Tuttu ääni kuului Tv:stä toiseen huoneeseen.
Kari Toivonen kertoi muistojaan uutisten lukijana.
Minulle tulee kuulkaa ikävä, kun kaikki tutut uutisankkurit jäävät eläkkeelle.
Leena Kaskela, Arvi Lind ja nyt tuo Kari Toivonen.
Koen heidät kuin perheenjäseniksi ja nyt he häipyivät ruudusta.
Jättävät minut uusia ääniä ihmettelemään ja totuttelemaan.
Eikä sitä enää ole aikaa niin kotoisaksi uusia tuttavuuksia saada.
Hyviä eläkepäiviä kuitenkin sympaattiselle Kari Toivoselle
kuuden huoneen kompostinsa kimpussa, näin alkukesästä!
beataB (voi,voi..)
Kari Toivonen kertoi muistojaan uutisten lukijana.
Minulle tulee kuulkaa ikävä, kun kaikki tutut uutisankkurit jäävät eläkkeelle.
Leena Kaskela, Arvi Lind ja nyt tuo Kari Toivonen.
Koen heidät kuin perheenjäseniksi ja nyt he häipyivät ruudusta.
Jättävät minut uusia ääniä ihmettelemään ja totuttelemaan.
Eikä sitä enää ole aikaa niin kotoisaksi uusia tuttavuuksia saada.
Hyviä eläkepäiviä kuitenkin sympaattiselle Kari Toivoselle
kuuden huoneen kompostinsa kimpussa, näin alkukesästä!
beataB (voi,voi..)
Vastaukset 7
Vanhimmat
hetkeksi aloilleni kuuntelemaan Kari Toivosen
kerrontaa.
Kyllä tässä haikea mieli todella tulee, kun kaikki
tutut äänet kaikkoavat.
En usko kuitenkaan, että he lopullisesti häipyvät
ruudusta. Varmaankin tulemme näkemään heidät
vierailijoina eri ohjelmissa.
Ja onhan se niin, että nämä nykyiset uutisten
lukijat tulevat meille ennen pitkää yhtä tutuiksi.
Mukavia eläkepäiviä toivotan minäkin Kari
Toivoselle ja hyvin hän näytti viihtyvän mökillä
sen monihuoneisen kompostinsa kanssa.
Niin varmaan, mutta meillä ei enää ole neljääkymmentä vuotta aikaa tulla oikein tutuiksi.
Eeva Polttila on tosin jäänyt mieleen jo nyt persoonallisen äänensä takia.
Urpo Martikainen Leena Kaskelan parina erottuu joukosta.
Nyt kai laulajatyttö Pirjo Nuotio on Martikaisen parina ja tarkistaa ”Upin” harteilta hilseen.
Kasvot ovat tutut, mutta nimeä ei aina yhdistä.
He ovat monien yksinäisten ystäviä, jotka tulevat uskollisesti joka päivä tervehtimään.
beataB (kaikkeen tottuu…)
vaikka yli 100 vuotiaiksi elettäisiin.
Ehtivät vielä kaikki uutisten lukijat eläkkeelle.
Uusia kasvoja ehtii ilmestyä vielä kuvaruutuun
jos kuinka monia.
Kun vaan tuo näkö ja kuulo säilyisi. Niin ja
tietysti nuo aivotkin pitäisi pysyä tuliterä
kunnossa.
Onhan niitä pitkälti yli satavuotiaita elossa,
joten ei kai me nyt pekkaa pahemmaksi jäädä:))))))
Voin vielä laittaa DDD
Johan sinä hauskan vitsin murjasit ja vuoden ”uutiskevennyksen” heitit.
Herra paratkoon 40 vuotta, kyllä se koiranputkea jo päällä pukkaa,
ja on kasvanut jo kauan.
Ei kai se Luoja nyt meitä tänne maanpäälle unohda?
Jos nyt unohtaisi, niin millähän suurennuslasilla sitä tv taulua katselisi?
Ja jollain avaruusajan lähettimellä kuuntelisi?
Kun jo nyt lamput ovat paljon himmeämpiä kuin ennen.
Kirjasin kokoja on selvästi pienennetty.
Ihmiset ovat ruvenneet puhumaan niin epäselvästi
ja minua haukutaan, etten muka kuuntele,
kyllähän minä kuuntelen, jos puhuttaisiin.
Jos muutettaisi sitten yhteen asumaan,
jos minä sattusin vaikka näkemään ja sinä kuulisit.
Niin tulis kokonaisasiat asiat selviksi.
Kukahan meidän ikäpolvesta sen digiboxinkin asentaisi,
niin kovaa vauhtia menee tuo tekniikkakin eteenpäin
jo tänä päivänä?
beataB ( hih, hih… )
Eikä mitään Koiranputkea pukkaa.
Se on sillä viisii, että tämä maailma on niin
jännittävä paikka nykyään. Eihän täältä nyt
millään jouda pois.
Mikä se nyt on yks`40v. Mietippäs taaksepäin.
Se on mennyt hujahtamalla. Niinhän se menee
etiäkin päin.
Keksintöjähän tehdään koko ajan, joten kyllä
vielä keksitään konstit huonokuuloisuuteen ja
silmien himmenemiseen.
Sano sinä niille immeisille, että puhuvat kovem-
min. Ainakin nyt siihen asti, kun keksivät
siirrännäisen sinne korvaan.
Tiedä häntä, vaikka siellä vanhainkodissa vielä
tavataankin ja samassa nurkassa asutaankin.
Eikä se Digiboxi ole vielä ajankohtainen. Siinä
on vielä paljon kehittelemistä.
Näin minä optimistisena ajattelen ja elän päivän
kerrallaan. Ja niitähän tulee vielä melkonen
mokoma:))))))))
Muistan aina kun olin 80-luvulla Töölön sairaalassa leikkauksessa. Olin tullut sinne muualta Suomesta. Koti oli kaukana. Olin kauhean kipeä leikkauksen jälkeen, mutta toisena leikkauksen jälkeisenä iltana pystyin menemään katsomaan iltauutisia. Ja voi kuinka hyvältä ja kotoiselta tuntui, kun ruudussa oli ARVI LIND. Tunsin että elämä voittaa. Monesti jälkeenpäin tämä tuli mieleen niinkuin nytkin. On Hän sitten sympaattinen mies.
Kun Simo Frangenilta kysyttiin. mitä hän ottaisi mukaan autiolle saarelle?
Hän vastasi että Arvo Lindin, sillä hän haluaa kuulla uutiset.