Ostin perjantaina digijärkkärin Pentax ist D, 18-55 mm objektiivi.
Aivan mainio vekotin. Ainoa hämmenyksen aihe on, ettei sitä (muka) manuaalin mukaan voisi käyttää alle 0 asteen lämpötilassa. Onko tämä tyypillistä kaikille digikompakteille, digijärkkäreille, järkkäreille, vaiko kaikille kameroille?
Tässä säikeessä on keskusteltu Pentaxista muuten: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=4500000000000182&posting=22000000008451279
Aivan mainio vekotin. Ainoa hämmenyksen aihe on, ettei sitä (muka) manuaalin mukaan voisi käyttää alle 0 asteen lämpötilassa. Onko tämä tyypillistä kaikille digikompakteille, digijärkkäreille, järkkäreille, vaiko kaikille kameroille?
Tässä säikeessä on keskusteltu Pentaxista muuten: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=4500000000000182&posting=22000000008451279
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikki digikamerat takkuavat matalissa lämpötiloissa. Sama koskee myös uusia filmijärkkäreitä (eivät nyt ehkä yhtä herkkiä ole). Mulla on vanha Olympus järkkäri joka pelittää yli 30 asteen pakkasessa. Tai niin kylmässä kuin filmi vain yleensä kestää.
Kiitos tiedosta. Haastattelin juuri erästä kolleegaani, jolla on ollut Canonin filmijärkkäri 20-30 vuotta. Sillä kuulemma voi ottaa kuvia 20 asteen pakkasessa.
Mitenkähän muut digijärkkärit kuin Pentax?
Tuo pakkasrajan mainitseminen käyttöohjeessa on valmistajalle kätevä tapa vapautua takuukorjauksista. Helppo vedota, jotta käytetty ohjeiden vastaisesti jos vaikka kosteus tiivistyy sisuskaluihin kun tuot laitteen kylmästä lämpimään. Käytännössä kannattaa laittaa kamera ulkona tiiviiseen muovipussiin ja pussi vielä toppalaukkuun ja vasta sitten sisälle, jolloin lämpiäminen tapahtuu hitaasti eikä kondensoitumista esiinny.
Filmikamera-aikaan luontojätkät (ladyja on vähemmän luontokuvaajissa) Pohjoisessa jätti F3-rungot (N) yöksi ulos kämpän seinälle roikkuun, jotta lämpö on tasanen kun kuvaus jatkuu. Nämä nykyset muovikamerat on niin keveitä, että korppi vie tai orava ottaa haltuunsa, joten tapaa ei enää nykyään voi suositella. Etelässähän näin ei ole voinut menetellä enää vuosisataan. Valitettavasti.
Sähkön loppumisesta se toimimattomuus lähinnä on kiinni. Vara-akkuja mukaan lämpimään paikkaan, povitaskuun. Tarkennus tahmenee, käytä varovasti käsin jos voit (en tunne tuota objektiivia). Ja yksikin kunnon hönkäys sumentaa ja jäätyy etsimeen, objektiiviin tai peiliin, jos vaihdat objektiivia ulkona. Elikkä vanhojen valokuvaajien sanonta: Hengittämättä, hiljaa pitää edelleen paikkansa.
Minulle on kerrottu, että digikennot kohisee kylmässä vähemmän, vaikka valottaisit pitkäänkin. Totuutta en tiiä, kun miun digipoketista ei kuulu kohinaa eikä lorinaa, vielä vähemmän filmikameroistani.
Elektroniikka toimii parhaiten kylmässä ja saattaa olla, että se näkyy kohinassakin.
Minuakin on hiukan hämmästyttänyt, että edes "työläisdigikameroita" ei suositella käytettäväksi pakkasessa. Sellaisia rajoitteita ei koskaan ollut filmikameroissa, paitsi Nikon F3:n näyttö, joka jäätyi parissakymmenessä miinus asteessa.
Syynä voi olla heikko rakenne. Muoviset pakkasessa haurastuvat osat ja pakkasjäykistymä tuon kondensaatiovaaran lisäksi.
Elektroniikkaahan on ollut pitkään filmikameroissakin, mutta silti ne on kestäneet paitsi pakkasta, myös järvessä uimista. (Ainakin Pentax LX)
Ruotsalainen Fotolehti testasi Canon F1n, Nikon F3 ja Pentax LX kameroiden vedenkestävyyden upottamalla ne minuutiksi vesisankoon.
Jokainen kamera selvisi kokeesta ja toimi moitteetta kun vesi oli ravisteltu pois.
Nikon F4 ei ollut enää niin kestävä vaan meni korjauskuntoon hetkellisestä rankkasateesta, vaikka kuvaaja yritti kameraa pahimmilta ryöpyiltä suojata.
Toistaiseksi on parasta säilyttää filmikamera huonoja olosuhteita varten, ellei ole niin viitseliäs, että alkaa lämmittimiä ja vesisuojia rakentelemaan.
Joihinkin kameroihin on kyllä saatavissa valmiitakin uppoasuja.