Resupeppusia pattayan rakkaita... Puppe tässä rahtilaiva peitti auringoon tuut tuut" ja kerronko vielä tinderlumpuista sun muista?
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
Eihän nyt tokiinsa, ei minulla on tuollainen suhtautuminen rahaan ollut koskaan, raha on ollut täysin merkityksetön, elämän arvot on olleet muualla, paljon tärkeämpää on ollut tehdä ja ennen kaikkea saada tehdä työtä mistä on kovasti tykännyt, se on ensimmäinen ja tärkein arvo, ensimmäinen ammattini nuoriso-ohjaaja oli myös hyvä ammatti mutta naisalana huonosti palkattu, joten sillä ei olisi pärjännyt kun tuli perhettä, muuten yksi motiivini alan valintaan oli ikäiseni tytöt, pääsi päättämään ikäisteni asioista ja olin varsin haluttua poikaystävä materiaalia jo 16-18 vuotiaana, minulla oli auto ja nuorisokeskuksen avaimet, palkka oli pieni, mutta kyllä sekin riittä, olen laittanut useamman kuvan tuosta elämän vaiheesta palstalle.
Löysin puolison ja menimme naimisiin, lapsiakin alkoi tehdä mieli vaimoni oli kotona, minä töissä, mutta palkka piti just, ja just leivässä, päätin vaihtaa alaa, menin opiskelemaan tietotekniikkaa, tosin olin ollut alasta kiinnostunut jo alle 20 vuotiaana, ostin vähäisillä palkoillani tietokoneita, koti sellaisia, commodore vic-20, c64, amigoja, singlair ql, enimmäinen pc oli bondwell kuusinen toi niitä maahan... osasin jo silloin koodata, mutta tutkinto puuttui, piti sellainen hommata... oltiin 80 luvun lopussa, isäni lahjoitti ex-vaimolleni sen kuuluisan ladan josta 2010 on ollut kateellinen, ja katkera...
Olin otaniemessä ja näin siellä ilmotustaululla ilmoituksen että kotkalainen it-firma etsii insinöörejä koodareiksi, kaukaan paperitehtaalle, tutkinto oli kesken mutta ei haitannut otin Mikko Rossiin yhteyttä ja pääsin töihin ilman tutkintoa, helposti, palkkakin oli jo aikaisempaa parempi... tosin olin lappeenrannassa, vuodenpäivät, asuin viikot hotellissa, cumuluksessa, ja koodasin kuten aikaisemminkin kerroin.
Projeksi oli määräaikainen, hoidin muutaman muunkin projektin, ja edelleenkin tutkinto oli kesken, mutta suorittelin sitä tasaisesti lisää, työn yhteydessä... käytin projekteja työnäytteinä, yliopistolla... kelpasivat...
Vuosia kului, paperit tuli taskuun, ja piti erikoistua johonkin kapealle alalle, erikoistuin data-analyysiin, tosin erikoisaloja oli harkinnassa muitakin, mutta tuosta tykkäsin, ja tykkään edelleenkin, tosin työ on yksinäistä...
Siis en ole koskaan käyttänyt aikaani tienaamiseen se minua ole millään muotoa kiinnostanut koskaan, mielekäs työ, vaimo lapset, siinä arvojärjestys, massit tulee jossain kaukana niiden jälkeen mutta tosiaan en ole koskaan ollut huolissani rahatilanteestani, ne on aina riittäneet, jopa kalliiseen ulkomaan kaukomatkailuun kun suomesta mentiin sinä aikana korkeintaan viroon tai ruotsiin..
Siinä hieman kaljulle eunuukille factaa, että elämäänsä voi elää monella eri tavalla, harvalle massi on pääasia, kuten hänen kirjoituksistaan voimme vaivatta todeta.
By NumBall HHN 62v.
------------------------------------------------------------------------------------------------
Kerro vielä pojuille .... väki vallan, ammatilainen, Majuri, evp, ..... suomen armeijan doppareista, ja, thaimman tappaja riglepäkeistä.
s
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
Eihän nyt tokiinsa, ei minulla on tuollainen suhtautuminen rahaan ollut koskaan, raha on ollut täysin merkityksetön, elämän arvot on olleet muualla, paljon tärkeämpää on ollut tehdä ja ennen kaikkea saada tehdä työtä mistä on kovasti tykännyt, se on ensimmäinen ja tärkein arvo, ensimmäinen ammattini nuoriso-ohjaaja oli myös hyvä ammatti mutta naisalana huonosti palkattu, joten sillä ei olisi pärjännyt kun tuli perhettä, muuten yksi motiivini alan valintaan oli ikäiseni tytöt, pääsi päättämään ikäisteni asioista ja olin varsin haluttua poikaystävä materiaalia jo 16-18 vuotiaana, minulla oli auto ja nuorisokeskuksen avaimet, palkka oli pieni, mutta kyllä sekin riittä, olen laittanut useamman kuvan tuosta elämän vaiheesta palstalle.
Löysin puolison ja menimme naimisiin, lapsiakin alkoi tehdä mieli vaimoni oli kotona, minä töissä, mutta palkka piti just, ja just leivässä, päätin vaihtaa alaa, menin opiskelemaan tietotekniikkaa, tosin olin ollut alasta kiinnostunut jo alle 20 vuotiaana, ostin vähäisillä palkoillani tietokoneita, koti sellaisia, commodore vic-20, c64, amigoja, singlair ql, enimmäinen pc oli bondwell kuusinen toi niitä maahan... osasin jo silloin koodata, mutta tutkinto puuttui, piti sellainen hommata... oltiin 80 luvun lopussa, isäni lahjoitti ex-vaimolleni sen kuuluisan ladan josta 2010 on ollut kateellinen, ja katkera...
Olin otaniemessä ja näin siellä ilmotustaululla ilmoituksen että kotkalainen it-firma etsii insinöörejä koodareiksi, kaukaan paperitehtaalle, tutkinto oli kesken mutta ei haitannut otin Mikko Rossiin yhteyttä ja pääsin töihin ilman tutkintoa, helposti, palkkakin oli jo aikaisempaa parempi... tosin olin lappeenrannassa, vuodenpäivät, asuin viikot hotellissa, cumuluksessa, ja koodasin kuten aikaisemminkin kerroin.
Projeksi oli määräaikainen, hoidin muutaman muunkin projektin, ja edelleenkin tutkinto oli kesken, mutta suorittelin sitä tasaisesti lisää, työn yhteydessä... käytin projekteja työnäytteinä, yliopistolla... kelpasivat...
Vuosia kului, paperit tuli taskuun, ja piti erikoistua johonkin kapealle alalle, erikoistuin data-analyysiin, tosin erikoisaloja oli harkinnassa muitakin, mutta tuosta tykkäsin, ja tykkään edelleenkin, tosin työ on yksinäistä...
Siis en ole koskaan käyttänyt aikaani tienaamiseen se minua ole millään muotoa kiinnostanut koskaan, mielekäs työ, vaimo lapset, siinä arvojärjestys, massit tulee jossain kaukana niiden jälkeen mutta tosiaan en ole koskaan ollut huolissani rahatilanteestani, ne on aina riittäneet, jopa kalliiseen ulkomaan kaukomatkailuun kun suomesta mentiin sinä aikana korkeintaan viroon tai ruotsiin..
Siinä hieman kaljulle eunuukille factaa, että elämäänsä voi elää monella eri tavalla, harvalle massi on pääasia, kuten hänen kirjoituksistaan voimme vaivatta todeta.
By NumBall HHN 62v.
------------------------------------------------------------------------------------------------
Kerro vielä pojuille .... väki vallan, ammatilainen, Majuri, evp, ..... suomen armeijan doppareista, ja, thaimman tappaja riglepäkeistä.
s
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuliko pinokkio ja lumikki missä vaiheessa Pasasen elämään?
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18060323O
🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞
Kikkelis kokkelis sanoi pippeliselle.
Radio fittan
Osu ja uppos, kuin peukalo pxllyyn .... khiai !
pran burin satamaan, etsimään jos pojujen rahat riittää, siellä jahteja riittää...
saattaa olla että pojut on hiljaa pitkän aikaa, laittakaa kuvia tänne, niin vastaan onko oikein... sitten saatte minun yhteystiedot selville kun ensin löydätte veneen rekisteristä, voin sen verran auttaa että se on rekisteröity Luxembourgissa.
T: Puppe "Déjà vu" Pippelinen
Minuun ei pojut laita likaisia sormiaan.
ThaiLady 62v. CNX
Kaupasta läskiä tillaamaan
En kykene mä ilman hintaa
Täytyypä tyytyä grillaamaan vain rannalla ihmisen pintaa
Konkurssi kolkuttaa portilla
Haastemies heittelee kortilla
Vaan on äijä tää tässä kun tortilla
Kun tuo aurinko läömmittää
Silmät suljen lipuu elämäni paatti
Omiansa perää vaimon advokaatti
Siitä huolimatta nautin ilman käteistä
Mä kesäpäivän säteistä
Naapuri huutelee tontillaan
"Hei tule, saunakaljat tarjoon!"
Helteissä möyrii se kontillaan pois viileän vaahteran varjoon
Mulla ei ruokaa ei juomista
Mutta en aattele huomista
Oon muuan vain luojamme luomista
Joita aurinko lämmittää
Silmät suljen lipuu elämäni paatti
Hyvin säädetty on iso termostaatti
Unelmissa ryysyt nakkaan palmun juurelle
Uin ulapalle suurelle
Naapuri tolpilleen ponnahtaa
Ja lonkerot kaivosta troolaa
Sitten puun alle taas onnahtaa
Ja kesälle kanssani skoolaa
No kukapa jaksaiskaan jalkеilla
Maataan vaik' nahka vois halkeilla
Harvan kerran kun täysillä palkeilla
Noin tuo aurinko lämmittää
Silmät suljеn lipuu elämäni paatti
Kipparina sosiaalidemokraatti
Mutten mieti siitä kuka vastaa laivasta
Kun katson sinitaivasta
Silmät suljen lipuu elämäni paatti
Aina takaa huutaa kaljamesenaatti
Näin on kesä aina parhaimmillaan tämmöstä
Kun on vaan makuulla, ja taivaan takuulla
Saa oman osan kaukolämmöstä
Tuttua Junnua.
Kellohamekerholaiset ajelee laatupyörillä Sian Naissa.
Sika senssua nai.
Luin tuon Saarisammakon satutarinan. Perustunee tositapahtumiin pääpiirteiltään, mutta on todellisuudessa tarina sarjaepäonnistujasta.
Tuolla pääkopalla, logiikalla ja matematiikalla ei koodailla mitään, tai jos koodataan, se menee päin persausta eikä sellaisesta harjoittelusta palkkaa kukaan muu maksa kuin valtio oppisopimuksen verran.
Sikäli mikäli Saarikehno olisi onnistunut urallaan, hänen ei olisi tarvinnut alkaa keksiä satuja insinöörimajurin tehtävistä Tikkakoskella joka muuttui seuraavaksi Suomen ansioituneimman koelentäjän uraksi.
Näitä tarinoita seurasi vielä erikoisosaajan ura Jyväskylän Yliopistolla jolloin hero väläytteli jopa 16 tuhannen euron kuukausiansioita ja sitten oltiinkin jo suursijoittajia ja lentokapteeni.
Raha ei siis ole tärkeää Saarihaljun arvomaailmassa, mutta kertoi kuitenkin omistavansa Nanan miljoonacondon, Rolls Roycen, jahteja ja että luottokunta lähetti hänelle automaattisesti Titaani- Amexkortin, joita on vain tusinalla suomalaisella.
Tuo uraputki on todellisuudessa ollut jatkuvaa alanvaihtoa, työkokeiluja, kuntouttamista ja työharjoittelua ja sitten taas uudelleen kokeiltu jotakin muuta mutta mistään ei tullut mitään ja peli vihellettiin poikki työkyvyttämäksi havaitsemisen jälkeen.
Kansaneläkelaitoksen tutkija kertoi että suurin syy Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle on tyhmyys, eli se kun ei opi mitään eikä osaa mitään.
Vasta tämän jälkeen tulee seuraavana masennukset ja syrjäytymiset.
Kaikkein valloittavin kasku tuossa aloituksessa oli että minä olen katkera ja kateellinen siitä kun appiukko osti Saarialman vaimolle Ladan.
Sanoin sen aiemminkin, minä kokisin verisenä loukkauksena sen jos joku ostaisi minun vaimolleni Ladan. Se olisi loukkaus sitä kohtaan miten paljon olen tehnyt töitä sen eteen ettei vaimoni tarvitse koskaan ajaa Ladalla eikä istua sellaisen kyydissä.
Olisin käynyt ostamassa suurimman lekan mitä rautakaupasta löytyy ja paukuttanut sillä niin kauan, että Lada olisi voitu lähettää takaisin kirjekuorissa lahjoittajalle.
2010