Yksin kaksin

Kyllä tämä maailma on muutunut jo minun elinaikanani.
Kun olin lapsi meitä asui neljä sukupolvea saman katon alla.
Vanhukset ja sairaat hoidettiin kotona, kaikki osallistuivat heidän hoitamiseensa.
Nykyisin puhutaan omaishoitajista, mikä minäkin olen.Kun hoidettava on jo siirtynyt tästä maailmasta omaan yksinäiseen maailmaansa tuntee olevansa vielä enemmän yksinään kun kukaan oikeasti yksinäinen.
Tulee mieleen aika kun lapset olivat pieniä, ei ollut yhtään kokonaan nukuttua yötä, aivan sama tilanne on nytkin.
Minkähänlaista on 50-vuoden kuluttua, jospa silloin olisi vanhempien ihmisten arvostus taas palautunut.
4377
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Jokainen Suomessa tietää kuinka huono vanhojen ihmisten arvostus on. Kehitystä tämäkin!

Eräs aika outo, vanhoja ihmisiä (eläkeläisiä) koskeva asia tuli esiin saneerauksista puhuttaessa.

Kuuleman mukaan eläkeläisten rahoja on sijoitettu pörssiosakkeisiin ja niille vaaditaan suurta tuottoa.

Yhtiö trimmataan myyntikuntoon saneeraamalla m.m. henkilökuntaa maksimaalisesti. Eläkeläiset ovat siis olvat myös syypäitä omaan halveksimiseesa.

Äänestä

sinun tunnelmasi niissä olosuhteissa, johon olet
joutunut.

Naapurini mies on hoitanut vaimoaan jo 5 v.
Olen monta kertaa ollut auttamassa häntä ja ihmet-
telen, kuinka hän on jaksanut tuota ruljanssia.

Onneksi hän saa vaimonsa aina viikoksi kerrallaan
erääseen dementiakotiin. Silloin hän saa hetken
hengähtää.

Onko sinulla mahdollisuus joskus omaan aikaan?
Se varmaan auttaisi sinuakin.

Oli se varmaan silloin helpompaa, kun monta suku-
polvea asui samassa pihapiirissä. Kaikki sujui
yhteisvoimin paremmin, tietysti riippuen
taloudellisista resulsseista.

Jaksamista sinulle toivon, kun muuhun en juuri
tässä tilanteessa pysty.

Äänestä
  • Olen neuvotellut kaupungin sosiaalityöntekijän kanssa.
    Olis toiveita saada hoidettava yhdeksi vuorokaudeksi viikossa vanhainkotiin.
    Siinä vain on sellainen haitta että omaishoidontuesta vähennetään hoitopäivät, paitsi 2vrk kuukaudessa, tuki on muutenkin olematon.
    Mutta ei raha merkitse mitään jos muuten osaan enää nauttia vapaapäivistäni.
    Ainakin odotan innolla huoletonta mökkireissua näin kesällä.

    Äänestä

  • ani-liini kirjoitti:

    Olen neuvotellut kaupungin sosiaalityöntekijän kanssa.
    Olis toiveita saada hoidettava yhdeksi vuorokaudeksi viikossa vanhainkotiin.
    Siinä vain on sellainen haitta että omaishoidontuesta vähennetään hoitopäivät, paitsi 2vrk kuukaudessa, tuki on muutenkin olematon.
    Mutta ei raha merkitse mitään jos muuten osaan enää nauttia vapaapäivistäni.
    Ainakin odotan innolla huoletonta mökkireissua näin kesällä.

    saa vaimonsa aina viikoksi kerrallaan hoitokotiin.

    Emme ole koskaan keskustelleet kustannuksista,
    mutta mies on erittäin tyytyväinen, että pääsee
    joskus retkeilemään kavereiden kanssa ja yleensä-
    kin hoitelemaan juoksevia asioita.

    Kyllä se tarpeen on varmaan sinullekin. Voit
    hetkeksi omistautua vain itsellesi, mutta kyllä
    1 vrk on liian vähän. Eihän siinä ehdi vielä
    ajatukset riistäytyä irti niistä kotioloista.

    Muistan hyvin ennen työelämässä, kun pääsi esim.
    kesälomalle, niin kyllä ainakin ensimmäiset
    päivät työasiat pyörivät mielessä.

    Hyvä nyt ainakin aluksi, että saat edes hetken
    hengähdystauon.

    Oletko koskaan saanut vapaaehtoisapua esim.
    SPR:ltä tai seurakunnalta? Sieltähän on mahdol-
    lisuus saada muutamaksi tunniksi päivässä joku
    katsomaan hoidettavaa, että voi hoidella juokse-
    via asioita tai mennä esim. teatteriin.
    Sehän ei maksa mitään.

    Onnellisia mökkireissuja sinulle, hyvä se on
    pienikin hetki "vapaudessa".

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ani_liini kirjoitti:

Kyllä tämä maailma on muutunut jo minun elinaikanani.
Kun olin lapsi meitä asui neljä sukupolvea saman katon alla.
Vanhukset ja sairaat hoidettiin kotona, kaikki osallistuivat heidän hoitamiseensa.
Nykyisin puhutaan omaishoitajista, mikä minäkin olen.Kun hoidettava on jo siirtynyt tästä maailmasta omaan yksinäiseen maailmaansa tuntee olevansa vielä enemmän yksinään kun kukaan oikeasti yksinäinen.
Tulee mieleen aika kun lapset olivat pieniä, ei ollut yhtään kokonaan nukuttua yötä, aivan sama tilanne on nytkin.
Minkähänlaista on 50-vuoden kuluttua, jospa silloin olisi vanhempien ihmisten arvostus taas palautunut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu