Hyvinvointialueiden talouden alijäämä tänä vuonna yli miljardi euroa

Kireä taloustilanne, joustamaton lainsäädäntö ja henkilöstöpula ohjaavat hyvinvointialueiden palvelujen uudistamista.

Kireä taloustilanne, joustamaton lainsäädäntö ja kasvava pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä vaikeuttavat tarpeenmukaisten ja oikea-aikaisten palvelujen järjestämistä vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden asukkaille, kertovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n julkaisemat asiantuntija-arviot sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen suurimmat haasteet liittyvät perus- ja erityistason lasten, nuorten ja perheiden sekä iäkkäiden palveluihin.

Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin ongelmat ovat jatkuneet koronapandemian jälkeenkin ja korjaavien palvelujen tarve on pysynyt suurena. Tarve vahvistaa lapsia ja nuoria lähellä olevia, matalan kynnyksen palveluja on suuri, jotta kalliiden korjaavien palvelujen tarve vähenisi.

Nopeasti ikääntyvän väestön kasvava palvelutarve ja pula sote-henkilöstöstä lisäävät painetta uudistaa ikääntyneiden palvelujen rakenteita.

Valtaosa hyvinvointialueista on onnistunut THL:n mukaan kohtalaisen hyvin ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnissa, mutta tarvetta vastaavien palvelujen järjestäminen on ollut haaste. Tulevina vuosina tarvetta on erityisesti ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palveluille.

Hyvinvointialueiden vaikeutunut työvoimapula on heikentänyt myös erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon saatavuutta. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden osuudet vaihtelevat paljon eri hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueet pyrkivät vastaamaan hoidon ja palvelutarpeen kasvuun tehostamalla asiakkaidensa ohjausta tarvetta vastaaviin palveluihin sekä tukemalla heidän omahoitoaan. Palveluja monipuolistetaan lisäämällä liikkuvia palveluja ja laajentamalla edelleen sähköisten palvelujen käyttöä. Moniammatillista yhteistyötä pyritään vahvistamaan paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden auttamiseksi.

Suunnitelmia toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi laaditaan ympäri maata

Pula ammattihenkilöstöstä ja hyvinvointialueiden heikko taloustilanne vauhdittavat tällä hetkellä THL:n arviointijohtaja Nina Knapen mukaan sote-palvelujen uudistamista. Useilla hyvinvointialueilla on suunnitelmia keskittää toimintaa isompiin yksiköihin ja sovittaa perus- ja erityistason palvelut entistä paremmin yhteen.

– Palveluverkkosuunnittelun lisäksi hyvinvointialueiden tulee myös monipuolistaa palvelujaan, jotta ne kykenevät turvaamaan asukkailleen tarpeenmukaiset palvelut, Knape arvioi.

– Olennaista sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvistamisessa ja niiden yhteensovittamisessa on hyödyntää tähän mennessä kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja juurruttaa ne nyt osaksi koko hyvinvointialueen toimintaa, korostaa THL:n palvelujärjestelmäjohtaja Anu Niemi.

Hyvinvointialueiden tälle vuodelle myönnetty rahoitus ei ole täysimääräisesti kattanut inflaation eikä valtakunnallisen työmarkkinaratkaisun aiheuttamia lisäkustannuksia.

– Merkittäviä ennakoimattomia lisäkustannuksia ovat aiheuttaneet ostopalvelujen lisääntyminen, hintojen korotukset sekä työvoimavuokrauksen yleistyminen, sanoo THL.

THL:n alustavat tiedot osoittavat myös, että hyvinvointialueet kamppailevat myös orgaanisesti kasvaneen normittavan lainsäädännön vaateiden kanssa.

– Velvoittavia säädöksiä on vuosien aikana laadittu ilman kokonaisuuden hallintaa, joka johtaa epätarkoituksenmukaiseen priorisointiin ja sitoo alueiden käsiä. Normittava lainsäädäntö kaipaisikin nopeaa uudistamista, jotta uusi malli voisi lunastaa lupauksiaan, THL sanoo.

Hyvinvointialueiden oman arvion mukaan niiden yhteenlaskettu talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna yli miljardin euron. Lokakuuhun mennessä noin puolet hyvinvointialueista on laatinut talouden ja toiminnan tasapainottamissuunnitelman.

Hyvinvointialueet uhkaavatkin joutua THL:n erityisasiantuntijan Jutta Niemisen mukaan valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn, mikäli ne eivät saa talouttaan tasapainoon vuoden 2026 loppuun mennessä.

Muutama vuosi toiminnan ja talouden tasapainottamiseen on Nina Knapen mukaan kuitenkin kovin lyhyt, sillä hyvinvointialueiden lähtötilanne oli vaikea ja toimenpiteiden suunnittelu, päätöksenteko ja toimeenpano vaativat aikaa.

ILKKA AHTOKIVI
JULKAISTU 24.10.2023 | 07:03
PÄIVITETTY 24.10.2023 | 09:03
SOTE

https://www.verkkouutiset.fi/a/hyvinvointialueiden-talouden-alijaama-tana-vuonna-yli-miljardi-euroa/