on taas edennyt: http://www.motiva.fi/fi/yjay/kiinteisto-jarakennusala/ret/projektintulokset/
Kiinostavia:
-lämmitysmuotojen kustannusvertailu
-aineistoon kommenttikierroksen yhteydessä saatu palaute
Kiinostavia:
-lämmitysmuotojen kustannusvertailu
-aineistoon kommenttikierroksen yhteydessä saatu palaute
Vastaukset 5
Vanhimmat
Paljon näytti olevan tietoa. Soisi alan ihmisten lukevan ajatuksen kanssa tätä. Muutama jonniinverran kyseenalainen juttu (esmes kaukolämmönjaon hyötysuhde) näytti näin maallikonkin silmissä olevan.
Kommenteissa asiaa ja vähemmän asiaa - niiltä osin kuin osaan mitään kantaa ottaa. Yhdyn niihin mielipiteisiin, joiden mukaan koko hommaa pitäisi yksinkertaistaa, jotta esmes suunnittelijalle olisi pienellä vaivalla mahdollista vertailla eri rakenneratkaisujen vaikutusta energiankulutukseen.
Tai tekisiköhän joku vaikkapa taulukkolaskentasovelluksen, johon syötettäisiin vain vähän pinta-aloja ja U-arvoja ynnä LTO:n tyyppi ja asukkaiden oletettu sähkönkulutus ja vot - tulisi oletettu energiankulutus vuodessa. Voisi olla kovasti hyödyllinen. Värkkäsin kovasti yksinkertaistetun version D5:n perusteella. Voisi joku ammattilainenkin paneutua asiaan ja kehitellä mallia - nyt olisi RET:issä lähdeaineistoa runsaasti käytettävissä!
Eräät kommentoijat ihmettelivät energiatehokkuuden laskentatarvetta, kun melkein kaikissa rakennuksissa käytettyä energiamäärää jo mitataan!
Miksi näitä mittareita sitten ei käytettäisi energiatodistuksissa. Herättäisi varmasti pahaa verta, jos energiatodistuksen laskelma antaisi selvästi suurempia arvoja, kuin todellinen käytetty energian määrä on. Ja koko kallis (on se vaan varmasti tullut jo nyt kalliiksi) menettäisi arvonsa jos sen antamia lukuja aleittaisiin epäilemään yleisesti. Myös todistuksen laskelman peukalointi on mahdollista, ei kai niiden kaikkien tarkastamista miltään viralliselta taholta voi odottaa.
Toisaalta esimerkiksi ahkeralla puun poltolla saa mittaroitua määrää pienemmäksi. Taas sellainen lisäisi puun polttoa, joka ei ole ihan huono asia sekään. Eli mittaroinnin "virallisuus" sinällään jo edistäisi energiatehokasta asumista.
Mitä sellainen systeemi sitten vaatisi. Muuta ei tule mieleeni kuin luotettavien mittareiden hankinta esim. öljylämmityksen yhteyteen, ehkä toisen mittarin sähkölämmityksen yhteyteen kertomaan käyttösähkön määrästä. Pellettille tai hakkeelle ei mitään mittarointia, nehän ovat jo lähtökohtaisesti uusiutuvina A-luokassa. Ehkä energialaitoksille voisi laittaa jotain "virallisia" velvotteita mittarien lukemisesta ja ominaisuuksista.
Yhtä ja kaikki, rakennuksen tai remontoinnin suunnitteluvaiheessa laskuri on tarpeen. Sillä voisi simuloida energian kulutusta eri vaihtoehdoille päätöksen tekoa varten. Eihän sen mikään (eikä voi ollakaan) exakti tarvitse olla, mutta suuntaa antavuuskin auttaisi.
Ihmeen iso tuon esimerkin pientalon laskennallinen kulutus on.
Oikeastaan koko projektikin on edelleen pahasti keskeneräinen.
Mittarointiin pitäisi ottaa myös huonelämpötilat, lämpimänveden käyttö ja ilmanvaihtomäärät. Tämä tekee mittauksesta melko haastavaa. Joissakin kohteissa kuten kaukolämmitytaloissa, joissa ei ole tulisijaa tämä on helpompaa. Olen samaa mieltä että tuntuu hölmöltä että ei ole mitään kytkentää mitatun kulutuksen laskelmien välillä.
Energialuokituksen yksi idea on että talon ostaja/rakentaja voi arvioida paljonko kulutus olisi omilla asumistottumuksilla. Ostaja ei välttämättä ole halukas polttamaan puita päivittäin kuten edellinen asukas. Tällöin pitäisi tietää talon todellinen lämmönkulutus.
Jotta laskelmista tulee tarkkoja(ja siten luotettavia) on ne väkisinkin monimutkaisia. Laskentaa ei voi yksinkertaistaa mitenkään ilman että tarkuus kärsii. Laskennassa on jo nyt tehty liikaa oletuksia ja yksinkertaitamisia. En olisi huolissani laskennan monimutkaisuudesta, kun laskentaa ei kuitenkaan tehdä käsipelillä. Varmaankin saamme vielä nähdä ohjelmia(tai excel taulukoita) jotka tekevät työn. Toivottavasti tarvittavat parametrit saadaan osien valmistajilta(ikkunat, ovet, ilmanvaihtokoneet ym.)
keskeneräiseltä vaikuttaa...
Laskentamenetelmällä on vaarana saada hyviä tuloksisa huonosti tehdyistä rakennuksista.
Eli työn huolellisuutta ei varmaankaan voi arvioida, joka on kuitenkin eräs tärkeimmistä asioista.
Eri aikoina rakennetut voivat olla perusteettomasti samalla "viivalla".
Siihen liittyy myös laitteiden vanhenemisen tuoma hyötysuhteen väheneminen, joka koskee mm. maalämpöä ja lämmönvaihtimia. Eittämättä rakenteen tiiviyskin huonenee vanhetessaan.
Energialuokituksen pää-ajatus lienee CO2 päästöjen vähentäminen. Mittarointimenetelmä edistäisi juuri sitä vaikuttamalla kulutus käyttäytymiseen. (No, kenellä vaikuttaa, minulle ei sillä olisi vaikutusta)
"Laskentamenetelmällä on vaarana saada hyviä tuloksisa huonosti tehdyistä rakennuksista.
Eli työn huolellisuutta ei varmaankaan voi arvioida, joka on kuitenkin eräs tärkeimmistä asioista."
Varmaankin pitäisi tehdä painetesti jolla selviäisi ilmavuodot. Lämmityseristevuodot selviävät lämpökuvauksella. Ei ole halpaa...