Ihmisestä. Luotat kunnes huomaat, että hän olikin lipevä ja kaksinaamainen hyypiö. Lisäksi tajuat, että hän on niin tyhmä, ettei edes tajua, kuinka läpinäkyvää toimintansa on.
Ei fiksuus ole älykkyydestä kiinni, en mä sillä.
Itseäni syytän, etten heti tajunnut, millainen tyyppi on.
Ei fiksuus ole älykkyydestä kiinni, en mä sillä.
Itseäni syytän, etten heti tajunnut, millainen tyyppi on.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Niinpä. Ei kaikista vaan heti huomaa. Muut piirteet peittää ne puolet pitkän aikaa.
Ehkä se lipevyys on just se ominaisuus, minkä huomaa parhaiten silloin, kun tajuaa, että henkilö miettii jotain hyötyvänsä sinusta.
Miten hän voisi hyötyä?
Voi ajatella saavansa esim pesää?
Millainen sit kirjoittaja mahtoikaan itse olla"
Sinisilmäisyyttä
Jos palstan kautta muodostat kuvan jostain henkilöstä niin voit olla todella väärässä. Luulo ei ole tiedon väärti.
Jep mietin just samaa et tehdäänkö täs ny taas yhtä pahanmielen analyysiä palstalla lisää
Josta oikea kohde ei tiedä mitään.
Ja sitte kun asiaa selvitään IRL kuviossa nii asiat ei oo niin mitä luuli.
Luultavasti olet palstaharhassa tai jossain vastaavassa ja hän on täysin syytön sinun kuvitelmiisi.
Tosielämässä muodostunut on
Mitä siellä on tapahtunut sitten jos saa kysyä? Toivottavasti hän ei kuvittele minusta tuollaisia.
Onko sun elämässä mitään muuta kuin ruikuttaa näillä palstoilla huonoa kohtaloasi? Oikeasti? Onko?
Onko nyt täysin viisasta ruikuttaa jonkun anonyymin kommenteista täällä?
Ikinä en enää kerro henk. koht. asioita tuollaisille. En edes niitä muuten julkisia. Never ✌️
Myös ujoista ihmisistä saa helposti hyypiömöisen kuvan. Se on vähän ankeaa, kun laitetaan sitten helposti johonkin stalkkerinippuun ja jesaria päälle.
Ujot voi olla luotettavampiakin.
Sinä olet hirveä valittaja. Olisit edes yhden illan hiljaa.
Lipeviä miehiä on maailma täynnä. Koskaan en ole sellaiseen edes ihastunut.
Tai naisia.
Lipevä ei sovi naiseen yhtään.
siis sanana.
Kyllä näitäkin on, selkäänpuukottajia.
😆hahahaha oottörmänny NARSKUUN! JALAT ALLE. ÄLÄ KATSO TAAKSESI😝🫸
Sivusta, minä olen ollut aina se ymmärtää/ sovittelija. Samoin hyväksikäytetty, koska olen halunnut aina olla se avulias luonne. Enkä riitelevä osapuoli. Silti olen myös erehtynyt luulemaan toisista liian hyvää ja lopuksi pettynyt siitä, että odotin toiselta enemmän.
Toiset ovat enemmän laskelmoivia. Ystävyys voi olla toisille vain hyödyn ylläpitämää. Silloin erehtyy helpoiten, kun haluaa uskoa toisesta hyvää, mut ajan kanssa totuus konkretisoituu ja totuus voi olla julmakin lopulta itselle. Elämäntilanne voi olla toisella niin erilainen, silloin kasvetaan erilleen.
Erehtynyt olen, irtautuminen toisesta voi olla vaikeaa, jos siinä on myös heitä sivukärsijöitä. Joiden on tilannetta vaikeampi ymmärtää. Ero voi silloin tapahtua sanattomasti, kun molemmat ymmärtää tilanteen, että näin on parempi (merkit on aistittavissa jo ennen tilanteen eskaloitumista).
Ylläätyyköhän täällä kukaan ikinä positiivisesti? Kenestäkään, koskaan.
Miksi lipevä?
Sisältä rumat ihmiset, jotka tilaisuuden tullen puhuvat pelkkää pahaa toisille henkilöstä, mutta kasvotusten ollaan niin mielinkielin lipevänä. Yök!