kulukorvaukset ja luontaisedut velkajärjestelyssä

Matkaliput ja hotellin vuorokausimaksut ovat sellaisia välittömiä kustannuksia, että olisi kummallista jos nekin joutuisi pulittamaan omasta taskustaan. Tosin en olisi edes siitäkään hämmästynyt, ihmeellisempiäkin tulkintoja näissä asioissa löytyy.

Sen sijaan mietityttää että entä matkapäivärahat? Ne kun ovat (pienehköjä) verottomia rahasummia, joilla katsotaan peitettävän niitä kustannuksia, joita työtekijälle muodostuu toisella paikkakunnalla työskentelyn johdosta, siis verrattuna kotipaikkakunnalla olemiseen. Näitä kustannuksia ei tietenkään onneksi tarvitse osoittaa kuiteilla, rajansa saivartelullakin. Mutta olisi ihan hyvä saada tietää että mitä tulkintaa niiden suhteen noudatetaan.
reiska

reiska kirjoitti:

Matkaliput ja hotellin vuorokausimaksut ovat sellaisia välittömiä kustannuksia, että olisi kummallista jos nekin joutuisi pulittamaan omasta taskustaan. Tosin en olisi edes siitäkään hämmästynyt, ihmeellisempiäkin tulkintoja näissä asioissa löytyy.

Sen sijaan mietityttää että entä matkapäivärahat? Ne kun ovat (pienehköjä) verottomia rahasummia, joilla katsotaan peitettävän niitä kustannuksia, joita työtekijälle muodostuu toisella paikkakunnalla työskentelyn johdosta, siis verrattuna kotipaikkakunnalla olemiseen. Näitä kustannuksia ei tietenkään onneksi tarvitse osoittaa kuiteilla, rajansa saivartelullakin. Mutta olisi ihan hyvä saada tietää että mitä tulkintaa niiden suhteen noudatetaan.
reiska

Lue lisää

Uskoisin, että sekä kotimaan että ulkomaan päivärahat huomioidaan tuloina, vaikkei ne olekaan veronalaista tuloa.

Vastaavasti menoina huomioitaisiin siinä tapauksessa todelliset menot, jotka toisella paikkakunnalla / toisessa maassa työskentelystä aiheutuu, mitä ei esim. työnantaja korvaa.

Jos työnantaja maksaa matkat ja hotellit, tällöin ei jää mitään erityistä pakollista menoa (ruokahan on maksettava joka tapauksessa, oli kotona tai muualla), mitä päivärahalla olisi tarkoitus korvata.

Tällöin on ihan järkevää, että päiväraha lasketaan velalliselle tuloksi, sillä ei velalliselle saa jäädä velkajärjestelyssä mitään "ylimääräistä huomioimatonta tuloa" käytöönsä. Tällöin menettely ei olisi yhdenvertainen.

Velkaneuvoja kirjoitti:

Uskoisin, että sekä kotimaan että ulkomaan päivärahat huomioidaan tuloina, vaikkei ne olekaan veronalaista tuloa.

Vastaavasti menoina huomioitaisiin siinä tapauksessa todelliset menot, jotka toisella paikkakunnalla / toisessa maassa työskentelystä aiheutuu, mitä ei esim. työnantaja korvaa.

Jos työnantaja maksaa matkat ja hotellit, tällöin ei jää mitään erityistä pakollista menoa (ruokahan on maksettava joka tapauksessa, oli kotona tai muualla), mitä päivärahalla olisi tarkoitus korvata.

Tällöin on ihan järkevää, että päiväraha lasketaan velalliselle tuloksi, sillä ei velalliselle saa jäädä velkajärjestelyssä mitään "ylimääräistä huomioimatonta tuloa" käytöönsä. Tällöin menettely ei olisi yhdenvertainen.

Lue lisää

Onko oikeustapauksia, joissa olisi ratkaistu matkapäiväraha-asia? Matka aiheuttaa esimerkiksi perheelliselle käytännön haittaa, joka on arvioitavissa rahana.

Eräs esimerkki on ylimääräiset lastenhoitokulut. Pienten lasten vanhemmat joutuvat palkkaamaan ylimääräisen hoitajan, ja vaikka lapset olisivat jo sellaisessa iässä, että pärjäävät itse, heille on jätettävä rahaa "kaiken varalle", eikä ole oletettavissa että kotihuusholli kuitenkaan hoituisi vanhempien poissaolojen aikana halvimmalla mahdollisella tavalla.Matkapäivärahan tarkoituksena luulisi olevan, että työntekijä pystyisi sillä korvaamaan myös perheelleen sen että ei ole läsnä ja mahdollisten ostopalvelujen hankinnan. Jos on paljon työmatkoja, niin arki ei suju aivan rutiininomaisesti ja asioita kasaantuu, vaikka olisi kyseessä yksineläjäkin.

Matkapäivärahojen määrää ei pysty mitenkään ennakoimaan eikä niinmuodoin niiden mukaan voi arvioida tulevia rahavirtoja. Monilla työpaikoilla voi kuitenkin rakentaa sellaisen toimenkuvan, johon ei kuulu matkatöitä. Kuin on - tän asian täsmällinen selvittäminen olisi tärkeää!
reiska

Takuu-Säätiön sivuilta löytyy linkkien ja juridiikan alta myös Takuu-Säätiön oikeustapauskokoelma, josta voi yrittää etsiä vastauksia joihinkin asioihin.

Hovioikeuksien ja korkempien oikeuksien ratkaisuja löytyy vastaavasti os. www.finlex.fi -> Oikeuskäytäntö -> selaamalla tai hakuna.

Käräjäoikeuksien ratkaisuja ei tietääkseni ole miltään osin netissä julkisesti, mutta niitä voi kysellä suoraan käräjäoikeuksista.