Että koska olen täällä kyllä tehnyt selväksi useaan otteeseen, ketä kaipaan ja silti sinä joku minulle kirjoittelet, niin pakkohan sinun on olla se ketä kaipaan, koska miksi muuten jatkaisit mulle kirjoittelua. Eiks ollu hyvä päätelmä?
Tein päätelmän
Anonyymi-ap
18479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tiedät varmaan miksi tuota kutsutaan
Kyllä.
Ap, tuota kutsutaan palstaharhaksi.
Tarkoitat varmaan sitä toissavuoden naista. Minusta sillä on jonkinlainen pakkomielle tähän kirjoitteluun.
Miestä tarkoitan.
Niin, oletkin itse se toissavuoden nainen. Erehdyin sorge.
Palstaharha siis tälläkin.
Toivioajattelua näkisin, valitettavasti. Mutta entäs tämä. Tiedän, että kaivattuni on joskus kirjoitellut/kirjoittelee(?) tänne ja hän tietää, että olen joskus kirjoitellut/kirjoittelen tänne mutta irl olemme jäissä. Hassua. Miten reagoimme irl, jos vielä kohtaamme? Minä tiedän omalta osaltani mitenkä, en mitenkään paitsi mielessäni rutistan Sinut syliini, vaikka et sitä irl uskokaan. Pää selkiytyi ja turhautuminen tuli esiin. Öitä.
Jos oot minuun ihastunut, niin toivoisin, että tulisit juttelemaan kahden kesken. Sitten voisit ohimennen mainita käyneesi palstalla ja kysyä, tiedänkö minä paikan. Sitten voisit vihjata kirjoittaneesi muutaman viestin itsekin. Siitä se sitten lähtisi.
Voisitteko te jotkut väliintunkijat ystävällisesti mainita, että ette ole keskustelun aloittaja.
M u n a
U. O. I. M.
En ole se ketä kaipaat. Mulla on oma kaipaus. Sä et ole se. Mäkään en siis sun.
Minä en kaipaa ketään sillä tavalla että pitäisi olla läheisissä tekemisissä, koska haluja ei ole.
Luultavasti kiusaksi tai siksi kun on kateellinen sulle ehkä
Lopeta toi harhailu, kyllä apn tietää lähes kaikki! Valehtelija ja kiusaaja on!
Hyvä muistaa aina, et jokainen kirjoittelee omista lähtökohdista. Ehkä sinun tilanne on sellainen, johon hän voi samaistua ja siksi vastailee ja katsoo sitten, miten niihin reakoit? Tällainen ruokkii niitä harhoja, jotka eivät ole hyväksi. Irl on aina se, johon parempi panostaa. Puhukaa ihmiset, uskaltaa, ymmärtäkää toista oikein, eikä väärin.
Naiset tuntuvat jäävän koukkuun imartelevaan tunteeseen? Katsoin eilen ruotsalaisen sarjan läpi (Sumutus/ gaslight). Siinä korostuu tämä koukuttuminen, kun ei löydä sitä oikeaa, tyytyy paljon vähempään? Syyllistämisen edessä (suhteessa) nainen on niin riisuttu, ettei löydä ulospääsyä tilanteesta? Tukiverkosto hyvä olla olemassa.
Se mikä näyttää ulkoisesti hyvältä, voi lopuksi olla kaikkea muuta kuin sitä, mitä toisesta toivoo. Itsekin olen miehenä langennut hyvää uskoen sellaiseen naiseen, joka oli kaikkea muuta kuin sitä, mitä halusin hänestä uskoa. Erehtymisen vaara on suuri, kun haluaa liikaa uskoa toisesta vain hyvää. Liian utelias ei kannata olla toisesta, vaikka hyvällä asiaa käsittelee itselle (kärjistymisiä ja ylireakoimisia silloin odotettavissa).
No miten saa