Kalliiksi käy, liian kalliiksi

Tätä on ihmetelty yli kaksikytä vuotta..

Ei niin mitään järkeä. Onneksi on asumisoikeusasunnot niin ei tarvitse maksaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei niin mitään järkeä. Onneksi on asumisoikeusasunnot niin ei tarvitse maksaa.

Hasolla maksaa yksiön vastike 621 euroa/kk ja vastaavalla alueella markkina vuokra 990-1080 euroa/kk. Tosin Hasossa asomaksu 37200 euroa. Joten joku matemaatikko voi laskea kuinka monta vuotta vois tuolla asomaksulla asua markkinavuokralla. Jotain 8 vuotta menis niin asomaksu loppuis ja maksaisit itseäsi kipeeksi.

🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑

🍒 ­­N­­­y­­­m­f­­­o­­­m­­­a­­a­­­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#18106185X

🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞

Omistus asunnossa et maksa asunnonomistajan sijoitustuottoja. Kiinteistössä et vastikkeitakaan.

Tuhnu laskee kulut kahteen kertaan saadakseen tuhnuttelun näyttämään kannattavalta.

Remonttikulu maksetana joko kertalaakista pois (yleensä ottamalla hlökohtainen laina) tai maksamalla yhtiölainaosuutta.

100 000 on jo hemmetinmoinen remonttikulu, Silloin pitää olla kyseessä reilusti kaksiota suurempi asunto.

Eikä 100 000 € lainan hoitokulu ole 1000 €/kk

Anonyymi kirjoitti:

Tuhnu laskee kulut kahteen kertaan saadakseen tuhnuttelun näyttämään kannattavalta.

Remonttikulu maksetana joko kertalaakista pois (yleensä ottamalla hlökohtainen laina) tai maksamalla yhtiölainaosuutta.

100 000 on jo hemmetinmoinen remonttikulu, Silloin pitää olla kyseessä reilusti kaksiota suurempi asunto.

Eikä 100 000 € lainan hoitokulu ole 1000 €/kk

Lue lisää

Eihän omistusasunnon ostaminen ole mahdotonta jos on hyvät tulot, pienituloiselle se on ylipääsemätön juttu. Ensin pitäis olla 15-20% omaosuus sitten 200000 suunnillen lainaa jotta sais kaksion EteläHgistä ja lainan lyhennys 1291 egeä/kk ja vastike varovaisesti arvioiden 250-450 egeen riippuen onko oma tontti vai vuokratontti.
Eli kyllä Haso on paljon helpompi asuntomuoto pienituloiselle.

No otetaas esimerkki. V. 1982 mallin kerrostalo, hyvällä paikalla keskisessä osassa maata, 72 neliöö, 3h, keittiö ja sauna. Ostohinta 142 tonnia vuonna 2011.
Vastike ja vesi n. 300/kk.
Kattoremontti vuonna 2020, josta tähän asuntoon kohdistuva kulu n. 3200.
Muita isoja remppoja viimeisen (noin) kymmenen vuoden aikana, mm. ulko-ovet, parvekkeiden korjaus, pihan uudelleen asfaltointi.
Kustannukset yht. n. 22000.
Tulossa käyttövesiputkiston remppa joskus 2030. Tällä hetkellä arvio n. 12000, tämän asunnon osalta.
Toteutuneet rempat on maksettu kokonaisuudessaan As.Oy:n tilillä olevista rahoista eli talletuksista. Ei siis ole kerätty ylimääräisiä rahoitus- tmv. vastikkeita.
Kyllä tämä omistusasuminen on ollut erinomaisen halpaa asumista ja on sitä jatkossakin. Jos meillä olisi hallinnossa yhtä suuri kuorma kuin noissa asoissa, niin varmaan vastikekin olisi toinen. Toisaalta jos meillä olisi samansuuruiset vastikkeet kuin noissa asoissa, niin kohtahan me rakennettaisiin toinen kerrostalo johonkin.
Asumiksoikeusasunnossa asuva maksaa osan niistä uusista taloista, vaikkei hyödy siitä yhtään mitään.

Anonyymi kirjoitti:

No otetaas esimerkki. V. 1982 mallin kerrostalo, hyvällä paikalla keskisessä osassa maata, 72 neliöö, 3h, keittiö ja sauna. Ostohinta 142 tonnia vuonna 2011.
Vastike ja vesi n. 300/kk.
Kattoremontti vuonna 2020, josta tähän asuntoon kohdistuva kulu n. 3200.
Muita isoja remppoja viimeisen (noin) kymmenen vuoden aikana, mm. ulko-ovet, parvekkeiden korjaus, pihan uudelleen asfaltointi.
Kustannukset yht. n. 22000.
Tulossa käyttövesiputkiston remppa joskus 2030. Tällä hetkellä arvio n. 12000, tämän asunnon osalta.
Toteutuneet rempat on maksettu kokonaisuudessaan As.Oy:n tilillä olevista rahoista eli talletuksista. Ei siis ole kerätty ylimääräisiä rahoitus- tmv. vastikkeita.
Kyllä tämä omistusasuminen on ollut erinomaisen halpaa asumista ja on sitä jatkossakin. Jos meillä olisi hallinnossa yhtä suuri kuorma kuin noissa asoissa, niin varmaan vastikekin olisi toinen. Toisaalta jos meillä olisi samansuuruiset vastikkeet kuin noissa asoissa, niin kohtahan me rakennettaisiin toinen kerrostalo johonkin.
Asumiksoikeusasunnossa asuva maksaa osan niistä uusista taloista, vaikkei hyödy siitä yhtään mitään.

Lue lisää

Asumiskustannusten halpuus ei ole ainoa hyvän asumisen laatukriteeri tai onko se sitä alun alkaenkaan vaan vain yksi taloudellinen näkökulma koko asumiseen. Asuminen ja elämä kun on muutakin kuin vain vastikkeen maksamista katoista ja seinistä.
Vuonna 1982 rakennettu talotekniikaltaan monelta osin myös vanha. Aurinkopaneleihin ja maalämpöön investoinnit tuovat lisäkustannuksia.
Jos mitottaa asumisensa koskemaan vain taloudellisia seikkoja, siihen halpaan asumiseen, mutta kaikki muu taloyhtiössä on huonoa ja asukkaista iso osa jonkun rakennusalan yrityksen vuokralaisia täynnä, säätiöiden tai kaupungin omistuksessa eli suuri osa asuu käytännössä vuokralla, niin ei kannata kehua.
Vielä kun yhteishenkikin on olematonta tai taloyhtiötä hallinnoi itsevaltiaan tavoin suuriegoinen hallitus niin kaukana ollaan viihtyisästä asumisesta.
Yksi merkittävä tekijä on myös unohtunut ja en sitä tässä mainitse mutta on ylipäätään nimenomaan vanhojen kerrostalojen ja lähiöiden yleisin riesa.

Tuollainen 100 000€ remonttivelka tulee sen vuorineuvoksen maksettavaksi joka asustaa 5 huoneen kattohuoneistossa. Jos summat eivät ole hanskassa, ei niillä saa pelotevaikutusta aikaiseksi.
Tyypilliset isot rempat ovat vain murto-osa tuosta yksiöissä, kaksioissa ja maltillisen kokoisissa kolmioissa. Rempasta riippuen, rempalla on monesti hoitovastikkeen nousua hillitsevä vaikutus. Kuorirempat sisältävät tänäpäivänä aina myös lisälämmöneristämistä, kaukolämmöstä maalämpöön siirtyminen joko alentaa hoitovastiketta tai saattaa joillain rahoitusmalleilla olla toteutuskelpoinen ilman yhtiölainaa kun energiakulun säästö käytetään lyhennyksenä lainaan. Täysimittainen linjasaneeraus yhdistettynä energiaremppaan ja esteettömyysremppaan saattaa olla aika hinnakas, mutta ei sentään sekään pääse lähellekään 100 000€ tasoa, paitsi siinä vuorineuvoksen asunnossa.
Lisäksi on todella harvinaista, että taloyhtiö ei osaa jaksottaa remontteja lainkaan. Mutta jatkuvassa rahoitusvatikkeen maksutilanteessa voidaan silti toki olla, eli uusi remontoitava kohde tulee työn alle samoihin aikoihin kun edellisen rahoitusvastikkeet ovat juuri päättymässä.
Itse olen hankkinut sijoitusasuntoja pääosin 70-80 luvun "neukkukuutioista" ja hyvässä kunnossa pidetyissä yhtiöissä on yleensä ollut kaksiossa 3000 - 10 000€ yhtiölainaa, vaikka kuoriremontti tai putkiremontti on tehty vasta muutama vuosi aiemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollainen 100 000€ remonttivelka tulee sen vuorineuvoksen maksettavaksi joka asustaa 5 huoneen kattohuoneistossa. Jos summat eivät ole hanskassa, ei niillä saa pelotevaikutusta aikaiseksi.
Tyypilliset isot rempat ovat vain murto-osa tuosta yksiöissä, kaksioissa ja maltillisen kokoisissa kolmioissa. Rempasta riippuen, rempalla on monesti hoitovastikkeen nousua hillitsevä vaikutus. Kuorirempat sisältävät tänäpäivänä aina myös lisälämmöneristämistä, kaukolämmöstä maalämpöön siirtyminen joko alentaa hoitovastiketta tai saattaa joillain rahoitusmalleilla olla toteutuskelpoinen ilman yhtiölainaa kun energiakulun säästö käytetään lyhennyksenä lainaan. Täysimittainen linjasaneeraus yhdistettynä energiaremppaan ja esteettömyysremppaan saattaa olla aika hinnakas, mutta ei sentään sekään pääse lähellekään 100 000€ tasoa, paitsi siinä vuorineuvoksen asunnossa.
Lisäksi on todella harvinaista, että taloyhtiö ei osaa jaksottaa remontteja lainkaan. Mutta jatkuvassa rahoitusvatikkeen maksutilanteessa voidaan silti toki olla, eli uusi remontoitava kohde tulee työn alle samoihin aikoihin kun edellisen rahoitusvastikkeet ovat juuri päättymässä.
Itse olen hankkinut sijoitusasuntoja pääosin 70-80 luvun "neukkukuutioista" ja hyvässä kunnossa pidetyissä yhtiöissä on yleensä ollut kaksiossa 3000 - 10 000€ yhtiölainaa, vaikka kuoriremontti tai putkiremontti on tehty vasta muutama vuosi aiemmin.

Lue lisää

"kaksiossa 3000 - 10 000€ yhtiölainaa, vaikka kuoriremontti tai putkiremontti on tehty"

Älä ny hullujas puhu.

Anonyymi kirjoitti:

Tuhnu laskee kulut kahteen kertaan saadakseen tuhnuttelun näyttämään kannattavalta.

Remonttikulu maksetana joko kertalaakista pois (yleensä ottamalla hlökohtainen laina) tai maksamalla yhtiölainaosuutta.

100 000 on jo hemmetinmoinen remonttikulu, Silloin pitää olla kyseessä reilusti kaksiota suurempi asunto.

Eikä 100 000 € lainan hoitokulu ole 1000 €/kk

Lue lisää

Siis 100000 euron! Höpöhöpö ja taas höpöhöpö. Puhut silkkaa paskaa.
Ei keskimääräisen tai isomman taloyhtiön remonteista saa tommosta asuntokohtaista kulua aikaan mitenkään. On eri asia, jos kyseessä on vaikkapa kymmenen ison asunnon (yli 100 nelkkua) yhtiö ja tehdään jotain luksusta, mutta siihen saadaan sopimaan jo kaikkien asuntojen läpisaneeraus (sellaisia ei tehdä taloyhtiön lukuun).
Asumamme kerrostalon (32 asuntoa) kv.putkiremppa maksoi v. 2020 kokonaisuudessaan n. 280000. Meillä on kolmio 71 nelkkua ja meidän osuus rempasta oli n. 13000. Luvut eivät ole tarkkoja, mutta vahvasti suuntaa-antavia.
Eikä noin isoja remppoja tuu ees joka kahdeskymmenes vuosi.
Keskimääräisesti halvin asumismuoto on omistusasunto kerrostalossa.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän omistusasunnon ostaminen ole mahdotonta jos on hyvät tulot, pienituloiselle se on ylipääsemätön juttu. Ensin pitäis olla 15-20% omaosuus sitten 200000 suunnillen lainaa jotta sais kaksion EteläHgistä ja lainan lyhennys 1291 egeä/kk ja vastike varovaisesti arvioiden 250-450 egeen riippuen onko oma tontti vai vuokratontti.
Eli kyllä Haso on paljon helpompi asuntomuoto pienituloiselle.

Lue lisää

Suomi on paljon muutakin kuin Helsinki.

Anonyymi kirjoitti:

Asumiskustannusten halpuus ei ole ainoa hyvän asumisen laatukriteeri tai onko se sitä alun alkaenkaan vaan vain yksi taloudellinen näkökulma koko asumiseen. Asuminen ja elämä kun on muutakin kuin vain vastikkeen maksamista katoista ja seinistä.
Vuonna 1982 rakennettu talotekniikaltaan monelta osin myös vanha. Aurinkopaneleihin ja maalämpöön investoinnit tuovat lisäkustannuksia.
Jos mitottaa asumisensa koskemaan vain taloudellisia seikkoja, siihen halpaan asumiseen, mutta kaikki muu taloyhtiössä on huonoa ja asukkaista iso osa jonkun rakennusalan yrityksen vuokralaisia täynnä, säätiöiden tai kaupungin omistuksessa eli suuri osa asuu käytännössä vuokralla, niin ei kannata kehua.
Vielä kun yhteishenkikin on olematonta tai taloyhtiötä hallinnoi itsevaltiaan tavoin suuriegoinen hallitus niin kaukana ollaan viihtyisästä asumisesta.
Yksi merkittävä tekijä on myös unohtunut ja en sitä tässä mainitse mutta on ylipäätään nimenomaan vanhojen kerrostalojen ja lähiöiden yleisin riesa.

Lue lisää

Kas kummaa, kun olen asunut kerrostaloissa n. 30 vuotta, enkä ole vielä suuria riesoja nähnyt. Muutaman vuoden meillä oli myös ok-talo, joten kokemusta on siitäkin. Naapuristossa räyhäsi sakalainen valikoima räkyttäviä piskejä. Ei ihan kiva sekään.
No myönnettäköön, että olen taloyhtiön hallituksen vpj. ja voin vaikuttaa moniin asumismukavuutta lisääviin seikkoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Siis 100000 euron! Höpöhöpö ja taas höpöhöpö. Puhut silkkaa paskaa.
Ei keskimääräisen tai isomman taloyhtiön remonteista saa tommosta asuntokohtaista kulua aikaan mitenkään. On eri asia, jos kyseessä on vaikkapa kymmenen ison asunnon (yli 100 nelkkua) yhtiö ja tehdään jotain luksusta, mutta siihen saadaan sopimaan jo kaikkien asuntojen läpisaneeraus (sellaisia ei tehdä taloyhtiön lukuun).
Asumamme kerrostalon (32 asuntoa) kv.putkiremppa maksoi v. 2020 kokonaisuudessaan n. 280000. Meillä on kolmio 71 nelkkua ja meidän osuus rempasta oli n. 13000. Luvut eivät ole tarkkoja, mutta vahvasti suuntaa-antavia.
Eikä noin isoja remppoja tuu ees joka kahdeskymmenes vuosi.
Keskimääräisesti halvin asumismuoto on omistusasunto kerrostalossa.

Lue lisää

Minä asun 91 neliön kerrostaloasunnossa. Koko yhtiö (152 asuntoa) rempattiin juuri perusteellisesti (vesijohdot, sähköt, tietoliikenne, ovet, ikkunat, parvekkeet, kylpyhuoneet, keittiöt, ulkovuoraus, maalämpö, piha-alueet). Asuntooni kohdistuu yli 100000 laina. Joka asunnossa on lainan osuus suurempi kuin itse asunnon hinta. Ei ole mikään vuorineuvoksen asunto. Sama juttu muissakin tämän kokoisissa asunnoissa, pienemmissä tietysti vähemmän. Tämä Turussa. Näitä täällä on muitakin yhtiöitä monta.

Anonyymi kirjoitti:

Siis 100000 euron! Höpöhöpö ja taas höpöhöpö. Puhut silkkaa paskaa.
Ei keskimääräisen tai isomman taloyhtiön remonteista saa tommosta asuntokohtaista kulua aikaan mitenkään. On eri asia, jos kyseessä on vaikkapa kymmenen ison asunnon (yli 100 nelkkua) yhtiö ja tehdään jotain luksusta, mutta siihen saadaan sopimaan jo kaikkien asuntojen läpisaneeraus (sellaisia ei tehdä taloyhtiön lukuun).
Asumamme kerrostalon (32 asuntoa) kv.putkiremppa maksoi v. 2020 kokonaisuudessaan n. 280000. Meillä on kolmio 71 nelkkua ja meidän osuus rempasta oli n. 13000. Luvut eivät ole tarkkoja, mutta vahvasti suuntaa-antavia.
Eikä noin isoja remppoja tuu ees joka kahdeskymmenes vuosi.
Keskimääräisesti halvin asumismuoto on omistusasunto kerrostalossa.

Lue lisää

Ai putkiremppa alle 200e/m2, tohon hintaa ei päästä edes pelkällä sukituksella. Kerrostalon raskas peruskorjaus pääkaupunkiseudulla on 3000e/m2. Toisin sanoen sadantonnin peruskorjauslaskun saa jo 35m2 asunnon haltija. Kevyt peruskorjaus maksaa kerrostaloon reilu 2000e/m2.

Anonyymi kirjoitti:

Asumiskustannusten halpuus ei ole ainoa hyvän asumisen laatukriteeri tai onko se sitä alun alkaenkaan vaan vain yksi taloudellinen näkökulma koko asumiseen. Asuminen ja elämä kun on muutakin kuin vain vastikkeen maksamista katoista ja seinistä.
Vuonna 1982 rakennettu talotekniikaltaan monelta osin myös vanha. Aurinkopaneleihin ja maalämpöön investoinnit tuovat lisäkustannuksia.
Jos mitottaa asumisensa koskemaan vain taloudellisia seikkoja, siihen halpaan asumiseen, mutta kaikki muu taloyhtiössä on huonoa ja asukkaista iso osa jonkun rakennusalan yrityksen vuokralaisia täynnä, säätiöiden tai kaupungin omistuksessa eli suuri osa asuu käytännössä vuokralla, niin ei kannata kehua.
Vielä kun yhteishenkikin on olematonta tai taloyhtiötä hallinnoi itsevaltiaan tavoin suuriegoinen hallitus niin kaukana ollaan viihtyisästä asumisesta.
Yksi merkittävä tekijä on myös unohtunut ja en sitä tässä mainitse mutta on ylipäätään nimenomaan vanhojen kerrostalojen ja lähiöiden yleisin riesa.

Lue lisää

vuonna 1982 rakennettu talo omistusasumismuotona on yleensä lämpimämpi eli raaskitaan lämmittää +23 - +24 lämmöt pakkasilla. Asot nuukailee lämmössä vaikka vastike nousee roimasti.

Anonyymi kirjoitti:

Omistus asunnossa et maksa asunnonomistajan sijoitustuottoja. Kiinteistössä et vastikkeitakaan.

Mutta maksat kyllä paljon, paljon muuta!

Tuossa olet varmasti oikeassa. Paremmin sopisi rivari, omakotitalo tai erillistalo. Siksi ihmettelen että asotaloihin sijoitetaan valtava kokoisia asuntoja, kuka niistä kylenee edes maksamaan vuokraa saatika niitä ostamaan. Yksiöt ja tilavat kaksiot voisivat toimia paremmín, ne takuuvarmasti myös menisivät kaupaksi perheettömílle, mummoille ja vaareille ja nuorille pareille. Oikein hinnoiteltuna tietysti.
Itse maksoin yksiöstä yli 30 tuhatta ja olen jonossa jo toiseen kohteeseen

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa olet varmasti oikeassa. Paremmin sopisi rivari, omakotitalo tai erillistalo. Siksi ihmettelen että asotaloihin sijoitetaan valtava kokoisia asuntoja, kuka niistä kylenee edes maksamaan vuokraa saatika niitä ostamaan. Yksiöt ja tilavat kaksiot voisivat toimia paremmín, ne takuuvarmasti myös menisivät kaupaksi perheettömílle, mummoille ja vaareille ja nuorille pareille. Oikein hinnoiteltuna tietysti.
Itse maksoin yksiöstä yli 30 tuhatta ja olen jonossa jo toiseen kohteeseen

Lue lisää

Jaa että jos ei ole rahaa isoon kerrostaloasuntoon niin muuttaa omakotitaloon tai rivariin niin se on halvempaa, jaaha.
Takavuosina asumisrakentamista pakotettiin isoihin asuntoihin koska ulkomaillakin asunnot ovat isompia ja sen seurauksena vanhemmasta asuntokannassa on vajetta pienemmistä asunnoista, poliitikot kun ovat niin viisaita.

Anonyymi kirjoitti:

Jaa että jos ei ole rahaa isoon kerrostaloasuntoon niin muuttaa omakotitaloon tai rivariin niin se on halvempaa, jaaha.
Takavuosina asumisrakentamista pakotettiin isoihin asuntoihin koska ulkomaillakin asunnot ovat isompia ja sen seurauksena vanhemmasta asuntokannassa on vajetta pienemmistä asunnoista, poliitikot kun ovat niin viisaita.

Lue lisää

Juu jos ok tai rivari on maakunnissa pikkupaikkakunnilla...saa jopa 15-25 tonnilla...meepäs ostaan stadin seudulta ok tai rivari niin alle 350 tonnin et kaksista saa....

Joissain taloyhtiöissä on mahdollisuus lunastaa tonttiosuus jonka jälkeen loppuu tonttivuokranvastikkeen osalta maksutkin. Hinta on yleensä tuollainen 24 -30 tuhatta euroa. Monille sekin on liikaa, eivätkä pysty lunastamaan tonttia koskaan, koska jo taloyhtiölainan tai pankkilainan lyhennyksiin menee kaikki rahat..

Kannattaako tuolla käyttövastikkeella enää asua asossa? Eikö olisi järkevämpää ostaa oma asunto?