mä en ymmärrä, enkö mä ole normaali leijona tai mikä mua vaivaa? mä en halua olla keski piste ja mun itsetunto on tosi maassa... mä oon yleensä saanu ne jätkät ketä mä haluun, mut nyt jaku 2 vuotta olen kärsiny siitä etten mä saa enää niitä kenestä todella pidän... olenko mä ruma vai mikä mussa on etten kelpaa?? ihme kyllä että ne kenestä mä en tykkää nii tykkää musta... auttakaa joku!
outo leijona?
marre
81202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miekin olen aurinkomerkiltäni leijona..oon joskus ollut myös todella maassa itsetuntoni kanssa..se kuuluu elämään!..ehkä ei kukaan ihmisistä tahdo olla epäedullisessa valossa huomion keskipisteenä?..huono itsetunto on yleensä pelkoa niitä ihmisiä kohtaan joiden seurassa sitä tuntee...mä ainakin luulisin niin..oon itekkin vasta 16-vuotias..ja mietiskelly jo monenlaisia..oon pari vuotta ollu masennuksen puuskissa ku ystävät on pettäny, ja mä ne lopulta oon jättänykin..ei ollu helppoo..mut nyt..mä huomaan et ku oon täysin niistä päästäny irti ja löytäny "uuden" vanhan turvallisen tuttavapiirini ja omistautunu täysin vaan niille, niin elämä sujuu ku tanssia vaan =).. Uskalla siekin olla vaan oma ittes ja oo sellasten ihmisten seurassa, jossa tunnet ittes!..ja jos todella välität niistä ihmisistä, niin osota se niille! Laita viestiä, moikkaa, hymyile, oo oma ittes. Jos ne ei oo huomioivinaan sua, kannattaa pitää pientä etäisyyttä..kyllä todelliset ystävät huomaa sun poissa olos..
Kun sanot että et saa niitä joista todella pidät..oon huomannu samaa..jätkien suhteen.. Mut niin se on vaan..nopeet valitettavasti syö hitaat..toisaalta en mä oo ees todella yrittäny.. oonhan mä jutustellu ja kaikkea..ne vaan yleensä on "tunteettomia" ihmisiä..eikä siis todellisesti sellasia joita mä oikeesti edes kaipaisin.. Ootko sä varma millasta sä etit?.. Tuskin se on ulkonäöstä kiinni kovin paljoa..ei mulla ainakaan..oon ruma ku lammas :D!..mä korvaan sen sitte vaan kovalla puhumisella..ja onhan mulle sen vuoks kertyny laaja tuttavapiiri..niistä pitää vaan löytää ne rakkaimmat joiden kanssa viettää laatuaikaa :).. Toivon sulle ilosta itsetunnon kohottamista! Ei kenenkään elämä oo aina yhtä helppoa.. Ja tää teksti ei oo ainakaan tarkotettu ilkeeks...mä jos kuka puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä..oon ollu kiusattu pari vuotta mutta voitin! Mä en vaan kuunnellu niitä..toivottavasti et oo ite joutunu kiusauksen kohteeks!..ja lisäks..oon yhen riidan kautta saanu kiusaajastani elinkäsen kumppanin ;).. ystävänä tosin vielä vaan..
Mutta nyt minä vaikenen .. Kiitos, jos jaksoit lukea! (:
moi! :) nii en mä oo ikinä ollu kiusattu ja kyllä mulla kavereita riittä.. ehkä mä oon aina vaan luullu et tykkään tosi paljon mutta oikeasti en... se jätkä vaan esittää niin vaikeasti tavoitelttavaa... nyt mulla on jo paljon parempi olo! :D kiitos paljon! en minäkää oo ku 16 wee mutta olen kokenu aika paljon elämältä ja lisää kokemusta viel tulossa.. ymmärtäisit paremmin jos tietäisit mitä mä meinaan, mulla on ollu vaa aika synkkä menneisyys, mutta asiasta moottorisahaan.. kiitos sulle oikeesti että jaksoit kirjoittaa niin paljon ja kaikkee!! :)
Luin teidän molempien jutut, muistuttavat kovasti minua sillon kun olin 16 vee.. En silti mitään tätiviisauksia teille latele, sanonpahan vaan että leijonat paranevat vanhetessaan ja saavat sitä itsevarmuutta jota elämässä tarvitaan. Mä nimittäin lueskelin noita luonnekuvauksia joskus silloin ja ihmettelin että noi ei kyllä yhtään kuvaa muo, mutta kappas vaan..( nyt 40v.) Minusta on tullut pitkälti luonnekuvauksen kaltainen, hyvässä ja pahassa.
Kun tuntee itsensä ja kehittää niitä hyviä ominaisuuksia ( niitä on leijonissakin paljon!) sekä tajuaa sen tilan missä on onnellisimmilaan niin menestys on taattu. Tsemppiä molemmille!
jep, ihan samaa mieltä. Itsekin olin tuossa n.16 vuoden tienoilla aika huonolla itseluottamuksella varustettu, en varsinaisesti kiusattu, mutta vähän oman tieni kulkija. Pelkäsin yli kaiken esiintymistä, enkä todellakaan nauttinut siitä.
Koko ajan kun ikää tullut lisää niin tulen itsevarmemmaksi ja avoimemmaksi. Nytkin olen vasta 25, mutta muutos on ollut jo huomattava ;-)
Joten kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu!
Olen sama henkilö kuin *mietteliäänä*..päätin nyt vaan vaihtaa vähän nimeäni =)
Ja teille jotka olette vastanneet, kiitos! =)
Miusta itestäin ainakin tuntuu, että mun avoimuus on kasvussa. Mä päätin jättää pari ystävää sen takia, että tunsin elämäni tukkoseks *piipiksi*.. Niin nii siis se ei ollu enää mukavaa kenellekkään meistä, kun me kolme ihmistä valehdeltiin kaikki toisillemme ja yritettiin sitten loppuvaiheessa vielä mielistellä.. Paremminkin ne yritti.. Se oli järkyttävää!..
Mut heti sen jälkeen, kun olin taas liikkeellä niin elämä tuntu helpolta kun mikä!.. Mä olin tosiaan tuhlannut puolvuotta siihen että mua petettiin! Mä olin aina "ystävieni" puolella ja autoin niitä.. Oltiin kaikki ujiksia, mutta ite koin olevani ehkä meistä puheliain ja seurallisin jo sillon..
Nykyään(puoli vuotta kulunut) mulla on laajempikin ystäväpiiri jo kun sillon.. Mulle sanottiin melko pian sen jälkeen, että se oli mulle edullisinta mitä saatto olla!(niiden unohtaminen). Niidenkin(uusien ystävien) mielestä mä olin pitäny kaikki salassa niiltä.. Siis, että ne ei tajunnu mun todellista luonnetta. Ja eihän sitä todellista periaatteessa ollu mahollistakaan huomata, kun olin niin uppoutunut mun "rakkaisiin ystäviin".. Mä siis jouduin katkeran päätökseni tehtyä jättämään ne.. Mä en kestäny enempää syyttelyä ja sormella osottelua.. Mä en todellisuudessa ollu tehny mitään. Valitettavasti en voi kertoa liian tarkkaan näistä..(Ne oli väärässä vaan eivät myöntäneet,mä masennuin, ne alko mielistelemään..loppu!)
Mutta kumminkin sen jälkeen oon nyt ollu paljon enemmän mukana menossa ja elämä tuntuu valtavasti mielekkäämmältä!
huhhuh..olempas taas kirjottanut =)...täähän olikin horoskooppipalsta..voivoi.. Anteeksi kaikilta joita tämä häiritsee! Olen hyvin pahoillani..
Niin ja aaria! Mäpä voin sanoa että olen ollut samanlainen kuin sinäkin nuorena! (Tosin olen vieläkin =P ..) Musta on mahtavaa, kun on oppinu oleen välittämättä negatiivisesta palautteesta tai moisista.. Elämä on helpompaa, kun vaan panostaa lähimmäisiin ja tarkkailee samalla hieman miten käyttäytyy.. Ja tekee sen tyylillään! =)
Niin ja enhän minä vielä aivan täydellisesti ole itsevarma.. Esiintyminen ei välttämättä olisi kamalaa, jos voisi olla hieman itsensähallintakykyä.. On vaikeaa oikeasti kenenkään päättää jos ääni särisee esimerkiksi, että nyt puhun kauniilla äänellä.. Mutta niin se vaan on..ei me olla kukaan täyvellisiä..
Onnea kaikille ihmisille elämään!
Tää ei valitettvasti liity kauhesti varmaan ainoastaan leijoniin, vaan tosiasioihin..joita tuskin voi muidenkin merkkien kohalla kiistää.. Leijonilla taitaa vaan tosiaan paljon puhutut ominaisuudet kukoistaa vasta vanhemmalla iällä ;)
Kiitos!
no älä nyt...en minäkään aina halua olla huomion keski piste,ei se aina iske!ja sitä paitsi mikä olet muilta??minä olen leijona ja kiinalaiselta lohikäärme joka ei rauhoita luonnettani mutta kuu horroskoopilta olen rapu ja rauhoittaa minun luonnettani ja taas puolestaan nousevalta olen myös leijona jotan mä oon aika moinen...mutta minua rauhoittaa kala..entä sua??
ps.lisää vähän sitä itse luottamusta!!
jaa-a.. oon ite 13v leijona-muija.. olin joskus 3-5 luokil tosi monee jätkää kuses mut ne ei muhu, mut sit nyt 6 lk se alko muuttuu aika moni jätkä on kuses muhu ja pyydeltyki on:DD mul on ollu kyl kans sillee et jotkut sellaset on tykänny must vaik ite ei tykkää niist..se on tosi epämiellyttävää (tiiän)nyt oon ite iha kuses yhtee ihanaa jätkää(rapu) ja seki on kai muhu.. oon tehny sen kaa sitä sun tätä, mut en tiä et jos alkaisin sen kaa nii tulisko siit mtn?!?!! et kantsisko yrittää vai ei?!?! oon aatellu sillee et mitä jos se ei nyt sit tykkääkkä enää must ja sit sydän murtus.. ehk kantsis ees yrittää, tietty nsiinki voi sydän murtuu jos se ei sit enää tykkääkkää..mut joo et oo tietääkseni mitenkää outo;))
VOI LOL TAIS MENNÄ VÄHÄN YLI TOLLA 6LUOKKALAISELLA!!!!:d:d