Haluaisin eroon useimmista peloistani, jotka vaikeuttavat normaalia elämää jo. Nyt tilanne on käynyt pahemmaksi kuin ennen. Pelkään hyvin paljon asioita:
Hämähäkit (kaikkein pahin, pelkkä sanakin niin alan itkemään)
Koirat
Hevoset
Itse asiassa kaikki, millä on enemmän kuin 4 jalkaa. Perhoset ja leppäkertut mukaanluettuna...
Suljetut paikat (toiseksi pahin, luokan oven mennessä kiinni joudun jo pieneen paniikkiin)
Korkeat paikat
Hissit
Neulat
Pimeä
Isot asiat (lentokoneet, traktorit, isot rakennukset jne.)
Lentäminen
Kovat, äkilliset äänet
Melu
Ihmisvilinä
Kuolema
Esiintyminen
Lääkäri, etenkin hammaslääkäri
Sairaalat
Suojatiet
Jonkin tärkeän menettäminen
Siinä niitä oli. Suurin osa ehkäpä hieman turhia, mutta haluaisin eroon niistä. Mitä voisi tehdä tässä tilanteessa? Eikä kovinkaan moni noista johdu lapsuuden traumoista, muutama kyllä.
Hämähäkit (kaikkein pahin, pelkkä sanakin niin alan itkemään)
Koirat
Hevoset
Itse asiassa kaikki, millä on enemmän kuin 4 jalkaa. Perhoset ja leppäkertut mukaanluettuna...
Suljetut paikat (toiseksi pahin, luokan oven mennessä kiinni joudun jo pieneen paniikkiin)
Korkeat paikat
Hissit
Neulat
Pimeä
Isot asiat (lentokoneet, traktorit, isot rakennukset jne.)
Lentäminen
Kovat, äkilliset äänet
Melu
Ihmisvilinä
Kuolema
Esiintyminen
Lääkäri, etenkin hammaslääkäri
Sairaalat
Suojatiet
Jonkin tärkeän menettäminen
Siinä niitä oli. Suurin osa ehkäpä hieman turhia, mutta haluaisin eroon niistä. Mitä voisi tehdä tässä tilanteessa? Eikä kovinkaan moni noista johdu lapsuuden traumoista, muutama kyllä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Varaat ajan mielenterveys toimistoon jonka kautta pääset 2-10 vuoden terapiaan jotta pieninkin pelko on lopullisesti poistunut ja/tai kannattaa pyytää jokin soppeli ahdistus lääkitys.
Päästin kerran pienenä pikku pikku pelon vierailemaan. Huomasin että se kasvaa pelosta ja sitähän minä sitten pelkäämään. Pelkovieraani kasvoi kasvamistaan kunnes oli jo talon kokoinen, hyvä että itse mahduin olemaan. Ei se kyllä koskaan mitään tehnyt...mutta olihan se inhottava. Pistin ikkunoitani kiinni, jottei muut olisi nähneet. Enkä poistunut pahemmin omilta piireiltäni, jotta pelko olisi pysynyt aisoissa, piilossa. Mutta sitten kyllästyin siihen elämään totaalisesti ja päätin käydä taistoon sitä vastaan. Vähä vähältä kutistin sitä, sillä se pieneni aina kun uskalsin jotain mitä jo olin pelännyt. Nauru ja itseluottamus olivat hyviä pienennyslääkkeitä. Ja mitä se inhosi kaikkein eniten? Sitä kun olin kuin sitä ei olisikaan. Olin kuin maailmassa ei todellakaan voisi käydä huonosti. Kaikessa on aina jotain hyvää. En ottanut itseäni enää kuolemanvakavasti ja aloin suhtautua muihinkin suvaitsevammin. Annoin niin itselleni kuin toisillekin luvan olla juuri sellaisia kuin olemme.
Ei se ole rohkea joka ei pelkää vaan se joka pelkää ja silti uskaltaa.
Miten pääsit eroon niistä ärsyttävistä ahdistus oloista ? elikkä alaraajat menee tunnottomiksi, alkaa huimaan, tulee epä realistinen olotila ja voimakas kuoleman pelko, pulssi nousee 200n ja hengitys vaikeutuu.