Mikkelin Moisiossa tapahtuneen ns. leipäjonon loppuminen on monelle näinä aikoina suurempi asia, kuin uskoisikaan. Ruoka-apu täydensi yhteiskunnassa heikoimmilla olevien selviytymistä. Monet eivät tajunneet saamansa avun merkitystä, ennen kuin se loppui. ViaDian ruuan jakelusta on tehty opinnäytetyönäkin moni sivuinen selvitys. Sinä tulee julki se puoli, että leipäjonosta ruokaa hakeneet eivät olleet yhtenäinen loispummiryhmä. Toki marginaalissa oleva ihmisryhmä, joka monesti kävi paikalla häpeän saattelemana.
Ruokajonosta saadulla ruualla oli edes hiukan helpotusta varsinkin niille, jotka eivät halunneet käyttää hyväkseen yhteiskunnan viimeisintä apumuotoa, eli toimeentulotukea. Varsinkin eläkeikäisillä on edelleen tarve pärjätä vaikka miten pienellä eläkkeellä. Perinne elättää itsensä ja kynnys sosiaalitoimeen on heidän keskuudessaan suuri. Ruoka-apua hakemalla saatiin helpotusta esim. lääkkeiden ostamiseen.
Leipäjonosta haettiin myös osallisuutta ja vertaisuuden kokemuksia. Sieltä saattoi saada merkityksellisyyttä elämäänsä.
Jos Mikkelissä lopetetaan kokonaan vastikkeeton ja kaikille avoin ruuan jakelu vastassa on paljon suurempia ongelmia, kuin satunnaisten ihmisten nälkä.
Ruokajonosta saadulla ruualla oli edes hiukan helpotusta varsinkin niille, jotka eivät halunneet käyttää hyväkseen yhteiskunnan viimeisintä apumuotoa, eli toimeentulotukea. Varsinkin eläkeikäisillä on edelleen tarve pärjätä vaikka miten pienellä eläkkeellä. Perinne elättää itsensä ja kynnys sosiaalitoimeen on heidän keskuudessaan suuri. Ruoka-apua hakemalla saatiin helpotusta esim. lääkkeiden ostamiseen.
Leipäjonosta haettiin myös osallisuutta ja vertaisuuden kokemuksia. Sieltä saattoi saada merkityksellisyyttä elämäänsä.
Jos Mikkelissä lopetetaan kokonaan vastikkeeton ja kaikille avoin ruuan jakelu vastassa on paljon suurempia ongelmia, kuin satunnaisten ihmisten nälkä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tainneet hakijat olleet niitä maan hiljaisia, jotka vaan käpertyvät koloihinsa.
80 prossaa ruokajonoista on mamuja. Mamuilla on paremmat sossuedut ja vielä tulevat meidän ruokia kerjäämään. Lihavia ovt mutta myös ahneita. Joka paikan mamut valtaa kirkot turvakodit ym ymy ym.
Ei Suomessa kukaan nälkää näe, ja ns. köyhät ovat suhteellisesti kaikkein lihavimpia. Tarjonta luo myös kysyntää: "miksi en hakisi, kun kerran ilmaiseksi saa, säästyypähän rahat". Monella ns. "köyhällä", myös merkittävät säästöt tilillään; ei niin vain haetakaan sitä tt-tukea. (Totuuden saa aina sanoa)
Tiedän joitakin eläkeläisiä, joilla on hampaat hoitamatta ja lääkkeet ottamatta, koska rahat eivät riitä. Sossuun he eivät mene. Se on kummallista jääräpäisyyttä, josta ovat suorastaan ylpeitä.
Turo Harttola ; Leipäjonossa on tunnelmaa.
Jos ne ruuat joutuu kuitenkin lopulta roskiin, niin miksei voisi hakea.
Mitenkä suuri otanta sinulla on tässä empiirisessä tutkimuksessasi? Siis, että monella köyhällä on merkittävät säästöt? Itse en tiedä lähipiirini säästöistä juurikaan mitään, silkkaa arvelua voin heittää.
Vanhentunut ruoka kuuluu roskiin. Ei jaettavaksi ihmisille.
Elinkustannukset kuten asuminen, ruoka, sähkö ja liikkuminen ovat entisestään kallistuneet eivätkä monen vähävaraisen tulot, olipa hän työelämässä tai ei, riitä kattamaan kaikkia kuluja.
Jaettava ruoka on ollut esim. melkein viimeisellä käyttöpäivällä varustettua, mutta täysin syötäväksi kelpaavaa, ei roskiin kuuluvaa. Ruoka-apu myös antaa pientä joustoa talouden suunnitteluun, jolloin rahaa voi säästää esimerkiksi harrastukseen tai rikki menneen kodinkoneen hankintaan. Syitä avun hakemiselle on lukuisia, emmekä voi välttämättä sanoa päältäpäin, kuka sitä kipeimmin tarvitsee.
Samalla kun hävikkiruoka palvelee tiukassa taloustilanteessa olevaa tai sosiaalista seuraa kaipaavaa, sen käyttäminen on myös ekoteko luonnon hyväksi.
Elinkustannukset kuten asuminen, ruoka, sähkö ja liikkuminen ovat entisestään kallistuneet eivätkä monen vähävaraisen tulot, olipa hän työelämässä tai ei, riitä kattamaan kaikkia kuluja. Ruoka-apu myös antaa pientä joustoa talouden suunnitteluun, jolloin rahaa voi säästää esimerkiksi harrastukseen tai rikki menneen kodinkoneen hankintaan. Syitä avun hakemiselle on lukuisia, emmekä voi välttämättä sanoa päältäpäin, kuka sitä kipeimmin tarvitsee.
Samalla kun hävikkiruoka palvelee tiukassa taloustilanteessa olevaa tai sosiaalista seuraa kaipaavaa, sen käyttäminen on myös ekoteko luonnon hyväksi.
Ei. Tyhmyyttä on, jos rahat ei riitä ja pitää ilmaista ja vanhentunutta ruokaa kerjätä ja syödä.
Kenelle ruoka-apu on tarkoitettu? – Vähävaraisille. Ruoka-avun hakijan itse ilmaisema tarve eli se, että tulee ruokajonoon, riittää. Lähtökohta avun antamiselle on ainoastaan avun tarve, ei mikään muu, ja apua jaetaan sisällöltään mahdollisimman samanarvoisena kaikille.
Vähävaraisille eli tarkoittaa älyltään heikoille eli tyhmille.
Taitaapi tuo ylempi kommentoija olla se fiksumpi. Lauserakenteessa on syvyyttä ja potkua. 😊Mutta joo, mitä väliä, jos jossain annetaan ilmaista, melkein vanhaa ruokaa. Vaikka tyhmille.
Ei säästöt ole ainakaan omalla tilillä. Sukanvarressa tai , jonkun sukulaisen tilillä. Ei saa tukia, jos tilit on täynnä.
Eikö niille eläkeläisille voitas jakaa ruokaa jossain eläkeliiton tms. tiloissa. Ei sinne varmana saavu, kuin oikeesti ruoka-apua tarvitsevia vanhuksia.
Hakijoissa eniten suhteellisen nuoria eläkeläisiä, mt-kuntoutujia jne. Varsinaiset vanhukset, heillä on sen verran häpyä yleensä, etteivät kerjää toisten ruokaa, koska kerran pystyvät itsekin hankkimaan, toisaalta eivät polta ja kaljoittele = pienikin eläke riittää aivan hyvin.
Jos on lihastauti ja asuu jossain Rantakylässä. Ihan minimaalinen eläke. Iso vuokra. Mitä järkeä mennä hakemaan koppuroita ruisleipiä toiselta puolelta kaupunkia ?
Ei ole järkeä mennä, jos ei ole autoa.
Ei oo järkee, osta vaan omalla rahalla siitä lähikaupasta mitä tarttet. Älä myöskään uhriudu.
Monet tervejalkaset miehet kerjää kyytiä kauppaan niiltä naapureilta, joilla on auto. Jos mä menen bussilla kaupungille ja kirjastoon, niin heti joku niistä on soittamassa. Anteeks vaan, mutta samalla reissulla ostan yleensä kissanhiekkasäkin. En viitsi palvella näitä sossun sankareita, kun hoidan omat asiani. Jelppaan tai en, niin aina joku keksii
jonkun perättömän juorun. Siinä kiitos.
miksi enää ei saa ruokaa hakea kaupan takaa piojätteistä ennen pysty tonkimaan vaikka mitä herkkuja talvella ei ee spilaantunu koska pakkanen
Mikähän tähän on syynä, tuli itsekin harrastettua dyykkailya nuoruudessa. Enää ei tuo onnistu