita samalla minulle, koska luulin olevani kuolinvuoteella.

Sanoin vaimolle että olen vaan niin iloinen kun tiedän että te pärjäätte tästä eteenpäin ja että nyt ymmärrän että millään työkiireillä tai raha-asioilla ei ole mitään merkitystä elämässä oikeasti tärkeiden asioiden rinnalla, kuten terveys ja rakkaiden hyvinvointi.

Ei olisi voinut vähempää kiinnostaa työasiat tai mikään arkeen liittyvä. Vain se oli tärkeää että oli tilit selvillä läheisten kanssa ja että he tiesivät miten tärkeitä he ovat. Suurin toive oli että ehtisi vielä nähdä kaikki ja toivottaa hyvää elämää.

Toinen toive oli että tulisi kroppaan sen verran tuntoa että voisi pitää hetken kädestä kiinni.

Vaikka en ole mikään uskovainen vaikka ev lut kirkkoon kuulunkin, pyytelin korkeammilta voimilta sitä tuntoaistin palautumista edes hetkeksi, niin jotakin siinä tapahtui.

Menetin tajuntani ja kun heräsin tarkkailussa muutamaa tuntia myöhemmin, olin aivan kunnossa. Tänä päivänäkään kukaan ei tiedä mikä se oli. Lämpöhalvaus, stressireaktio, aivoverenkierron häiriö vai mikä.

Kallo magneettikuvattiin kahdesti, eikä syytä löydetty.

Sen jälkeen aina kun on meinannut vauhti kiihtyä liikaa ja olen kuormittanut itseäni liikaa, laitan jarrut päälle ja otan aivan iisisti. Ne hoituu ne asiat ihan ilman höntyilyäkin.

Olen hitaampi kuin ennen, mutta eipä tule niitä virkavirheitäkään enää kun harkitsee tekonsa kahdesti ja tekee vain kerran.

2010

Anonyymi kirjoitti:

Viskilasin äärestä moi! Tuo ei kuitenkaan ollut minun kirjoittama, mutta asiallinen kirjoitus.

Vakavasti mielisairas narsisti on tuo Saaripöterö. Rehellisesti kerron että en ole hullumpaa ja epärehellisempää koskaan nähnyt ja multipersooniinsa vaikuttaa aidosti itse uskovan.

Itse en toki väitä olevani mikään kirkkain tähti taivaalla, vaan kaukana siitä. Olen kuitenkin sen verran fiksu, että olen pärjännyt hyvin sekä töissä että ihmisten kanssa. Ollut aina tykätty pomo tai yhteistyökumppani.

Naisetkin ovat kiinnostuneet minusta keskimääräistä reilusti enemmän. Nuorempana kävi usein niin että tytöt ihastui komeisiin kavereihini ensin, mutta sitten kiinnostuivat minusta enemmän.

Maine turvallisena kilttinä herrasmiehenä mutta tarvittaessa tappelupukarina, toi tuntemattomiakin tyttöjä kylkeen kiinni ja sitten mentiin. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt sanoa useimmille ei, eikä antaa viedä mukanaan.

Mutta nuoruus on nuoruus. Minkäs sitä hormoneilleen voi. Kun tyttö hinkkasi lantiotaan reittä vasten ja huulet hipaisi kaulaa, niin silloin lähti jenkkirassi osoitteeseen X.

Kovimmat vuodet vei veronsa. Laskin joskus että että tein viiden vuoden ajan viiden ihmisen duunit. Siihen päälle oli vielä perhe, kaverit, harrastukset ja jossakin välissä olisi pitänyt vielä palautuakin.

En ollut ainoa joka koki jonkinlaiset burnoutin siinä kolmevitosena. Meitä oli muutamia lapsuudenkaveruksia jotka kaikki pyrki kasvattamaan nopeasti yritykset vakavaraisiksi ja jäämään eläkkeelle nelikymppisinä.

Mutta se kasvu meni hallitsemattomaksi ja toi sellaiset lisäkulut että sai unohtaa eläkkeelle jäännin suunnitelmat joksikin aikaa. Joka ukko heitti yhdet tai kahdet konkurssit. Itselleni jäi burnout ja muutama satatonnia jaettavaa exän kanssa.

Se ei tuntunut oikealta, että olet pyöritellyt kymmeniä miljoonia euroja, maksanut kaikki verot ja laskut viimeisen päälle ja sitten lopuksi itselle jää vain ropoja suhteutettuna liikevaihtoon ja veronkantoon,

Viitisen vuotta myöhemmin kun nousin ystävän auttamana takaisin isoihin rahoihin, ymmärsin että olin vaan yksinkertaisesti ollut liian sinisilmäinen, kiltti, lojaali verottajalle ja kaikille ja otin kaikki toisillekin kuuluvat harmit ja kulut itselleni.

Nyt kun mietin kokonaisuutta, niin en kuitenkaan menettänyt kuin ehkä miljoonan ja se burnout olisi voinut tulla silti myöhemminkin ja huonommalla lopputuloksella.

Nelikymppisenä sitä jaksoi vielä aloittaa uudelleen, eikä jäänyt tuleen makaamaan ja voivottelemaan. Pistettiin uuden naisen kanssa oikein kunnolla haisemaan ja vietettiin erittäin laadukasta laatuaikaa vuosia, lapset messissä useimmiten.

On itketty ilosta ja surusta monet kerrat, juteltu kavereiden kanssa paljon näistä elämän koukeroista, saavutuksista ja menetyksistä. Ei tarinani sen kummempi ole kuin heidänkään.

Se pisti prioriteetteja uuteen järjestykseen, kun sain sairaskohtauksen ja meni tunto koko kropasta. Sairaalassa vaimo tunnusti erinäisiä asioita samalla minulle, koska luulin olevani kuolinvuoteella.

Sanoin vaimolle että olen vaan niin iloinen kun tiedän että te pärjäätte tästä eteenpäin ja että nyt ymmärrän että millään työkiireillä tai raha-asioilla ei ole mitään merkitystä elämässä oikeasti tärkeiden asioiden rinnalla, kuten terveys ja rakkaiden hyvinvointi.

Ei olisi voinut vähempää kiinnostaa työasiat tai mikään arkeen liittyvä. Vain se oli tärkeää että oli tilit selvillä läheisten kanssa ja että he tiesivät miten tärkeitä he ovat. Suurin toive oli että ehtisi vielä nähdä kaikki ja toivottaa hyvää elämää.

Toinen toive oli että tulisi kroppaan sen verran tuntoa että voisi pitää hetken kädestä kiinni.

Vaikka en ole mikään uskovainen vaikka ev lut kirkkoon kuulunkin, pyytelin korkeammilta voimilta sitä tuntoaistin palautumista edes hetkeksi, niin jotakin siinä tapahtui.

Menetin tajuntani ja kun heräsin tarkkailussa muutamaa tuntia myöhemmin, olin aivan kunnossa. Tänä päivänäkään kukaan ei tiedä mikä se oli. Lämpöhalvaus, stressireaktio, aivoverenkierron häiriö vai mikä.

Kallo magneettikuvattiin kahdesti, eikä syytä löydetty.

Sen jälkeen aina kun on meinannut vauhti kiihtyä liikaa ja olen kuormittanut itseäni liikaa, laitan jarrut päälle ja otan aivan iisisti. Ne hoituu ne asiat ihan ilman höntyilyäkin.

Olen hitaampi kuin ennen, mutta eipä tule niitä virkavirheitäkään enää kun harkitsee tekonsa kahdesti ja tekee vain kerran.

2010

Lue lisää

Narsismista mainitseminen tälle oliolle on ottanut todella kipeetä aiheuttaen näitä puolimetrisiä vollotuksia arviolta sata julkaisua.

Mikäli hän olisi se mitä yrittää feikkeillä, hän ei joka ikinen päivä laatisi kirjoituksia joita julkaisee.

Anonyymi kirjoitti:

Viskilasin äärestä moi! Tuo ei kuitenkaan ollut minun kirjoittama, mutta asiallinen kirjoitus.

Vakavasti mielisairas narsisti on tuo Saaripöterö. Rehellisesti kerron että en ole hullumpaa ja epärehellisempää koskaan nähnyt ja multipersooniinsa vaikuttaa aidosti itse uskovan.

Itse en toki väitä olevani mikään kirkkain tähti taivaalla, vaan kaukana siitä. Olen kuitenkin sen verran fiksu, että olen pärjännyt hyvin sekä töissä että ihmisten kanssa. Ollut aina tykätty pomo tai yhteistyökumppani.

Naisetkin ovat kiinnostuneet minusta keskimääräistä reilusti enemmän. Nuorempana kävi usein niin että tytöt ihastui komeisiin kavereihini ensin, mutta sitten kiinnostuivat minusta enemmän.

Maine turvallisena kilttinä herrasmiehenä mutta tarvittaessa tappelupukarina, toi tuntemattomiakin tyttöjä kylkeen kiinni ja sitten mentiin. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt sanoa useimmille ei, eikä antaa viedä mukanaan.

Mutta nuoruus on nuoruus. Minkäs sitä hormoneilleen voi. Kun tyttö hinkkasi lantiotaan reittä vasten ja huulet hipaisi kaulaa, niin silloin lähti jenkkirassi osoitteeseen X.

Kovimmat vuodet vei veronsa. Laskin joskus että että tein viiden vuoden ajan viiden ihmisen duunit. Siihen päälle oli vielä perhe, kaverit, harrastukset ja jossakin välissä olisi pitänyt vielä palautuakin.

En ollut ainoa joka koki jonkinlaiset burnoutin siinä kolmevitosena. Meitä oli muutamia lapsuudenkaveruksia jotka kaikki pyrki kasvattamaan nopeasti yritykset vakavaraisiksi ja jäämään eläkkeelle nelikymppisinä.

Mutta se kasvu meni hallitsemattomaksi ja toi sellaiset lisäkulut että sai unohtaa eläkkeelle jäännin suunnitelmat joksikin aikaa. Joka ukko heitti yhdet tai kahdet konkurssit. Itselleni jäi burnout ja muutama satatonnia jaettavaa exän kanssa.

Se ei tuntunut oikealta, että olet pyöritellyt kymmeniä miljoonia euroja, maksanut kaikki verot ja laskut viimeisen päälle ja sitten lopuksi itselle jää vain ropoja suhteutettuna liikevaihtoon ja veronkantoon,

Viitisen vuotta myöhemmin kun nousin ystävän auttamana takaisin isoihin rahoihin, ymmärsin että olin vaan yksinkertaisesti ollut liian sinisilmäinen, kiltti, lojaali verottajalle ja kaikille ja otin kaikki toisillekin kuuluvat harmit ja kulut itselleni.

Nyt kun mietin kokonaisuutta, niin en kuitenkaan menettänyt kuin ehkä miljoonan ja se burnout olisi voinut tulla silti myöhemminkin ja huonommalla lopputuloksella.

Nelikymppisenä sitä jaksoi vielä aloittaa uudelleen, eikä jäänyt tuleen makaamaan ja voivottelemaan. Pistettiin uuden naisen kanssa oikein kunnolla haisemaan ja vietettiin erittäin laadukasta laatuaikaa vuosia, lapset messissä useimmiten.

On itketty ilosta ja surusta monet kerrat, juteltu kavereiden kanssa paljon näistä elämän koukeroista, saavutuksista ja menetyksistä. Ei tarinani sen kummempi ole kuin heidänkään.

Se pisti prioriteetteja uuteen järjestykseen, kun sain sairaskohtauksen ja meni tunto koko kropasta. Sairaalassa vaimo tunnusti erinäisiä asioita samalla minulle, koska luulin olevani kuolinvuoteella.

Sanoin vaimolle että olen vaan niin iloinen kun tiedän että te pärjäätte tästä eteenpäin ja että nyt ymmärrän että millään työkiireillä tai raha-asioilla ei ole mitään merkitystä elämässä oikeasti tärkeiden asioiden rinnalla, kuten terveys ja rakkaiden hyvinvointi.

Ei olisi voinut vähempää kiinnostaa työasiat tai mikään arkeen liittyvä. Vain se oli tärkeää että oli tilit selvillä läheisten kanssa ja että he tiesivät miten tärkeitä he ovat. Suurin toive oli että ehtisi vielä nähdä kaikki ja toivottaa hyvää elämää.

Toinen toive oli että tulisi kroppaan sen verran tuntoa että voisi pitää hetken kädestä kiinni.

Vaikka en ole mikään uskovainen vaikka ev lut kirkkoon kuulunkin, pyytelin korkeammilta voimilta sitä tuntoaistin palautumista edes hetkeksi, niin jotakin siinä tapahtui.

Menetin tajuntani ja kun heräsin tarkkailussa muutamaa tuntia myöhemmin, olin aivan kunnossa. Tänä päivänäkään kukaan ei tiedä mikä se oli. Lämpöhalvaus, stressireaktio, aivoverenkierron häiriö vai mikä.

Kallo magneettikuvattiin kahdesti, eikä syytä löydetty.

Sen jälkeen aina kun on meinannut vauhti kiihtyä liikaa ja olen kuormittanut itseäni liikaa, laitan jarrut päälle ja otan aivan iisisti. Ne hoituu ne asiat ihan ilman höntyilyäkin.

Olen hitaampi kuin ennen, mutta eipä tule niitä virkavirheitäkään enää kun harkitsee tekonsa kahdesti ja tekee vain kerran.

2010

Lue lisää

Nuori "mies" kalju ja miehisyys purkista on siinä miljonäärin elämää eletty usean brenkkupullon voimalla, vuosi kymmeniä.

Anonyymi kirjoitti:

Viskilasin äärestä moi! Tuo ei kuitenkaan ollut minun kirjoittama, mutta asiallinen kirjoitus.

Vakavasti mielisairas narsisti on tuo Saaripöterö. Rehellisesti kerron että en ole hullumpaa ja epärehellisempää koskaan nähnyt ja multipersooniinsa vaikuttaa aidosti itse uskovan.

Itse en toki väitä olevani mikään kirkkain tähti taivaalla, vaan kaukana siitä. Olen kuitenkin sen verran fiksu, että olen pärjännyt hyvin sekä töissä että ihmisten kanssa. Ollut aina tykätty pomo tai yhteistyökumppani.

Naisetkin ovat kiinnostuneet minusta keskimääräistä reilusti enemmän. Nuorempana kävi usein niin että tytöt ihastui komeisiin kavereihini ensin, mutta sitten kiinnostuivat minusta enemmän.

Maine turvallisena kilttinä herrasmiehenä mutta tarvittaessa tappelupukarina, toi tuntemattomiakin tyttöjä kylkeen kiinni ja sitten mentiin. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt sanoa useimmille ei, eikä antaa viedä mukanaan.

Mutta nuoruus on nuoruus. Minkäs sitä hormoneilleen voi. Kun tyttö hinkkasi lantiotaan reittä vasten ja huulet hipaisi kaulaa, niin silloin lähti jenkkirassi osoitteeseen X.

Kovimmat vuodet vei veronsa. Laskin joskus että että tein viiden vuoden ajan viiden ihmisen duunit. Siihen päälle oli vielä perhe, kaverit, harrastukset ja jossakin välissä olisi pitänyt vielä palautuakin.

En ollut ainoa joka koki jonkinlaiset burnoutin siinä kolmevitosena. Meitä oli muutamia lapsuudenkaveruksia jotka kaikki pyrki kasvattamaan nopeasti yritykset vakavaraisiksi ja jäämään eläkkeelle nelikymppisinä.

Mutta se kasvu meni hallitsemattomaksi ja toi sellaiset lisäkulut että sai unohtaa eläkkeelle jäännin suunnitelmat joksikin aikaa. Joka ukko heitti yhdet tai kahdet konkurssit. Itselleni jäi burnout ja muutama satatonnia jaettavaa exän kanssa.

Se ei tuntunut oikealta, että olet pyöritellyt kymmeniä miljoonia euroja, maksanut kaikki verot ja laskut viimeisen päälle ja sitten lopuksi itselle jää vain ropoja suhteutettuna liikevaihtoon ja veronkantoon,

Viitisen vuotta myöhemmin kun nousin ystävän auttamana takaisin isoihin rahoihin, ymmärsin että olin vaan yksinkertaisesti ollut liian sinisilmäinen, kiltti, lojaali verottajalle ja kaikille ja otin kaikki toisillekin kuuluvat harmit ja kulut itselleni.

Nyt kun mietin kokonaisuutta, niin en kuitenkaan menettänyt kuin ehkä miljoonan ja se burnout olisi voinut tulla silti myöhemminkin ja huonommalla lopputuloksella.

Nelikymppisenä sitä jaksoi vielä aloittaa uudelleen, eikä jäänyt tuleen makaamaan ja voivottelemaan. Pistettiin uuden naisen kanssa oikein kunnolla haisemaan ja vietettiin erittäin laadukasta laatuaikaa vuosia, lapset messissä useimmiten.

On itketty ilosta ja surusta monet kerrat, juteltu kavereiden kanssa paljon näistä elämän koukeroista, saavutuksista ja menetyksistä. Ei tarinani sen kummempi ole kuin heidänkään.

Se pisti prioriteetteja uuteen järjestykseen, kun sain sairaskohtauksen ja meni tunto koko kropasta. Sairaalassa vaimo tunnusti erinäisiä asioita samalla minulle, koska luulin olevani kuolinvuoteella.

Sanoin vaimolle että olen vaan niin iloinen kun tiedän että te pärjäätte tästä eteenpäin ja että nyt ymmärrän että millään työkiireillä tai raha-asioilla ei ole mitään merkitystä elämässä oikeasti tärkeiden asioiden rinnalla, kuten terveys ja rakkaiden hyvinvointi.

Ei olisi voinut vähempää kiinnostaa työasiat tai mikään arkeen liittyvä. Vain se oli tärkeää että oli tilit selvillä läheisten kanssa ja että he tiesivät miten tärkeitä he ovat. Suurin toive oli että ehtisi vielä nähdä kaikki ja toivottaa hyvää elämää.

Toinen toive oli että tulisi kroppaan sen verran tuntoa että voisi pitää hetken kädestä kiinni.

Vaikka en ole mikään uskovainen vaikka ev lut kirkkoon kuulunkin, pyytelin korkeammilta voimilta sitä tuntoaistin palautumista edes hetkeksi, niin jotakin siinä tapahtui.

Menetin tajuntani ja kun heräsin tarkkailussa muutamaa tuntia myöhemmin, olin aivan kunnossa. Tänä päivänäkään kukaan ei tiedä mikä se oli. Lämpöhalvaus, stressireaktio, aivoverenkierron häiriö vai mikä.

Kallo magneettikuvattiin kahdesti, eikä syytä löydetty.

Sen jälkeen aina kun on meinannut vauhti kiihtyä liikaa ja olen kuormittanut itseäni liikaa, laitan jarrut päälle ja otan aivan iisisti. Ne hoituu ne asiat ihan ilman höntyilyäkin.

Olen hitaampi kuin ennen, mutta eipä tule niitä virkavirheitäkään enää kun harkitsee tekonsa kahdesti ja tekee vain kerran.

2010

Lue lisää

Katsopas olet täällä valitellut maksamisiasi veroja, kuulepas kun verotuksella sivistysmaissa pyritään tietoisesti keräämään suurituloisilta enemmän veroa kuin pienituloisilta, sinusta poiketen maksan veroni mukisematta, suomessa on hallitus menossa väärään suuntaan, jo huonoimmassa tilassa olevien tulotasoa supistetaan edelleenkin, tämä on vaarallista, suomalainen kestää talouspaineita paljonkin, mutta kun mitta tulee täyteen syntyy isoja ongelmia, siksi vähempiosaisille pitää tarjota riittävä toimeentulo...

Anonyymi kirjoitti:

Katsopas olet täällä valitellut maksamisiasi veroja, kuulepas kun verotuksella sivistysmaissa pyritään tietoisesti keräämään suurituloisilta enemmän veroa kuin pienituloisilta, sinusta poiketen maksan veroni mukisematta, suomessa on hallitus menossa väärään suuntaan, jo huonoimmassa tilassa olevien tulotasoa supistetaan edelleenkin, tämä on vaarallista, suomalainen kestää talouspaineita paljonkin, mutta kun mitta tulee täyteen syntyy isoja ongelmia, siksi vähempiosaisille pitää tarjota riittävä toimeentulo...

Lue lisää

Katsoppas poika sinä olet thaimaa uskovainen, mikään negatiivinen asia thaimaasta ei mene läpi, vaikka olen kertonut totuuden, liioittelematta,.. mikä sinut erottaa Tapsasta joka fanaattisesti uskoo jessensä pelastavaan voimaan, mutta luulenpa että Tapsalla on hiukset päässä, sinulla taas ei ole, joutuuhan Tapsa käymään parturissa, sinulla sitä riesaa ei taida olla.

Anonyymi kirjoitti:

Katsoppas poika sinä olet thaimaa uskovainen, mikään negatiivinen asia thaimaasta ei mene läpi, vaikka olen kertonut totuuden, liioittelematta,.. mikä sinut erottaa Tapsasta joka fanaattisesti uskoo jessensä pelastavaan voimaan, mutta luulenpa että Tapsalla on hiukset päässä, sinulla taas ei ole, joutuuhan Tapsa käymään parturissa, sinulla sitä riesaa ei taida olla.

Lue lisää

Kyllä Jeesukseen kannattaa uskoa. Ei vain ole mitään muuta vaihtoehtoa. Raamatussa on kaikki totuus ja sitä nyt ei vain ole pystynyt kukaan kiistämään. Älä usko paskan puhujaa.. ota itse selvää.

Näin se vain meni sekin, että satoi 40 päivää ja 40 yötä. Näin sekin vain oli. Ihan turha vinkua muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Jeesukseen kannattaa uskoa. Ei vain ole mitään muuta vaihtoehtoa. Raamatussa on kaikki totuus ja sitä nyt ei vain ole pystynyt kukaan kiistämään. Älä usko paskan puhujaa.. ota itse selvää.

Näin se vain meni sekin, että satoi 40 päivää ja 40 yötä. Näin sekin vain oli. Ihan turha vinkua muuta.

Lue lisää

Jokainen ihminen rakentaa oma arvomaailmansa omasta lähtökohdastaan, minulla ei ole tarvetta rakentaa uskontopohjaisten uskomusten varaan, aivoni eivät edes ymmärrä moisia käsitteitä, ne on minulle täyttä hepreaa, mutta en tuomitse ketään joka niihin uskoo... hänen ja tässä tapauksessa sinun ihan henkilökohtainen asiasi...

Se lieneekin ainoa oikea tapa, minua vaan kiinnostaa varsinkin harvinaiset sairaudet, masennus on siitä paskamainen että se ei häviä itsestään mihinkään ilman hoitoa.