Millas saapi kisun oppimaan mikä on kiellettyä, kun en halua käyttää suihkupulloa. Koska ajattelin opettaa pentuni veteen, et sais joskus ehkä pestyä sen.
Ja ajattelin et se alkaa pelkäämään vettä jos ruiskin suihkepullolla sen päälle vettä kun tekee jotain kiellettyä ja sit ku aloitan pesemään sitä, se pian ajattelee et minkähän ison mokan nyt olen tehnyt...
Ja ajattelin et se alkaa pelkäämään vettä jos ruiskin suihkepullolla sen päälle vettä kun tekee jotain kiellettyä ja sit ku aloitan pesemään sitä, se pian ajattelee et minkähän ison mokan nyt olen tehnyt...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Olen 'näpäyttänyt' korvalle. En mitenkään voimalla enkä satuttavasti vaan vähän koskettanut korvanpäätä niin että vähän liikahtaa, ja sanonut 'EI'.
Mikä on sinun mielestäsi "kiellettyä" ? Kyllä strategia luodaan ihan sen toiminnon mukaan, joka halutaan kissalta totuttaa pois, tai suunnata uudestaan.
Jos käytät vettä taitamattomasti, niin pentusi voikin alata pelkäämään sinua...tai ainakin alata arastelemaan, jos on herkkä. Tai ehkä se onkin "ovela", ja tekee tekosensa kun sinä olet muualla.
Koskaan ei tarvitse kissaan fyysisesti kajota. Silitellen sivele sen herkkiä korvia.
Kerro siis tarkemmin, mitä haluat pennulta kieltää. niin sitten voi neuvoa paremmin.
En haluaisi että se menee kukkiin. Kiipeää ikkunaverhoja pitkin ylös, raapii sohvaa kynsillä (on kiipeilypuu mihin vien sen aina kun huomaan et se kiipeää sitä pitkin)
Eli näistä tavoista haluaisin päästä eroon, ilman suihkupulloa.
Hei! Jos haluat, että kissasi ei tee mitään railakkaita "ylilyöntejä", noudata näiden muiden ihmisten antamia neuvoja, ja tartu kissaa niskasta, ravista ehkä vähän, pakota katsomaan kasvojasi, laita se TOTTELEMAAN. Sinun ja kissasi välinen suhde saattaa silti muodostua ihan hyväksi, jos se ei ole herkkämielinen. Mutta oleellista onkin nyt se mitä JÄÄ tapahtumatta. Noin rajuilla menetelmillä kouliminen estää suurimman mahdollisen luottamussuhteen kehittymisen, hienovarainen herkkyys tulkita kissaa jää tuntemattomaksi, eikä kissaa kunnioiteta niiden piirteiden pohjalta, jollaiseksi se on evoluutionsa aikana kehittynyt.
Siihen, mistä alkaa niskaan tarttuminen, herkimmästä herkimmän korvanlehden edes kevyt sivallus, tai muu vastaava alistaminen, siihen samaan pisteeseen myös loppuu ihmisen taidot ja ymmärrys. Kissan käytöksen ohjaaminen on taitolaji.
Mitä parempi on suhde kissan ja sen omistajan välillä, sitä helpompaa on myös kissan käyttäytymisen ohjailu. Mitä paremmat ovat omistajan tiedot kissasta, sitä antoisammaksi suhde kehittyy.
Kissasta pitää voida nauttia. Jos 99% ajasta lemmikin kanssa käytetään positiivisiin asioihin, ja se jäljelle jäänyt 1% käytetään käyttäytymisen ohjailuun, niin onnistumisprosentti on 100!
Kissan elämäänsä ottanut ihminen jakaa kotinsa pikkutiikerin kanssa. Asuntosi on nyt kissankin reviiriä. Tämä vaatii tiettyä opettelua myös sinulta. Huoneistosi on uteliaan kissan savannia, metsää ja puutarhaa. Kaikkea ei tarvitsekkaan kieltää!!
Kasvata kissalle ruohoa, ympärivuotisesti, jos se on sisäkissa. Jäi epäselväksi mitä se kukille tekee. Jos se kaivelee multaa, niin laita verkko mullan pinnalle. Pennut tekevät kaikenlaista, mikä myöhemmin unohtuu (?). Toiminnantarmo on valtava. Kaikkeen voisi antaa neuvoksi, että järjestä sallittuja virikkeitä enemmän. Leiki sen kanssa paljon.
Sohvan raapimiseen on tosiaan hyvä puuttua nyt, kun kissa on vielä pentu, ja sen tavat ovat helpommin muokattavissa. Kerroit, että viet sen raapimispuun luo, kun se kynsii sohvaa. Hyvä. Voit kantaa sen raapimispuun luo jo silloinkin, kun vasta huomaat sen mielessä pyörivän sohva+kynnet mietteitä. Jos osoitat kissaa kohtaan suuttumus eleitä, jotka ovat ihmiselle ominaisia, kissa ei osaa tulkita niita hyvin, ja kehittymässä oleva ystävyyssuhteenne saattaa huonontua. Kokeile sen sijaan käyttää sellaisia eleitä ja ääniä, jotka ovat kissan omaa kieltä. AJOITUS on ensiarvoisen tärkeää. Jos kissan teosta on kulunut sekuntti, voisi sen sanoa olevan kilometrin päässä, ja jos teosta on kulunut 5 sekuntia, on kissa jo viiden kilometrin päässä tapahtumasta, eikä tule ymmärtämään, mistä teosta sitä oikeastaan moitit. Jos et siis onnistu oikeaan aikaan, älä moiti kissaa sillä kerralla ollenkaan, vaan odota uutta tilaisuutta.
Jos suhde kissaasi on kunnossa, ja se tuntee kiintymystä ja luottamusta sinuun, et tarvitse kuin ihan hienovaraisia merkkejä viestiessäsi kissallesi milloin olet sen toimiin tyytymätön. Kevyt puhallus sen naamaa kohti, hiljaista murinaa, matalalla äänellä sanottu "ei". Mitään sen kummempaa ei tarvita. Edellisiäkin pitää käyttää varoen, hyvin lyhytaikaisesti. Ja säilytä aina maltti ja rauhallisuus. Jokaiselle kielletylle puuhalle pitää tarjota sallittu vastine. Sitkeästi, johdonmukaisesti toimien saat itsellesi tasapainoisen lemmikin.
Jos haluat tarjota kissallesi verhokiipeilyä, muuta sen pentuajaksi vanhat verhot ikkunoihin. Kissan mielestä kiipeilypuu on kiva, mutta verhot tarjoavat erilaista haastetta. Onhan lasten leikkikentälläkin monenlaista vempainta. Useimmat eivät harrasta verhokiipeilyä kuin pentuina. Kiellä sitä edellisten ohjeiden mukaan, jos verholeikki on sinulle rasite. Ennakoi. Käytä esim. matalaa "ei" sanaa. Ota pikkunen syliisi. Ole sille hellä, suukota ja silittele. Kanna samalla sallittuun kiipeilykohteeseen, ja houkuttele leikkimään siinä.
Vesisuihkauksen käyttö ei ole pois pyyhitty vaihtoehto. Sinun on vain käytettävä sitä niin, että kissasi ei huomaa mistä suihkaus tulee. Tarkoituksena on yllättää kissa. Sen pitää luulla, että suikaus johtuu siitä, mitä se on juuri tekemässä. Ajoitus taas ensiarvoisen tärkeää!!! En usko, että tuo suihkaus tulee liittymään mitenkään siihen, miten kissa tulee suhtautumaan kylvetykseen. Tilanteet ja vedenkäyttö ovat niin erilaiset.
Jos kissasi pureskelee huonekasveja, se on estettävä heti, sillä ne voivat olla myrkyllisiä. Nosta ne jotka voit kissan ulottumattomiin. Kääri loput ensi hätiin sellofaaniin. Kasvata sitä ruohoa, ja katso hillitseekö se kiinnostusta muihin kasveihin. Tämä saattaa joillakin kissoilla olla vain pentuajan, itsestäänkin ohimenevä ilmiö.
Pienen pieni kosketus korvalehteen ei tee vahinkoa kissalle, edes kissan ja ihmisen väliseen suhteeseen. Mitenkäs ne kissat toisiaan komentavat? Kyllä minun nähdäkseni kissa lyö aika herkästi tassulla toista jos ei ole mieleen toisen temput, kissojen välinen 'side' ei silti kärsi.
Meillä tämä korvalehti-juttu on toiminut siinä vaiheessa kun enää sana ei toimi. Kissa tietää tekevänsä pahaa siinä vaiheessa kun sitä komentaa, eikä tarvitse kuin koskea korvaan niin se ottaa siitä opikseen. Jollei kissa tee pahaa ja silittelee muuten vain sen korvia niin ei se sitä ota miksikään muuksi kuin hyväilyksi. Niskasta en ikinä ottaisi kiinni, enkä varsinkaan ravistelisi. Enkä IKINÄ käyttäisi väkivaltaa kissaan.
Ihminen ei ole toinen kissa. Kissa osaa viestittää toiselle kissalle ajatuksiaan selkeästi, pienimmätkin vivahteet ymmärretään.
Ihmisen kissankieli on parhaimmillaankin kömpelönpuoleinen kopio, jäljittelyä, josta puuttuvat viiksikarvojen asento, korvanlehtien viestit, hännän ilmaisuvoima jne.
Mun kokemuksen mukaan on parasta, että käsi ei sivalla. Käsi silittää. On totta, että suhde ei välttämättä mene heti pilalle kevyestä korvanlehden töytäisystä. Kysymys onkin asenteesta. Kun muitakin keinoja löytyy, ja taitavissa käsissä ne myös toimivat, ei kissalle ole tarpeen tehdä noin.
Mutta, uskon,että olen sun kanssasi muilta osin samoilla linjoilla, ja noiden niskaantarttujien ja muiden ravistelijoisen jälkeen on ihanaa huomata, että joku muukin suhtautuu kissaan herkkänä olentona, jota on kohdeltava arvostavasti.
Mutta tämä korvalehden kosketus siinä vaiheessa kun kissa tekee kiusaa, siitä on kiva kun komennetaan, jos saa vaikka vettä suihkepullosta naamaan niin se on kivaa, kaikki on kivaa ja sitä jatketaan huomion keräämisenä. Silloin tällainen vaihtoehto. Yleensä toiseksi "pahimpana" toimii sanomalehden lattiaan kopautus..
Tietysti riippuu millainen suhde omistajalla ja kissalla on, joku kissa voi tällaisesta kosketuksestakin saada pahat traumat. Minulla on kissoihini erittäin vahva side ja toisinpäin, joten tällainen komennus ei haittaa.. Mutta todellakaan en väkivaltaa käyttäisi.. Ja meillä kissat saavat tehdä vapaasti vaikka mitä, ei niitä koko ajan komennella ja toruta, vain pahimmissa tuhotöissä..
Kissojen luontoon ei sovi vedessä oleilu. Niillä on vaistot sitä varten, että selviytyvät luontaisessa elinympäristössään. Vesi on vaarallista, sillä se heikentää turkin ja ihon kykyä säästää lämpöä ym. Kissan vesikammoon on siis biologiset, geneettiset ja evoluutiosta peräisin olevat syyt. Ei ole mahdollista "opettaa kissaa veteen".
Miten usein ajattelit pestä kissan? Kovin useinhan ei saisi, sillä se ei todellakaan ole terveellistä. Kissan turkissa kuuluu olla eläinhilsettä, sekin on osa sen terveyttä. Kysy eläinlääkäriltä miten usein kissan voi pestä, tietääkseni korkeintaan pari kertaa vuodessa.
Kun kissa on lemmikkinä ja joskus sattuu likaantumaan pahasti, sen voi kyllä pestä. Kun pesen oman kissani käytän lämmintä vettä, en pesuaineita, luotan siihen että kun kastelen kissan turkin vedellä ja kuivaan, kissa nuolee itsensä tarkkaan puhtaaksi. Aineet eivä tole hyväksi, edes kissoille tarkoitetut.
Hyvä konsti suorittaa pesu pelottelematta on suihkuttaa takaapäin. Laitan vessanoven kiinni ja lähestyn kissaa käsisuihkulla, jossa on mukavan lämmintä vettä. Suihkutan, se kävelee karkuun mutta kastuu silti. Tällä menetelmällä kestää yleensä jonkin aikaa ennen kuin kissa edes huomaa kastuvansa, kun sen turkki on aika paksu. Sitten kun se alkaa pyrkiä pakoon pidän sitä vähän aikaa kainaloiden alta kiinni ja suihkutan (en koskaan päätä ja korvia!). Kovin kauaa ei tarvitse suihkuttaa ennen kuin kissa on märkä ja puhdas. Kissan peppu on aika helppo suihkuttaa puhtaaksi. Se onkin yleisin pesun syy meillä, kun toinen kissani käy joskus aika sottaisesti vessassa.
Älä siis yritä muuttaa kissan luontoa, siitä on sille vain vaurioita. Pese harvakseen ja hellävaraisesti.
"Ei ole mahdollista "opettaa kissaa veteen". "
Kyllä on. Kissan voi opettaa pitämään pesusta - tai ainakin tottumaan pesuun. On olemassa kissoja, jotka rakastavat vettä ja uimista (muitakin kuin turkkilainen van).
"Kysy eläinlääkäriltä miten usein kissan voi pestä, tietääkseni korkeintaan pari kertaa vuodessa. "
Kissan saa toki pestä useamminkin. Mm. näyttelykissat pestään aina ennen näyttelyä. Meidän Peku on nyt vuoden sisällä pesty 5 kertaa: 3 kertaa näyttelyyn ja 2 kertaa kun se on muuten vain ollut likainen. Pesu näyttää selvästi tekevän hyvää turkille, eikä kissa todellakaan kammoa pesemistä. Viimeksi kun pesimme Pekun, kissa kehräsi ja "lypsi" etutassuillaan koko toimenpiteen ajan. Mainittakoon vielä, että kyse ei ollut pelkokehräämisestä, jolla kissa rauhoittelee itseään ollessaan peloissaan. Kyllä kyse oli ihan tyytyväisyyskehräämisestä.
"Aineet eivä tole hyväksi, edes kissoille tarkoitetut. "
Kissojen shampoot on kehitetty nimenomaan kissoja varten. Ne eivät ole sen kummallisempia kissalle kuin ihmisten shampoot ihmisille. Esim. rasvaisuutta et saa turkista pois pelkällä vedellä. Käytäthän omien hiustesi pesemiseenkin luultavasti muutakin kuin vettä ;)
Eipä sitä ihmiselläkään vedessä oleilu sovi, mutta pesu on ajoittain tarpeellinen kuitenkin. :)
Kissaa vähän rodusta riippuen pitää ja tarvitseekin pestä aina toisinaan. Hyvään pesuun ei riitä pelkkä vesi vaan varsinkin jos turkinlaatu on kovin pehmoinen ja rasvaa imevä on kissoille tarkoitetut pesuaineet tarpeellisia turkin kunnolliseen puhdistukseen. Maatiaisellekin tuskin tekee huonoa muutaman kerran vuodessa (tarpeen mukaan) suoritettu pesu kunnollisilla aineilla unohtamatta kunnollista huutelua. Kissoille tarkoitetut pesuaineet eivät kissalle ole vaarallisia, haittaa voi aiheuttaa ainoastaan huono huuhtelu.
Voisin kuvitella, että nimenomaan seläntakaa suihkuttu vesi ykskaks aiheuttaisi kissalle pelkoa. Meillä kissat suihkutetaan ja pestään aineilla ihan reilusti kuitenkin toki naamaa ja korvia varoen. Eivät pelkää, ole kuolleet ;) tai mitään muutakaan kamalaa.
Minä haluaisin tietoa siitä mitä haittaa kissoille tarkoitetut pesuaineet kissoille tekevät?
Niin ja näissä pesuohjeissa on aina muistettava tosiaan nämä rotukohtaiset erot. Pitkäkarvainen hyvin pehmoisella turkinlaadulla varustettu kissa olisi kyllä noilla maijan ohjeilla lyhyessä ajassa aika kamalassa kunnossa. ;) Kun taas näillä minun ohjeeni olisivat hieman liikaa lyhyt karvaiselle kissalle, jolle riittää vähempi turkinhoito (sitä kuitenkaan tyystin unohtamatta!)
Kissa kuin kissa tulisi nuorena/pentuna totuttaa pesuihin. Näin säilyvät niin ihminen kuin se kissakin ehjinä ja hermot kokonaisina kun se psu jossain vaiheessa kuitenkin eteen tulee kissan pitkän elämän aikana. Pesuista _ei_ kissalle ole mitään haittaa, kunhan ei ihan ylinmäärin ala kissaa pesemään tai huuhtele huonosti.
Meillä kissan kieltosanana toimii sormien napsutus tai käsien läimäytys kovasti vastakkain (lähinnä jos napsutus ei tehoa). Jos tämäkään ei tehoa napataan niskasta kiinni ja ravistellaan vähän, ei niin että sattuu tietenkään. Nykyään sitä ei tarvi paljon tehdä, kissa tietää mitä se ei saa tehdä (siis mitä sen ei kannata tehdä silloin kun me ollaan kotona).
Joskus olen ottanut niskasta kiinni ja pakottanut kissan katsomaan silmiin ja torunut sitten. Sen se ainakin kokee erittäin nöyryyttäväksi, ja yleensä se tehoaa. Tätä en kuitenkaan käytä kuin sillon, kun mitkään edellämainitut ei toimi.
jeps, meillä on sama eli sormien napsutus ja jos ei tehoa niin sitten pitää paukuttaa kovasti käsiä yhteen. Myös silmiin tulee katsottua, josta kisu ei yhtään tykkää.. Toisinaan riittää, että kisulle sanoo EI, niin se kyllä tajuaa että nyt se tekee jotain kiellettyä. Harvemmin tulee enää niskasta kiinni otettua ja ravisteltua, mutta sitäkin on joskus tullut tehtyä, kun viesti ei ole muuten mennyt perille.
Jos kisu taas änkeää sohvan alle ja alkaa raapustaa sitä sisältäpäin (mikä on kiellettyä, kankaan se on jo irti repinyt, joka roikkuu rumasti sohvan alla) ei auta muu kuin ottaa vauhdit ja hypätä selälleen sohvan päälle, niin tulee kisulle kiire :)
Minunkin pentuni käy verhoon kiinni. yleensä huudan EI ja se kyllä ymmärtää hyvin, mitä se tarkoittaa. mutta ongelma on että tämän jälkeen katti painelee karkuun sellaiseen paikkaan josta en sitä saa kuin "huijaamalla" pois (eli leikittämällä tai olevinaan kutsumalla syömään tms), eli kestää hetken kun saan sen varsinaisesti käsiini. pidän tiukasti kiinni, katson silmiin ja torun, mutta tuntuu vain siltä että mahtaako katti enää muistaa, mistä toruminen johtuu.
onko kenelläkään neuvoja? miten saan sen pidettyä irti verhosta, tajuamaan, että siihen koskemisesta seuraa pahaa?
Ja jos haluat kokemuksia pesulle opettamisesta: meidän kissa saadaan pestyä vähimmällä kivulla ja säryllä, itseasiassa aika nätisti muihin vaihtoehtoihin verrattuna (pelkää vettä tosi paljon) kun ei käytetä suihkua ollenkaan. Suihkun ääni ja kohiseva vesi on aivan kauhistus.
Laitan kissan vatiin ja pidän niskasta/kaulan alta paikoillaan. Kaadan vatiin &kissan päälle lämmintä vettä kannusta. Jossain vaiheessa se alkaa huudella meille avunpyyntöjä ja yrittää kiivetä vadista, mutta kun pitää sitä rauhallisesti ja juttelee matalalla äänellä se kestää sen. Kannua täytetään välillä hanasta niin että vettä lasketaan tosi pienellä paineella jolloin kohina ei ala pelottaa.
Meillä ei toimi seuraavat:
kissa lasketaan vatiin jossa on vettä (jalat haraa vadin reunoihin ja kissa venkoaa itsensä irti ja kädet on verinaarmuilla)
Kissa laitetaan kylppärin lattialle ja suihkutetaan suihkulla(kiipesi säärtä pitkin olkapäälle asti turvaan)
Kissa laitetaan vatiin, pidetään paikoillaan ja suihkutetaan suihkulla (Kissa riistäytyy irti ja tarrautuu lähimpän pintaan -käteen- päästäkseen pakoon)
Mutta eiköhän tuo, kun pienestä asti rauhallisesti opetat ja annat pesun jälkeen namia.