Siis, jos mitenkään näyttää sen muille, että pitää itseään jonain. Esim. kehuu ulkonäköään tai sitä kuinka suosittu on. Tulee mieleen aina joku lapsi joka kehuu omia piirrustuksiaan.
Minusta itserakkaus on vähän koomista
Anonyymi-ap
16296
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Terveella tavalla kun on hyvä itsetunto , voi vähän kehuakkin itseään mutta se on suomalaisille aika harvinaista.
Hei, eikö sitten esim. somessa paistattelu ole sitten itserakasta. Siellä kehutaan itseä onpa syytä tai ei.
No riippuu mitä sinne laittaa.
Reisimies kehuu itseään älykkääksi ja komeaksi.
Toiset on luotu reissaamaan.
Viinamies on kaikkien naisten unelma!
Terv. Viinamiehen ihailija
Katso alaspäin.
Onko sulle aloittaja koskaan annettu realistista hyvää palautetta?
On tosiaankin. Taitoja ja tietoja kehutaan jatkuvasti.
Lapsena kehuttiin, että oletpa hyvä vaikka nyt esim. luistelemaan, oletpa hyvä tekemään käsillä, oletpa hyvä koulussa jne.
Ei kai kukaan kehu koko ajan lapsen ulkonäköä? Nousee pissi päähän jo lapsena.
Hienoa, hatun nosto aikuisille.
Lapsilla on harvemmin sitä egoistista ongelmaa, koskee enemmän aikuisia, ja niissäkin joitakin.
Mikään, ei mikään ole niin mustavalkoista, vakavaa, tai höpönlöpöä. Hauskaa iltaa, suunnat kohti mitä vaan.
Jos ei ole muita rakastamassa, sitten pitää rakastaa itseään. Itserakkauskin on energiaa, joka vie ainakin yhtä ihmistä eteenpäin elämässään, eikä se ole keneltäkään pois ja on ainakin parempaa kuin itseinho ja negatiiviset puheet toisista / toisille.
Terve itserakkaus on hyvästä, mutta miksipä olisi tarve ääneen kehua itseään ellei kyse ole työhaastattelusta? Tietenkin saa ja pitääkin olla ylpeä saavutuksistaan ja osaamisestaan. Ulkonäöllä ja suosiolla kehuminen on kuitenkin hieman erikoista. Jos on kaunis/komea ja suosittu, eikö silloin asiantila jo ole itsessään todettu. Kehuminen näistä seikoista kuulostaa ennemminkin epävarmuudelta.