Puhujain lopputoivotukset rukouksien aluissa ja lopuissa sekä myös puheiden aloitus ja lopetus tapahtuvat aina näillä samoilla toivotuksilla, Jeesuksen nimeen, aamen . Miksi ?
Jotenkin kummallista, koska Luterilaisessa kirkossa ei kuule tällaisia lopputoivotuksia. Samoin synnit lausutaan anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, joka sekin vetää kylmiä piirtoja selkärankaan.
Tämä on tietysti sitä tapakulttuuria, jota toistetaan tavan takaa. Toisaalta, miksi ei voisi sanoa Jumalan nimeen, vaan aina Jeesuksen. Kuitenkin Jumalan valtakunta toistuu puheen aikana lukemattomia kertoja, samoin Jumalan lapset. Kas kun ei voi puhua Jeesuksen lapsista, koskahan raamattu puhuu aina opetuslapsista. Samoin sana evanKELJUMI toistuu puheen aikana lukematoin määrä. Miksi ei voi sanoa evanKELIUMI ? Varmaan siksi, kun se on vähän vaikeampi lausua.
Kun siis kuuntelet saarnaa tarkalla korvalla, niin huomaat niissä selviä epäjohdonmukaisuuksia. Välillä rukoillaan Jeesusta ja välillä Jumalaa, kuten Isä Meidän rukouksessa, jossa siinäkin on kummallisuuksia. Äläkä saata meitä kiusaukseen, kun pitäisi olla ; "varjele meidät kiusauksiin joutumisilta!" ÄLÄKÄ sana on vahva käskysana, niin eihän meidän sovi käskyttää jumalaa, vaan anoa. Voisi siis sievimminkin sanoa, eli ÄLÄ saata...
Virsien epäkelpoja sanoja on kovasti muunneltu, mutta nämä muuttajat eivät ole vielä tätä hoksanneet. Ennen sanottiin: "anna meille meidän velkamme anteeksi!" Sitten hoksattiin muuttaa sana oikeaksi, eli syntimmme anteeksi.
Tapakulttuuri muuttuu, eli ennen saattoi synnit saada anteeksi vain henkilökohtaisella pyynnöllä ääneen lausuen tai kättään nostaen, johon puhuja vastasi ojentamalla kätensä anojaa kohti. Nyt voi synnit uskoa omassa mielessään anteeksi, oli sitten kotona tai itse seurapaikalla. Helppoa siis kuin heinänteko.
Jotenkin kummallista, koska Luterilaisessa kirkossa ei kuule tällaisia lopputoivotuksia. Samoin synnit lausutaan anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, joka sekin vetää kylmiä piirtoja selkärankaan.
Tämä on tietysti sitä tapakulttuuria, jota toistetaan tavan takaa. Toisaalta, miksi ei voisi sanoa Jumalan nimeen, vaan aina Jeesuksen. Kuitenkin Jumalan valtakunta toistuu puheen aikana lukemattomia kertoja, samoin Jumalan lapset. Kas kun ei voi puhua Jeesuksen lapsista, koskahan raamattu puhuu aina opetuslapsista. Samoin sana evanKELJUMI toistuu puheen aikana lukematoin määrä. Miksi ei voi sanoa evanKELIUMI ? Varmaan siksi, kun se on vähän vaikeampi lausua.
Kun siis kuuntelet saarnaa tarkalla korvalla, niin huomaat niissä selviä epäjohdonmukaisuuksia. Välillä rukoillaan Jeesusta ja välillä Jumalaa, kuten Isä Meidän rukouksessa, jossa siinäkin on kummallisuuksia. Äläkä saata meitä kiusaukseen, kun pitäisi olla ; "varjele meidät kiusauksiin joutumisilta!" ÄLÄKÄ sana on vahva käskysana, niin eihän meidän sovi käskyttää jumalaa, vaan anoa. Voisi siis sievimminkin sanoa, eli ÄLÄ saata...
Virsien epäkelpoja sanoja on kovasti muunneltu, mutta nämä muuttajat eivät ole vielä tätä hoksanneet. Ennen sanottiin: "anna meille meidän velkamme anteeksi!" Sitten hoksattiin muuttaa sana oikeaksi, eli syntimmme anteeksi.
Tapakulttuuri muuttuu, eli ennen saattoi synnit saada anteeksi vain henkilökohtaisella pyynnöllä ääneen lausuen tai kättään nostaen, johon puhuja vastasi ojentamalla kätensä anojaa kohti. Nyt voi synnit uskoa omassa mielessään anteeksi, oli sitten kotona tai itse seurapaikalla. Helppoa siis kuin heinänteko.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Perustuu Raamattuun:
Kol. 3:17 - Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa. ...
"Lain mukaan melkein kaikki puhdistetaan verellä, eikä anteeksiantoa ole ilman verenvuodatusta." (Hebr. 9: 22)
Luuk. 24:47 Ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta ja syntein anteeksiantamusta kaikissa kansoissa, ruveten Jerusalemista.
-Puhuja puhuu Raamatun mukaan
Kyllä
Joopa joo, mut entäs sitten se arkinen elämä ? Pitäiskös joka tilanteessa, mitä tekee tai puhuu, muistaa loppukaneettina aina virkkoa; "Jeesuksen nimeen aamen"!
Kyllähän saarnatilanteessa näin tehdään, mut siihenkö se sitten jääkin, eli eikö riitä se Aamen lopputoivotukseksi pelkästään. Oliskos siitä apua, jos kotona ison perheen keskellä komennat riuhuvia lapsia rauhoittumaan sanomalla lopuksi; nyt hiljaa lapset, Jeesuksen nimeen, aamen! 😉
Kyllä synnit saadaan anteeksi Jeesuksen kautta. Vanhassa liitossa niitä sovitusuhrien kautta pyydeltiin anteeksi. Ei Jumala silloinkaan noin vain automaattisesti niitä antanut anteeksi, että tässä teille armoa runsain mitoin.
Uudessa liitossa Kristus on välimies ihmisen sovituksessa. Ei Jumalan armo ole muutoin ihmisen osana, koska muutoinhan Kristus olisi turhaan kuollut jos pelkkä ajatus Jumalan armosta antaisi synnit anteeksi.
Vapahtaja olet sinä! Voit skipata jeesukset ja jumalat.
saanhan uskoa
"Jeesuksen nimeen" tarkoittaa silkkaa vastuunpakoilua.
Minä sentään uskallan tehdä omissa nimissä vaikka lapsia.
Jeesuksen iskäehdokkaat ei uskaltannut.
Kuha vaa nusasiva.
lapset ovat jumalan lahja ei niitä tehdä
Isättomät lapset ovat jeesuksen vastuunpakoilua
Jeesuksen nimeen saadaan uskovainen puoliso koska ei halua epäuskosta
Mut sittenkin jumala päättää antaako koska se ei oo niin tärkeetä kuin joku muu vaikka tyo
Eli jos saa tyopaikan akka voi tulla tekemään tyot
Kyllä ne tavallaan pitää itse tehdä tai jättää tekemättä, eli itse panna alulle tai olla panematta. Samoin kuin kylväminen, jossa itsellä pitää kylvää ja luonto hoitaa loput. Mutta tuo, että olisi pakko kylvää ei istu mun ajatusmaailmaani. Sanoohan sanakin; mitä kylvät, sitä niität ja jos et kylvä, niin se on ihan oma asia, haluutko syödä.
Onhan ne lapset tavallaan lahjaa, koska eihän me voida niitä valmistaa kuten mekaanisia esineitä, kuten tietokoneita. Ihan eri asia on sitten se, onko pakko lapsia antaa tulla kuin liukuhihnalta. Synnyttihän Mariakin Jeesuslapsen ilman siittämistä, niin voisihan se Jumala samaa konstia käyttää nykyäänkin, eli panna kasvamaan lapsia sellaisille naisille, jotka eivät niitä luonnostaan saa tai halua tehdä. Mikäs riivatun pakkomielle on tehtailla lapsia niin paljon, että nainen kärsii. On paljon nähty, miten monen naisen paikat ei kestä lukuisia synnytyksiä, mistä johtuen saattaa vanhemmalla iällä tulla erilaisia virtsaamisvaivoja ynnä muita haittoja sinne alapäähän.
Voi hyvät hyssyrät, se Jeesuksen nimeen toivottelu ei todellakaan takaa, että senkään uskovaisen puolison kanssa olisi onnea alusta loppuun, vaan kyllä eroja tulee, sen jokahinen on nähnyt ja kokenut.
Ja mitä se auttaa Jeesuksen nimeen toivotus, koska se on vain sellainen tapakäytäntö, jolla arkiseen elämään ei ole mitään vaikutusta.
kiitos jeesus reiluudestasi ja oikeudenmukaisuudestasi elämässäni t skitsofrenic