Mitä ajattelit kun

Että tuossa se on! Viimeinkin hän, jonka tunsin jo ennenkuin tunnettiin! Tiesin vain jotenkin, että minun oli odotettava, vaikka tilaisuuksia muualle olikin, mutta en nähnyt mitään erityistä muissa. Tunsin vain, että on maltettava hetki vielä. Ja sittenhän se rysähti❣️ ja syykin selvisi. Se oli kuin olikin juuri hän.

Että menetän sinut enkä tule näkemään enkä kuulemaan sinusta vuosiin.
Näin sinun silmistäsi sen rakas lapseni.
Vihasi on oikeutettua.Olen kärsivällinen ja odotan vastaustasi.
T.HUONO ÄITI.
PS.Lapset lähtee pesästä niin se kuuluukin ja sinusta olen ylpeä.

Ei jaksa muistaa noin pitkälle.

Näytit sellaiselta aivopestyltä peruspaskiaiselta, joka ei osaa ajatella omillaan

Nyt täytyy sanoa, että apua tuosta on aikaa. Se tunne oli silloin aika jees, mutta meni jo!

Mulla lumpsahti silmät päässä väärinpäin niin, että ulospäin näkyi vain valkuaiset. Kai huomasit. Olin niin tyrmistynyt.

En muista ketä näin lokakuussa 2019. Marraskuussa rakastuin, sen muistan. Sivusta

Lokakuusta en tiedä mutta joulukuu-19 nyrjäytti aivot pois raiteiltaan, jeesus sentään. Alkaa nykyään olemaan aivo paikallaan ja muutenkin tasaista, parantaa kummasti elämänlaatua. Terveisiä intensiivisilmälle..

Ensi kohtaaminen taisi olla aulatilassa, minä untuvikkona sain mahdollisuuden osallistua samalle opaskäynnille. Jälkeenpäin olen monesti ajatellut, että olipa nätti nainen, mut en uskonut reilusti vanhempana miehenä ajatella muuta kuin, että häneen olisi mitään mahdollisuuksia ollut. Uskallusta ei ollut juuri mihinkään minulla.

Jäi mieleen, että täydellinen olisi ollut minulle, mutta minä sitä tuskin olisin ollut hänelle. Tuntui jopa liian täydelliseltä minulle, siksi myös epäileväinen, että taidan olla ollut hänen suhteen vain todella sokaistunut/ ihastunut. Jolloin näen hänessä vain niitä hyviä asioita, joita oli jälkeenpäinkin hyvä muistella (hyvät mielikuvat kantaa vuosia).

Toivoa on hyvä olla varastossa huonojen päivien varalle. Hän antoi minulle toivoa, jota edelleen ammennan, vaikka mm. täällä niitä julki tuoden. En usko oikeasti, että minusta olisi jäänyt hänelle mitään mielikuvaa tuolta ajalta. Siksi nämä enemmän vain minun myönteisiä /harhaisia ajatelmia, kun osui ajankohta yksiin 🙏😇🤗😘

Ensin pikemminkin kuuntelin, että huh huh, onpas siinä heleä-ääninen nainen ja lukee nopeasti. Eikä ole hassumman näköinenkään. Ei ollenkaan...

Se tuli ja se meni,eikä siitä sitten enempää

Siinä vaiheessa ja tilanteessa olo tuntui epäreilulta, ja tunsin itseni narriksi. Siksi katsoin niin vihaisesti. Ei sen jälkeen olla merkitseviä katseita vaihdeltukaan.
Jotenkin kuitenkin tuntuu, että ensi kerralla katseet olisivat jälleen lempeämpiä?

Koko vuoden voi pyyhkäistä yli kalenterista

En voi vastata tähän, sillä en tiennyt olemassa olostasi vielä tuolloin..

Ajattelin että, kyllä haluan sinua, olet ihana, kuuma, fiksu, samaan aikaan tunnut turvalliselta ja niinkuin olisin tuntenut sinut aina. Minusta tuntui, että minun täytyy himmata ja piilottaa tunteeni. Olet kuitenkin erittäin kielletty, potentiaalisesti jopa vaarallinen ja en halua näyttää, mitä tunnen, koska en voi ottaa sinua. Vaikka haluaisin. Ja nyt en pysty unohtamaan...

2020 lokakuu 💙😍

Mietin että harmi kun ei sovittu yhteen, olisi yhteiset lapset saaneet kauniit silmät. Tosin 2020 syntynyt saikin, vaikka isällään eri väriset kuin meillä.

Mietin, että ihan kuin peiliin katsoisi.

Olisimpa 10-20 vuotta nuorempi. 😐

Baarissa tuo tapahtui minun ja naisen välillä. Se kohtaamisemme tuhosi minut monella tapaa. Olin aivan liian estynyt jotta olisin kyennyt yhtään mihinkään. Kenenkään muun ihmisen kohdalla minulla ei ole ollut niin vahvoja tunteita kuin häntä kohtaan.

Ajattelin silloin jotenkin, että kohtaloaan ei pääse pakoon. Vaikken sillä tavalla kohtaloon uskokaan, koska se sulkee oman tietoisen toiminnan vaikutuksen pois. Tilanne tuntui samaan aikaa absurdilta ja väistämättömältä. Olin tulossa ihmisen luota, jonka seksivehje ei toiminut. Olin yrittänyt tosissani kiintyä omaan laastariini silloin. Itketti kun tajusi sen, mikä on tilanne.