Silloin, kun on rakastunut. Tietyllä tavallahan itse rakkaus on pakkomielle, mutta kaikki muu pakkomielle on sairaus! Silloin, kun toinen on sanonut jatka elämää tai antanut ymmärtää ettei kiinnosta, Silloin toisesta on heitettävä irti! Toisen seuraamista ulkomaailmassa tai muuallakaan saa jatkaa. Se on käytännössä rikos! Harmittaa välillä nähdä ihmisiä, jotka muodostavat itselleen pakkomielteen jotain ihmistä kohtaan! Rakkaudessa se on tietyllä asteella sallittua, jos tunne on molemminpuolinen!
Ymmärrän pakkomielteet
Anonyymi-ap
32713
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 20 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Juu tuo on totta.Jos kielletään niin ei silloin saa häiritä.
Kaikilla se ei mene ymmärrykseen ja piina voi jatkua vaikka vuosia!
Ei sille limerenssille mahda mitään. Aika tai uusi ihastus vain auttaa. Introvertit tuppaavat ottamaan asioita vakavammin ja tutustumaan syvemmin ennen kuin päästävät tunteensa peliin.
Mahtaa, hakemaan apua ja kiireesti! Voin mä hoitaa asian myös yhdellä toisella tavalla. En tahtoisi, mutta jos ei jää vaihtoehtoja. Kauan en enää katso.
Hyvä aloitus. Selkeys on se ohjenuora parempaan loppu tulemaan. Jos on ristiriitaisuuksia, silloin on vaarana/ todennäköistä, että toinen juonii ansaa sinulle? Aikaa kuluu, se voi muuttaa hyvän > pahaksi, jollei asiat etene? Pahantahtoisen kohdannut. Halusta uskoa hyvään, sillä on merkitystä.
Ikäero taisi olla se suurin este hyvään ja halu väärin ymmärtää toista johti pahaan, jos saa vielä ulkopuolelta tukea asiaan (n35-40+18). Hyväuskoisia viedään kuin kuori ämpäreitä. Tällaiseen leikkiin ei kannata lähteä, jos olet yksin asian kanssa. Siksi tämän luokittelen omalla kohdallani?
Tällaisista puhuminen ei ole se maailman helpoin asia. Hyväuskoisia on helppo lytätä, kun sellainen kohtaa itselleen vääränlaisen ihmisen. Sylkykuppi, joka ei ole minkään arvoinen. Sellaisen tunteen tällainen helposti synnyttää. Joku voisi jopa lähteä koston tiellekin, mut ketä sellainen hyödyntää lopulta.
Hyvän puolustaminen pahaa vastaan on aina vaikeampaa, sen hyvin näkee jo isossa kuvassa, kun seuraa Ukrainan sotaa. Paha uskaltaa haastaa, kun sillä on paremmat kortit kädessä. Ukraina haluaa vaihtaa korttejaan, mutta halutut kortit on vaikeita saavuttaa. Asiat ovat monella tapaa verrannollisia.
Paha ei kaihda keinoja, joilla saa haluamansa. Siksi pahuudella voittaa varmemmin kuin hyvyydellä. Hyvät ystävät ovat monesti turvaksi, jos he ovat luotettavia ja hyvin ajan tasalla asioista ja valmiita puolustamaan hyviä arvoja (Ukrainan sota), mutta kaikella on hintansa? Hintalappu harvemmin on mieleen? Katkeruus, voi jäädä vaivan palkaksi.
Nosta siiderivalas hanuris sohvalta ja lähde TÖIHIN.
Olenpa lapsi hiljaa, mene kouluun ja kasva! Mä olen vapaalla enkä käytä alkoholia!
Suuri rakkaus, molemminpuolinen, varmasti on myös pakkomielle, ja useinhan pitkään olleet parit saattavat kuolla suruun. Mutta sana pakkomielle on kyllä vaarallinen, varsinkin jos suhde on osittain mielikuvitusta ja kyllähän toisen pyynnöstä on irtipäästettävä. Siksi varmaan nuorten rakkaus tai sieltä alkaneet suhteet ovat kaunista, niistä puuttuu esteet ja pelot, järkevyys ja suojelun halu omalle minälle. Rakkaus on vaarallista. Kuten vihakin, mutta rakkaus kestää viha häviää. Ilman rakkautta ei ole elämää, mutta rakkautta on monenlaista.
Niinpä. Tästä pitäisi valistaa jo peruskoulussa. Ihme muumioita siellä suunnalla.
Mä kuulin vain et miehen syrämmeen mahtuu vain yksi ämmä kerralla
MOLEMMINPUOLINEN! Aivan...
Mutta tehän ootte 50-60 siskoni ja exä
Väärin maailma hyväksyy 2 miellettö ilman että ne on negatiivisiä ongelma addiktioita...
Toinen on rakkaus ja toinen on uskonto ...
Maailma on täynnä jeesusta ta tai Allahia huutavia jumalpakkomielteisiä .
Vttuako sinä täällä mesot ja metelöit? Anonyymikirjoittelu nettiin ei ole rikos varsinkin jos kirjoittaa vain omista tunteistaan! Ja kyllä, OLEN RAKASTUNUT.
Siitähän tässä on kyse🤣.. tämä tarina perustui irl tapahtumiin!
Ei se ymmärrä.
Mistä sen tietää onko se molemminpuolinen? Minusta tuntuu vahvasti että se ihminen rakastaa takaisin. Kumpikaan ei vaan sano mitään. Ja ollaan oltu tekemisissä minun aloitteesta, hän ei voi valita. Mutta voi olla ettei olla enää jatkossa.
Siksipä se pitääkin jutella ensin asiat ja selvittää onko toisella tunteita.
Siitä ei kenenkään tarvii stressata ja haukkua heti pakkomielteiseksi.
Jos toinen sanoo ettei ole niitä samoja tunteita on molempien jatkettava elämää sen reaaliteetin mukaan.
Tietysti. Mutta itse en voi kuvitella edes rakastuvani jos toinenkin ei osoita kiinnostusta ja mielestäni rakastuminen vaatii ihan suhteen toiseen tai kunnolla tutustumisen. Siinä on oltava molemminpuolista kipinää.
Ohi sori nyt vastasin välistä väärään kohtaan. 😂
Sulla [siivooja / kaupan kassa / kouluttamaton työtön] ei ole minkäänlaista pätevyyttä puhua sairauksista. Mieti nyt oikeasti peruskoulupohjalta latelet jotain totuuksia!
Jos ei ihminen suoraan uskalla sanoa toiselle ettei kiinnosta niin sitten kärsikööt.
Oletkohan ihan tästä ajasta? Postilla lajittelemalla istui tohtoristasoista porukkaa. Ja siitäkin on parikytvuotta.
Ei ne ole tohtoritasoa, jos ne lajittelee postilla. Silloinhan ne on postinlajittelijatasoa.
Niinpä. Ainakin jos on vain yksi ljaittelukortti hallussa.
” Toisen seuraamista ulkomaailmassa tai muuallakaan saa jatkaa. Se on käytännössä rikos! ” Miten niin käytännössä, palstan pakinamies?🤦♂️ Pääsitkö itses kanssa näin muuten yhteisymmärrykseen kun oot puhellut pitkät pätkät itseksesi?
Minusta se on jonkin sortin pakkomielle rakastua ihmiseen joka ei tunne samoin käytännössätuntemattomaan. Ymmärrän sen nuorena ettei vielä oikein edes ymmärrä mitä tarkoittaa rakkaus. Mutta aikuisena tuntuu niin vieraalta ajatukselta.
OISKO SE SITTEN OLLUT SANNA MARINISSA, SEHÄN ON TAVALLAAN ERÄÄNLAINEN KRONINEN-SAIRAUS, JOSTA ON TOSI VAIKEA PARANTUA. OLIKOHAN SAIRAUTTA TUTKITTU VASTAAMOSSA. SEKIN KAATUI, KUTEN KAIKKI MUUTKIN YRITYKSET OVAT SUOMESSA, TOSI HUONOSSA HAPESSA.
VIENTI EI VEDÄ, EIKÄ TUOTANTOKAAN MITÄÄN TULE.
SAK ON LAKOSSA PAHIMPAAN SESONKIAIKAAN JA LAMA-AIKAAN PUKKAA.
Jep. Kaikki Marinin ja Obaman vika.
Jotkut luokittelee pakkomielteeksi jo sen, kun käy palstalla purkamassa ikävää oloa ja siitä kuritetaan. Vaikkei mitään pahaa sanoisi, otetaan sieltä täältä summassa kommentteja, joiden oletetaan sanoneen tämän oletetun pakkomielteisen, vaikkei niin olisikaan kuten tuli nähtyä useina kertoina viikonlopunkin aikana. Onko se pakkomielle, onko se väärin, mitä se on kenenkin mielestä, kun tulee sellaiseen paikkaan purkamaan ja etsimään yhtä väylää pois siitä tuskasta, minkä joku jätti? Sillä sitä varten nämä palstat täällä on eikö? Ja se luokitellaan pakkomielteeksi, että ihminen yrittää selvitä jonkun jättämästä surusta, jätettynä epätietoisuuteen jne. paljon muutakin.
Kun tuntuu, että ihminen on kuin menehtynyt, koska ei ikinä enää nähnyt häntä, vaikka piti nähdä, niin se on kova isku kaikin puolin. Sitten aletaan suoltaa ihan hirveitä asioita tuon kaiken lisäksi lopputuloksena syyttelyt ja mukamas hienovaraiset vihjailut, että on pakkomielteinen ja pitäisi hakeutua hoitoon, niin herääkin kysymys, mikä motivoi tuota syyllistäjää sanomaan surevalle ja kaipaavalle ihmiselle tuollaisia asioita.
Oma asiani on niin pitkä, ettei sitä voi ees kertoa tänne eikä mulla ole tarvetta sitä kokonaisuudessaan jakaakaan.
Mutta heräsi siihen rinnalle toinenkin kysymys eli se, miksi hänen pitää täällä tylyttää jo ennestään kärsiviä ihmisiä? Myös niitä, joita ei edes tunne. Syyttömiä, ulkopuolisia. Muita. Ja tottakai myös minua. Mikä ajaa ihmisen tekemään noin? Pakkomielle?
No onneksi omalla kohdalla selvisi että ollaan kumpiki yhtä obessoituneita toisistamme.. oltu koko ajan. Toi tulevaisuus mitä vaan niin ainakaan ei tarvi enää miettii mikä on omaa kuvitelmaa ja mikä totta. Vaan kaikki on totta. ❤️
Tänään kuulin radiosta, että viha ja rakkaus tulevat samasta aivolohkosta, osasta.
Onko molemminpuolista?