Kuolinpesän osakas kuolee, ei ositusta

Entinen aviopuoliso voi vaatia tasinkona 50% kuolleen osakkaan kuolinpesästä ja 50% kuolleen osakkaan osuudesta ensimmäiseen kuolinpesään. Toisen kuolinpesän kautta hän osallistuu myös ensimmäisen kuolinpesän hallintaan. Hän saattaa olla myös se, joka saa suurimman yksittäisen osan jaettavasta perinnöstä. Minusta erikoista, että näin merkittävää asiaa ei mainita. Näin siis, jos kuollut osakas on ollut selvästi varakkaampi kuin aviopuoliso silloin kun tuli avioero, eikä avioeroon liittyvää ositusta ole tehty. Siis mahdoĺisedti suurin "perijä" jätetään kokonaan mainitsematta.

Anonyymi kirjoitti:

Entinen aviopuoliso voi vaatia tasinkona 50% kuolleen osakkaan kuolinpesästä ja 50% kuolleen osakkaan osuudesta ensimmäiseen kuolinpesään. Toisen kuolinpesän kautta hän osallistuu myös ensimmäisen kuolinpesän hallintaan. Hän saattaa olla myös se, joka saa suurimman yksittäisen osan jaettavasta perinnöstä. Minusta erikoista, että näin merkittävää asiaa ei mainita. Näin siis, jos kuollut osakas on ollut selvästi varakkaampi kuin aviopuoliso silloin kun tuli avioero, eikä avioeroon liittyvää ositusta ole tehty. Siis mahdoĺisedti suurin "perijä" jätetään kokonaan mainitsematta.

Lue lisää

... Siis, entinen aviopuoliso ei ole perillinen, mutta voi saada suurimman osan jälkeen jääneestä omaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

... Siis, entinen aviopuoliso ei ole perillinen, mutta voi saada suurimman osan jälkeen jääneestä omaisuudesta.

Eihän tässä ole mitään kerrottu vielä tämän entisen puolison omasta osuudesta yhteisessä omaisuudessa. Hän voi olla yhtä hyvin maksaja nyt syntyneen kuolinpesän osakkaille. Jokainen tapaus on erilainen. Ei ole olemassa mitään 50% kenenkään yksittäisen ihmisen omaisuudesta sääntöä.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tässä ole mitään kerrottu vielä tämän entisen puolison omasta osuudesta yhteisessä omaisuudessa. Hän voi olla yhtä hyvin maksaja nyt syntyneen kuolinpesän osakkaille. Jokainen tapaus on erilainen. Ei ole olemassa mitään 50% kenenkään yksittäisen ihmisen omaisuudesta sääntöä.

Lue lisää

Jos avioerossa toinen on varaton ja toisella on omaisuutta, niin eikö se omaisuus jaeta kahtia heidän kesken?

Anonyymi kirjoitti:

Entinen aviopuoliso voi vaatia tasinkona 50% kuolleen osakkaan kuolinpesästä ja 50% kuolleen osakkaan osuudesta ensimmäiseen kuolinpesään. Toisen kuolinpesän kautta hän osallistuu myös ensimmäisen kuolinpesän hallintaan. Hän saattaa olla myös se, joka saa suurimman yksittäisen osan jaettavasta perinnöstä. Minusta erikoista, että näin merkittävää asiaa ei mainita. Näin siis, jos kuollut osakas on ollut selvästi varakkaampi kuin aviopuoliso silloin kun tuli avioero, eikä avioeroon liittyvää ositusta ole tehty. Siis mahdoĺisedti suurin "perijä" jätetään kokonaan mainitsematta.

Lue lisää

"Entinen aviopuoliso voi vaatia tasinkona 50% kuolleen osakkaan kuolinpesästä ja 50% kuolleen osakkaan osuudesta ensimmäiseen kuolinpesään."

Höpsis!

Ex-puolison pesästä elossa oleva ex-puoliso voi osituksessa vaatia tasinkoa ainoastaan siinä tapauksessa, että hän on kuollutta ex-puolisoaan köyhempi. Tasinko voi nousta 50 prosenttiin kuolleen ex-puolison varoista ainoastaan silloin, jos vaatijan oma omaisuus on 0 euroa.

Tässä osituksessa otetaan lukuun ainoastaan se varallisuus, jota puolisoilla oli heidän avioeroasiansa tullessa vireille käräjäoikeudessa. Siihen siten EI kuulu mitään osuutta avioeron jälkeen kuolleen henkilön pesästä.

Anonyymi kirjoitti:

... Siis, entinen aviopuoliso ei ole perillinen, mutta voi saada suurimman osan jälkeen jääneestä omaisuudesta.

Tuo aina sekoitetaan, puoliso ei ole perillinen. Jälkeläiset ovat. Ja jos niitä ei ole, niin mahdolliset sisarukset jne.

Eräs skenaario: Muutama vuosi avioeron jälkeen talo myydään. C käyttää puolet saamistaan rahoista (25000) elämiseensä. Kuollessaan hänellä on omaisuutta 25000 euroa. D vaatii tasinkoa avioeron aikuiseen tilanteeseen vedoten vaatien itselleen 25000 euron arvoista osaa avioeron aikaisesta talosta. D saa nyt kaiken 25000 euroa itselleen. Toiselle kuolinpesän osakkaille ei jää mitään.
Ilmeisesti tämäkin on mahdollista?

Periaatteessa talon arvo on voinut kasvaa huomattavasti avioeropäivän ja osakkaan kuolinpäivän välillä, joten D tasinko vaatimus voisi olla huomattavasti suurempi, koska arvo arvioidaan kuolinpäivän mukaan, eikä avioeropäivän mukaan.

Ei mene noin. Ks. vastaus "Höpsis!"

D voi saada varattomana puolisona sen 500 euroa tasinkona. Leski D ei voi saada mitään osuutta siitä omaisuudesta, joka on tulossa perintönä A:lta, koska avioero on tapahtunut ennen kuin A kuoli. Ositettavaa varallisuutta puolisoilla on vain ne varat, jotka ovat avioeron vireille tullessa olleet heillä.

Jollei C:llä ole rintaperillistä itsellään, jolle A:lta tuleva perintö kuuluisi, se menee A:n kuolinpesän nyt ainoalle toiselle osakkaalle, eli A:n leskelle perillisenä.

Anonyymi kirjoitti:

D voi saada varattomana puolisona sen 500 euroa tasinkona. Leski D ei voi saada mitään osuutta siitä omaisuudesta, joka on tulossa perintönä A:lta, koska avioero on tapahtunut ennen kuin A kuoli. Ositettavaa varallisuutta puolisoilla on vain ne varat, jotka ovat avioeron vireille tullessa olleet heillä.

Jollei C:llä ole rintaperillistä itsellään, jolle A:lta tuleva perintö kuuluisi, se menee A:n kuolinpesän nyt ainoalle toiselle osakkaalle, eli A:n leskelle perillisenä.

Lue lisää

Jos A olisi kuollut ennen avioeroa, niin sitten voisi mennä kuten yllä on spekuloitu?

Anonyymi kirjoitti:

Jos A olisi kuollut ennen avioeroa, niin sitten voisi mennä kuten yllä on spekuloitu?

Niin, ratkaiseva hetki on, milloin avioero tulee vireille, eli hakemus saapuu tuomioistuimen kansliaan. Sen hetken varoihin kuuluisi myös myöhemmin kuolleen puolison saama perintö.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ratkaiseva hetki on, milloin avioero tulee vireille, eli hakemus saapuu tuomioistuimen kansliaan. Sen hetken varoihin kuuluisi myös myöhemmin kuolleen puolison saama perintö.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta. Osakkaan kuoleman jälkeen pitäisi siis ensimmäiseksi alkaa selvittää ex-puolisoiden avioeron aikainen omaisuus ja sen nykyinen arvo mahdollista tasinkoa varten. Varmaan rankkaa homma varsinkin, jos ex-puolisoita on useita. Mielestäni oleellinen asia ja olisi hyvä kertoa se noissa lakiteksteissä.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Osakkaan kuoleman jälkeen pitäisi siis ensimmäiseksi alkaa selvittää ex-puolisoiden avioeron aikainen omaisuus ja sen nykyinen arvo mahdollista tasinkoa varten. Varmaan rankkaa homma varsinkin, jos ex-puolisoita on useita. Mielestäni oleellinen asia ja olisi hyvä kertoa se noissa lakiteksteissä.

Lue lisää

Parempi olisi tehdä ositus siinä tapauksessa ajoissa. Kyllähän se myöhemmin myös lakipykälissä kerrotaan. Tässä tapauksessa riittää avioliittolaki ja perintökaari opiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Parempi olisi tehdä ositus siinä tapauksessa ajoissa. Kyllähän se myöhemmin myös lakipykälissä kerrotaan. Tässä tapauksessa riittää avioliittolaki ja perintökaari opiksi.

Mielenkiintoista on myös seuraava skenaario.

Kuollut osakas C oli lapseton. Nyt leski kuolee. Kuolleen osakkaan (lesken lapsi) entinen aviopuoliso on nyt myös lesken kuolinpesän osakas. Mitään ei saa tehdä lesken kuolinpesässä ilman hänen suostumustaan. Tämä vaikka avioero tapahtui paljon ennen lesken kuolemaa. Mielenkiintoista. Vaikea ymmärtää mihin se perustuu.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoista on myös seuraava skenaario.

Kuollut osakas C oli lapseton. Nyt leski kuolee. Kuolleen osakkaan (lesken lapsi) entinen aviopuoliso on nyt myös lesken kuolinpesän osakas. Mitään ei saa tehdä lesken kuolinpesässä ilman hänen suostumustaan. Tämä vaikka avioero tapahtui paljon ennen lesken kuolemaa. Mielenkiintoista. Vaikea ymmärtää mihin se perustuu.

Lue lisää

Lisätään vielä, että ainoa lesken elossa oleva perillinen on hänen toinen lapsena. Käsittääkseni hän on ainoa perijä. Meneeköhän mahdollisesti leskenkin omaisuudesta tasinkoa kuolleen lapsen entiselle aviopuolisolle ?

Anonyymi kirjoitti:

Lisätään vielä, että ainoa lesken elossa oleva perillinen on hänen toinen lapsena. Käsittääkseni hän on ainoa perijä. Meneeköhän mahdollisesti leskenkin omaisuudesta tasinkoa kuolleen lapsen entiselle aviopuolisolle ?

Lue lisää

Lisätään vielä, että kaikissa kolmessa kuolinpesässä on vain yksi ja sama perijä. Hän ei saa perintöään, koska pitää alkaa selvittää avioeron aikaisia omaisuuksia ja arvioida niiden nykyistä arvoa. Koska avioerosta on toistakymmentä vuotta, niin selvittäminen vie aikaa. Varsinkin entisen aviopuolison vanhoihin omaisuustietoihin pääseminen tuskin onnistuu toiselta ihmiseltä. Entisen aviopuolison lienee itse selvitettävä omaisuustilanne ja jos hän on hidas ihminen, niin siihenhän voi mennä vaikka vuosia.

Erehdyt. Puoliso ei voi vaatia perinnönjakoa, vaan ainoastaan omia oikeuksiaan eli omaisuuden ositusta kuolinpesän kanssa.

Puolison osakkuus kuolinpesässä päättyy, kun omaisuuden ositus on toimitettu.

Samoin hän ei ole osakas myöskään muissa kuolinpesissä. Kuolinpesä on osakkaana näissä muissa.

Eipä siis osituksessa tule mahdollisesti mitään osuutta mistään kuolinpesästä. Hän voi saada osuutensa rahana tai jonain omaisuutena kuten käytettynä autona.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä siis osituksessa tule mahdollisesti mitään osuutta mistään kuolinpesästä. Hän voi saada osuutensa rahana tai jonain omaisuutena kuten käytettynä autona.

Joo mutta jos kuolinpesässä on vain se talo, niin se talo pitää myydä, jotta saadaan rahaa maksaa tasinko. Vaikkei tämä vielä olekaan perinnön jakoa, niin kuitenkin merkittävä asia. Voihan olla, että kukaan ei halua ostaa taloa.

Anonyymi kirjoitti:

Joo mutta jos kuolinpesässä on vain se talo, niin se talo pitää myydä, jotta saadaan rahaa maksaa tasinko. Vaikkei tämä vielä olekaan perinnön jakoa, niin kuitenkin merkittävä asia. Voihan olla, että kukaan ei halua ostaa taloa.

Lue lisää

Sitten lopulta joku suostuu ostamaan talon sillä hinnalla, että tasinko saadaan maksettua. Jaettavaksi ei jää mitään perillisille.

Anonyymi kirjoitti:

Joo mutta jos kuolinpesässä on vain se talo, niin se talo pitää myydä, jotta saadaan rahaa maksaa tasinko. Vaikkei tämä vielä olekaan perinnön jakoa, niin kuitenkin merkittävä asia. Voihan olla, että kukaan ei halua ostaa taloa.

Lue lisää

Jos talon arvo on negatiivinen, niin silloinhan kuolinpesä saa hyvinkin mahdollisesti osituksessa rahaa toiselta osapuolelta. Sitten kuolinpesällä on varaa ja rahaa purkaa taloa.
Sellainen, jota kukaan ei halua ostaa, on vähintään arvoton. Asia lienee huomioitu perukirjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sitten lopulta joku suostuu ostamaan talon sillä hinnalla, että tasinko saadaan maksettua. Jaettavaksi ei jää mitään perillisille.

Oletusarvoisesti puolet jää kuolinpesästä perillisille. Esimerkiksi perillinen voi lunastaa tonnilla, kun ostajia ei löydy.
Ositusosapuoli saa 500 euroa, jos ei kieltäydy tasingosta ja oli avioerossa varaton ja velaton.
Tasingon suuruus saadaan selville laskemalla yhteen puolisoiden omaisuudet, joista on vähennetty velat.

Anonyymi kirjoitti:

Jos talon arvo on negatiivinen, niin silloinhan kuolinpesä saa hyvinkin mahdollisesti osituksessa rahaa toiselta osapuolelta. Sitten kuolinpesällä on varaa ja rahaa purkaa taloa.
Sellainen, jota kukaan ei halua ostaa, on vähintään arvoton. Asia lienee huomioitu perukirjaan.

Lue lisää

Riitta Väisänen yritti myydä taloaan sadoilla tuhansilla euroilla siinä onnistumatta. Ei kai tuollaista taloa kuitenkaan voi kirjata arvottomaksi perukirjaan? Jos talon arvoksi kirjataan perukirjaan vaikka 300000 euroa, niin miten ihmeessä voi tietää millä hinnalla joku sen suostuu ostamaan??

Anonyymi kirjoitti:

Riitta Väisänen yritti myydä taloaan sadoilla tuhansilla euroilla siinä onnistumatta. Ei kai tuollaista taloa kuitenkaan voi kirjata arvottomaksi perukirjaan? Jos talon arvoksi kirjataan perukirjaan vaikka 300000 euroa, niin miten ihmeessä voi tietää millä hinnalla joku sen suostuu ostamaan??

Lue lisää

Uskotut miehet arvioivat. Kannattaa ottaa verovirkailija tai ulosottomies ja rakennusmestari arvioimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Uskotut miehet arvioivat. Kannattaa ottaa verovirkailija tai ulosottomies ja rakennusmestari arvioimaan.

Höpö höpö.

Anonyymi kirjoitti:

Uskotut miehet arvioivat. Kannattaa ottaa verovirkailija tai ulosottomies ja rakennusmestari arvioimaan.

Aika riskipeliä ostaa nykyisin talo kun ei tiedä ensi talven lämmityskustannuksia.

Eipä kai siinä avioerossa mitään unohdeta ilmoittaa, jos ei ole osituskaan tehtynä.
Tasingon suuruus saadaan selville laskemalla yhteen puolisoiden omaisuudet, joista on vähennetty velat.

Puoliso ei joudu vastuuseen puolisonsa veloista. Velat sikäli vaikuttavat osituslaskelmaan, että velat vähennetään varoista, mutta jos puoliso on velkaa yli varojensa, hänen varoikseen kirjataan osituslakelmaan nolla.

Mihinkään velkaorjuuteen ei puoliso voi avioerossa koskaan joutua.

Anonyymi kirjoitti:

Puoliso ei joudu vastuuseen puolisonsa veloista. Velat sikäli vaikuttavat osituslaskelmaan, että velat vähennetään varoista, mutta jos puoliso on velkaa yli varojensa, hänen varoikseen kirjataan osituslakelmaan nolla.

Mihinkään velkaorjuuteen ei puoliso voi avioerossa koskaan joutua.

Lue lisää

Yhteiset velat ovat velkaorjuus, jos joku ne niin kokee. Takausvastuut eivät muutu mitenkään esimerkiksi.
Yhteiset varat ja velat lasketaan yhteen. Tulos on joko positiivinen tai negatiivinen.

Anonyymi kirjoitti:

Yhteiset velat ovat velkaorjuus, jos joku ne niin kokee. Takausvastuut eivät muutu mitenkään esimerkiksi.
Yhteiset varat ja velat lasketaan yhteen. Tulos on joko positiivinen tai negatiivinen.

Lue lisää

Osituslaskelmassa ei ole negatiivisia lopputuloksia varojen ja velkojen laskemisessa. sellainen on avioliittolaki.

Anonyymi kirjoitti:

Osituslaskelmassa ei ole negatiivisia lopputuloksia varojen ja velkojen laskemisessa. sellainen on avioliittolaki.

Avioliittolaki ei osituksesta mainitse kuin noin yhden lauseen.
Perintökaari ottaa kantaa velkaantumisiin vaikka esimerkiksi:
""Jos puolisoilla oli yhteistä velkaa, on osituksessa puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä oikeus vaatia, että siitä ennen ositusta suoritetaan toisen puolen osuus tai että sen maksamisesta annetaan vakuus.
Yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, katsotaan puolisoiden vastaavan siinä suhteessa, kuin heidän olisi ollut annettava varojen elatukseen."
Mm. Elatukseen otettu velka pitää ottaa huomioon muutoinkin oli se sitten kenellä tahansa jne.
Laskemisessa on aina plussia ja miinuksia. Varallisuutta omaavalta puolisolta maksetaan päältä mahdollinen elatusapuvelka.

Anonyymi kirjoitti:

Avioliittolaki ei osituksesta mainitse kuin noin yhden lauseen.
Perintökaari ottaa kantaa velkaantumisiin vaikka esimerkiksi:
""Jos puolisoilla oli yhteistä velkaa, on osituksessa puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä oikeus vaatia, että siitä ennen ositusta suoritetaan toisen puolen osuus tai että sen maksamisesta annetaan vakuus.
Yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, katsotaan puolisoiden vastaavan siinä suhteessa, kuin heidän olisi ollut annettava varojen elatukseen."
Mm. Elatukseen otettu velka pitää ottaa huomioon muutoinkin oli se sitten kenellä tahansa jne.
Laskemisessa on aina plussia ja miinuksia. Varallisuutta omaavalta puolisolta maksetaan päältä mahdollinen elatusapuvelka.

Lue lisää

Sinulla on vissiin jokin toinen lakikirja.

Avioliittolaissa on oma oma osa omaisuuden osituksesta:

IV osa

85 §
Kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuden osituksen sijasta on toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, omaisuus on vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

86 §
Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.1965/42)

Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. (13.10.1995/1152)

Milloin avioliitto on tuomiolla purettu, olkoon, kunnes ositus on toimitettu, puolisolla avioliiton purkautuessa ollut omaisuus edelleen hänen vallittavanaan, niinkuin avioliitto vielä jatkuisi. Mitä osituksessa tehtävästä tilistä on 2 momentissa sanottu, sovellettakoon vastaavasti.

87 §

Ennenkuin kaikki tietyt velat, joista kuollut puoliso oli vastuussa, on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon, älköön ositusta toimitettako, elleivät eloonjäänyt puoliso ja vainajan perilliset siitä yksimielisesti sovi tai vainajan omaisuus ole luovutettu konkurssiin.

88 §
Jos puolisoilla oli yhteistä velkaa, on osituksessa puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä oikeus vaatia, että siitä ennen ositusta suoritetaan toisen puolen osuus tai että sen maksamisesta annetaan vakuus.

Yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, katsotaan puolisoiden vastaavan siinä suhteessa, kuin heidän olisi ollut annettava varojen elatukseen.

88 a §
Kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on vireillä tai kun avioliitto on purkautunut, puoliso voi hakea julkista haastetta omien tai toisen puolison velkojen selvittämiseksi osituksen toimittamista varten noudattaen julkisesta haasteesta annetun lain (729/2003) säännöksiä.

89 §
Jos puolisoiden omaisuutta eroteltaessa jonkin irtaimen esineen suhteen ei käy olosuhteista selville eikä myöskään voida näyttää, kummanko puolison omaisuuteen se kuuluu tai että se on yhteistä omaisuutta, on puolisoiden katsottava saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin.

90 §
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;

2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on tullut vireille.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus mainitussa kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.

91 §
Puolisolla on oikeus osituksessa päältäpäin erottaa itselleen hänelle kuuluvia vaatteita ja muita esineitä, jotka on tarkoitettu yksinomaan hänen henkilökohtaista käyttöään varten, ei kuitenkaan enempää, kuin puolisoiden oloihin katsoen voidaan pitää kohtuullisena.

92 §
Jos puoliso on sellaisen omaisuutensa parantamiseen, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, käyttänyt muuta omaisuuttaan, saakoot hän tai hänen perillisensä vastiketta ensiksimainitusta omaisuudesta.

93 §
Jos puolison omaisuuden säästöä 99 §:n mukaan määrättäessä sen arvosta on vähennetty saman pykälän 2 tai 3 momentissa mainittua velkaa, on toiselle puolisolle tai kuolleen puolison perillisille annettava vastiketta sellaisen omaisuuden säästöstä, johon jommallakummalla puolisolla on avio-oikeus.

94 §
Jos puoliso on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan, käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä aiheuttanut, että sellainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt, saakoot toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset vastiketta, joka vastaa siitä johtunutta sanotun omaisuuden säästön vähentymistä, niinkuin 93 §:ssä sanotaan. Sellaista vastiketta otettakoon, kuitenkin vain puolet siitä, mitä muuten ei voitaisi suorittaa, myöskin siitä vastikevelvollisen puolison omaisuudesta, ..... jatkuen

Loput eivät mahtuneet tähän.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on vissiin jokin toinen lakikirja.

Avioliittolaissa on oma oma osa omaisuuden osituksesta:

IV osa

85 §
Kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuden osituksen sijasta on toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, omaisuus on vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

86 §
Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.1965/42)

Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. (13.10.1995/1152)

Milloin avioliitto on tuomiolla purettu, olkoon, kunnes ositus on toimitettu, puolisolla avioliiton purkautuessa ollut omaisuus edelleen hänen vallittavanaan, niinkuin avioliitto vielä jatkuisi. Mitä osituksessa tehtävästä tilistä on 2 momentissa sanottu, sovellettakoon vastaavasti.

87 §

Ennenkuin kaikki tietyt velat, joista kuollut puoliso oli vastuussa, on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon, älköön ositusta toimitettako, elleivät eloonjäänyt puoliso ja vainajan perilliset siitä yksimielisesti sovi tai vainajan omaisuus ole luovutettu konkurssiin.

88 §
Jos puolisoilla oli yhteistä velkaa, on osituksessa puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä oikeus vaatia, että siitä ennen ositusta suoritetaan toisen puolen osuus tai että sen maksamisesta annetaan vakuus.

Yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, katsotaan puolisoiden vastaavan siinä suhteessa, kuin heidän olisi ollut annettava varojen elatukseen.

88 a §
Kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on vireillä tai kun avioliitto on purkautunut, puoliso voi hakea julkista haastetta omien tai toisen puolison velkojen selvittämiseksi osituksen toimittamista varten noudattaen julkisesta haasteesta annetun lain (729/2003) säännöksiä.

89 §
Jos puolisoiden omaisuutta eroteltaessa jonkin irtaimen esineen suhteen ei käy olosuhteista selville eikä myöskään voida näyttää, kummanko puolison omaisuuteen se kuuluu tai että se on yhteistä omaisuutta, on puolisoiden katsottava saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin.

90 §
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;

2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on tullut vireille.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus mainitussa kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.

91 §
Puolisolla on oikeus osituksessa päältäpäin erottaa itselleen hänelle kuuluvia vaatteita ja muita esineitä, jotka on tarkoitettu yksinomaan hänen henkilökohtaista käyttöään varten, ei kuitenkaan enempää, kuin puolisoiden oloihin katsoen voidaan pitää kohtuullisena.

92 §
Jos puoliso on sellaisen omaisuutensa parantamiseen, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, käyttänyt muuta omaisuuttaan, saakoot hän tai hänen perillisensä vastiketta ensiksimainitusta omaisuudesta.

93 §
Jos puolison omaisuuden säästöä 99 §:n mukaan määrättäessä sen arvosta on vähennetty saman pykälän 2 tai 3 momentissa mainittua velkaa, on toiselle puolisolle tai kuolleen puolison perillisille annettava vastiketta sellaisen omaisuuden säästöstä, johon jommallakummalla puolisolla on avio-oikeus.

94 §
Jos puoliso on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan, käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä aiheuttanut, että sellainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt, saakoot toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset vastiketta, joka vastaa siitä johtunutta sanotun omaisuuden säästön vähentymistä, niinkuin 93 §:ssä sanotaan. Sellaista vastiketta otettakoon, kuitenkin vain puolet siitä, mitä muuten ei voitaisi suorittaa, myöskin siitä vastikevelvollisen puolison omaisuudesta, ..... jatkuen

Loput eivät mahtuneet tähän.

Lue lisää

Kuten tässäkin kuolinpesän tapaus ja kohta;
älköön ositusta toimitettako, elleivät eloonjäänyt puoliso ja vainajan perilliset siitä yksimielisesti sovi tai vainajan omaisuus ole luovutettu konkurssiin.
Nollatulos tarkoittaa, että puolison varat riittävät velkoihin ja konkurssiin ei ole tarvetta.

Leski tulee osakkaaksi ainakin ositukseen asti, mutta tässä kyse oli entisestä puolisosta eli ei kyse leskestä lainkaan. Kyse oli vielä tekemättä jätetystä osituksesta avioeron jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Leski tulee osakkaaksi ainakin ositukseen asti, mutta tässä kyse oli entisestä puolisosta eli ei kyse leskestä lainkaan. Kyse oli vielä tekemättä jätetystä osituksesta avioeron jälkeen.

Lue lisää

Kysymys on myös tuosta Minilexin tekstistä kun siinä puhutaan vain perillisistä. Eikö tuollainen virheellinen ja harhaanjohtava teksti pitäisi korjata pikapikaa?

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on myös tuosta Minilexin tekstistä kun siinä puhutaan vain perillisistä. Eikö tuollainen virheellinen ja harhaanjohtava teksti pitäisi korjata pikapikaa?

Oli siinä Minilexissä aiemmin kerrottu: leski osakkaana - jos aviopuolisoilla oli avio-oikeuden alaista omaisuutta...

Anonyymi kirjoitti:

Oli siinä Minilexissä aiemmin kerrottu: leski osakkaana - jos aviopuolisoilla oli avio-oikeuden alaista omaisuutta...

Ei se tee tuota tekstiä yhtään paremmaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Leski tulee osakkaaksi ainakin ositukseen asti, mutta tässä kyse oli entisestä puolisosta eli ei kyse leskestä lainkaan. Kyse oli vielä tekemättä jätetystä osituksesta avioeron jälkeen.

Lue lisää

Kuten tässäkin kuolinpesän tapaus ja kohta;
älköön ositusta toimitettako, elleivät eloonjäänyt puoliso ja vainajan perilliset siitä yksimielisesti sovi tai vainajan omaisuus ole luovutettu konkurssiin.
Nollatulos tarkoittaa, että puolison varat riittävät velkoihin ja konkurssiin ei ole tarvetta.

Minilex:

"Kuolinpesän osakkaat ovat perintöön oikeutettuja henkilöitä eli perillisiä.
Osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen eli yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Jos ensisijainen perillinen on kuollut, hänen sijaansa tulee hänen sijaantuloperillisensä, eli esimerkiksi lapsensa."

Tämäkään ei nyt sitten pidä paikkaansa. Mikä taho tuota Minilexiä ylläpitää?