Joku kirjoitti pohtivansa muodostuisiko parisuhteesta liian tiivis. Tuonkin voi tietysti mieltää monella tavalla. Itse en pelkää ollenkaan emotionaalista läheisyyttä. Sehän on koko suhteen tarkoitus. En tiedä miten sitä voisi olla liikaa. Toinen juttu on taas mustasukkainen takertuminen, toinen ei pääse omiin menoihinsa. Takertuminen on eri asia kuin läheisyys. Itse nimenomaan etsin läheisyyteen kykenevää puolisoa. Ei ole mikään itsestäänselvyys.
Läheisyydestä parisuhteessa
Anonyymi-ap
7231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onko mielipiteitä tästä?
Olen ennenkin sanonut, että tuleva kumppani on sellainen, jonka kanssa ei pusuja ja halauksia säästellä. Vaikuttaa suoraan henkiseen yhteyteen ja hyvinvointiin. Näin minun mielestäni siis.
Juu näin on ja sama koskee muutakin läheisyyttä. Itselleni on todella tärkeää, että toinen kykenee kohtaamaan tunnetasolla. En tee mitään jollain hyvän päivän tuttu tyyppisellä parisuhteella. Moni haluaa sellaista pintapuolista suhdetta, jossa ei saa olla oma itsensä. Ap
Liika läheisyys,saattaa pitemmän päälle myös alkaa ahdistaa. Ei olisi tavatonta. Tavallaan että erillisyys ikään kuin katoaisi, ja toinen olis kuin iilimato koko ajan "henkisesti kiinni" toisessa. Terveessä suhteessa kai osataan olla myös erillään.
Totta tuokin, se on jo tarkertumista. Oman kokemukseni mukaan se on kuitenkin harvinaisempi ongelma kuin liiallinen etäisyys tai arvaamattomuus, jolloin seilataan edestakaisin. Ap
Itse en kykene fyysiseen läheisyyteen. Se ahdistaa. Henkinenkin hankalaa, menee pitkään, että osaa olla rennosti oma itsensä.
Voisin helpommin kestää fyysistä etäisyyttä kuin henkistä, mutta en haluaisi siihen ryhtyä. Voin kyllä olla ilman seksiä, mutta ainakin muu läheisyys olisi hyvä olla luontevaa. Ap