Kuolinpesän osakas kuolee, ei ositusta

Entinen aviopuoliso voi vaatia tasinkona 50% kuolleen osakkaan kuolinpesästä ja 50% kuolleen osakkaan osuudesta ensimmäiseen kuolinpesään. Toisen kuolinpesän kautta hän osallistuu myös ensimmäisen kuolinpesän hallintaan. Hän saattaa olla myös se, joka saa suurimman yksittäisen osan jaettavasta perinnöstä. Minusta erikoista, että näin merkittävää asiaa ei mainita. Näin siis, jos kuollut osakas on ollut selvästi varakkaampi kuin aviopuoliso silloin kun tuli avioero, eikä avioeroon liittyvää ositusta ole tehty. Siis mahdoĺisedti suurin "perijä" jätetään kokonaan mainitsematta.

Anonyymi kirjoitti:

Entinen aviopuoliso voi vaatia tasinkona 50% kuolleen osakkaan kuolinpesästä ja 50% kuolleen osakkaan osuudesta ensimmäiseen kuolinpesään. Toisen kuolinpesän kautta hän osallistuu myös ensimmäisen kuolinpesän hallintaan. Hän saattaa olla myös se, joka saa suurimman yksittäisen osan jaettavasta perinnöstä. Minusta erikoista, että näin merkittävää asiaa ei mainita. Näin siis, jos kuollut osakas on ollut selvästi varakkaampi kuin aviopuoliso silloin kun tuli avioero, eikä avioeroon liittyvää ositusta ole tehty. Siis mahdoĺisedti suurin "perijä" jätetään kokonaan mainitsematta.

Lue lisää

... Siis, entinen aviopuoliso ei ole perillinen, mutta voi saada suurimman osan jälkeen jääneestä omaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

... Siis, entinen aviopuoliso ei ole perillinen, mutta voi saada suurimman osan jälkeen jääneestä omaisuudesta.

Eihän tässä ole mitään kerrottu vielä tämän entisen puolison omasta osuudesta yhteisessä omaisuudessa. Hän voi olla yhtä hyvin maksaja nyt syntyneen kuolinpesän osakkaille. Jokainen tapaus on erilainen. Ei ole olemassa mitään 50% kenenkään yksittäisen ihmisen omaisuudesta sääntöä.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän tässä ole mitään kerrottu vielä tämän entisen puolison omasta osuudesta yhteisessä omaisuudessa. Hän voi olla yhtä hyvin maksaja nyt syntyneen kuolinpesän osakkaille. Jokainen tapaus on erilainen. Ei ole olemassa mitään 50% kenenkään yksittäisen ihmisen omaisuudesta sääntöä.

Lue lisää

Jos avioerossa toinen on varaton ja toisella on omaisuutta, niin eikö se omaisuus jaeta kahtia heidän kesken?

Anonyymi kirjoitti:

Entinen aviopuoliso voi vaatia tasinkona 50% kuolleen osakkaan kuolinpesästä ja 50% kuolleen osakkaan osuudesta ensimmäiseen kuolinpesään. Toisen kuolinpesän kautta hän osallistuu myös ensimmäisen kuolinpesän hallintaan. Hän saattaa olla myös se, joka saa suurimman yksittäisen osan jaettavasta perinnöstä. Minusta erikoista, että näin merkittävää asiaa ei mainita. Näin siis, jos kuollut osakas on ollut selvästi varakkaampi kuin aviopuoliso silloin kun tuli avioero, eikä avioeroon liittyvää ositusta ole tehty. Siis mahdoĺisedti suurin "perijä" jätetään kokonaan mainitsematta.

Lue lisää

"Entinen aviopuoliso voi vaatia tasinkona 50% kuolleen osakkaan kuolinpesästä ja 50% kuolleen osakkaan osuudesta ensimmäiseen kuolinpesään."

Höpsis!

Ex-puolison pesästä elossa oleva ex-puoliso voi osituksessa vaatia tasinkoa ainoastaan siinä tapauksessa, että hän on kuollutta ex-puolisoaan köyhempi. Tasinko voi nousta 50 prosenttiin kuolleen ex-puolison varoista ainoastaan silloin, jos vaatijan oma omaisuus on 0 euroa.

Tässä osituksessa otetaan lukuun ainoastaan se varallisuus, jota puolisoilla oli heidän avioeroasiansa tullessa vireille käräjäoikeudessa. Siihen siten EI kuulu mitään osuutta avioeron jälkeen kuolleen henkilön pesästä.

Anonyymi kirjoitti:

... Siis, entinen aviopuoliso ei ole perillinen, mutta voi saada suurimman osan jälkeen jääneestä omaisuudesta.

Tuo aina sekoitetaan, puoliso ei ole perillinen. Jälkeläiset ovat. Ja jos niitä ei ole, niin mahdolliset sisarukset jne.

Anonyymi kirjoitti:

"Entinen aviopuoliso voi vaatia tasinkona 50% kuolleen osakkaan kuolinpesästä ja 50% kuolleen osakkaan osuudesta ensimmäiseen kuolinpesään."

Höpsis!

Ex-puolison pesästä elossa oleva ex-puoliso voi osituksessa vaatia tasinkoa ainoastaan siinä tapauksessa, että hän on kuollutta ex-puolisoaan köyhempi. Tasinko voi nousta 50 prosenttiin kuolleen ex-puolison varoista ainoastaan silloin, jos vaatijan oma omaisuus on 0 euroa.

Tässä osituksessa otetaan lukuun ainoastaan se varallisuus, jota puolisoilla oli heidän avioeroasiansa tullessa vireille käräjäoikeudessa. Siihen siten EI kuulu mitään osuutta avioeron jälkeen kuolleen henkilön pesästä.

Lue lisää

"Tasinko voi nousta 50 prosenttiin kuolleen ex-puolison varoista ainoastaan silloin, jos vaatijan oma omaisuus on 0 euroa."

Eikös tuo 0 euroa tarkoita sitä, että on varaton kuten yllä todettiin? Oh mitä saivartelua!

Anonyymi kirjoitti:

"Tasinko voi nousta 50 prosenttiin kuolleen ex-puolison varoista ainoastaan silloin, jos vaatijan oma omaisuus on 0 euroa."

Eikös tuo 0 euroa tarkoita sitä, että on varaton kuten yllä todettiin? Oh mitä saivartelua!

Lue lisää

Nyt jo heräsit. Sulla on nopeat refleksit.

Eräs skenaario: Muutama vuosi avioeron jälkeen talo myydään. C käyttää puolet saamistaan rahoista (25000) elämiseensä. Kuollessaan hänellä on omaisuutta 25000 euroa. D vaatii tasinkoa avioeron aikuiseen tilanteeseen vedoten vaatien itselleen 25000 euron arvoista osaa avioeron aikaisesta talosta. D saa nyt kaiken 25000 euroa itselleen. Toiselle kuolinpesän osakkaille ei jää mitään.
Ilmeisesti tämäkin on mahdollista?

Periaatteessa talon arvo on voinut kasvaa huomattavasti avioeropäivän ja osakkaan kuolinpäivän välillä, joten D tasinko vaatimus voisi olla huomattavasti suurempi, koska arvo arvioidaan kuolinpäivän mukaan, eikä avioeropäivän mukaan.

Ei mene noin. Ks. vastaus "Höpsis!"

D voi saada varattomana puolisona sen 500 euroa tasinkona. Leski D ei voi saada mitään osuutta siitä omaisuudesta, joka on tulossa perintönä A:lta, koska avioero on tapahtunut ennen kuin A kuoli. Ositettavaa varallisuutta puolisoilla on vain ne varat, jotka ovat avioeron vireille tullessa olleet heillä.

Jollei C:llä ole rintaperillistä itsellään, jolle A:lta tuleva perintö kuuluisi, se menee A:n kuolinpesän nyt ainoalle toiselle osakkaalle, eli A:n leskelle perillisenä.

Anonyymi kirjoitti:

D voi saada varattomana puolisona sen 500 euroa tasinkona. Leski D ei voi saada mitään osuutta siitä omaisuudesta, joka on tulossa perintönä A:lta, koska avioero on tapahtunut ennen kuin A kuoli. Ositettavaa varallisuutta puolisoilla on vain ne varat, jotka ovat avioeron vireille tullessa olleet heillä.

Jollei C:llä ole rintaperillistä itsellään, jolle A:lta tuleva perintö kuuluisi, se menee A:n kuolinpesän nyt ainoalle toiselle osakkaalle, eli A:n leskelle perillisenä.

Lue lisää

Jos A olisi kuollut ennen avioeroa, niin sitten voisi mennä kuten yllä on spekuloitu?

Anonyymi kirjoitti:

Jos A olisi kuollut ennen avioeroa, niin sitten voisi mennä kuten yllä on spekuloitu?

Niin, ratkaiseva hetki on, milloin avioero tulee vireille, eli hakemus saapuu tuomioistuimen kansliaan. Sen hetken varoihin kuuluisi myös myöhemmin kuolleen puolison saama perintö.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ratkaiseva hetki on, milloin avioero tulee vireille, eli hakemus saapuu tuomioistuimen kansliaan. Sen hetken varoihin kuuluisi myös myöhemmin kuolleen puolison saama perintö.

Lue lisää

Kiitos vastauksesta. Osakkaan kuoleman jälkeen pitäisi siis ensimmäiseksi alkaa selvittää ex-puolisoiden avioeron aikainen omaisuus ja sen nykyinen arvo mahdollista tasinkoa varten. Varmaan rankkaa homma varsinkin, jos ex-puolisoita on useita. Mielestäni oleellinen asia ja olisi hyvä kertoa se noissa lakiteksteissä.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. Osakkaan kuoleman jälkeen pitäisi siis ensimmäiseksi alkaa selvittää ex-puolisoiden avioeron aikainen omaisuus ja sen nykyinen arvo mahdollista tasinkoa varten. Varmaan rankkaa homma varsinkin, jos ex-puolisoita on useita. Mielestäni oleellinen asia ja olisi hyvä kertoa se noissa lakiteksteissä.

Lue lisää

Parempi olisi tehdä ositus siinä tapauksessa ajoissa. Kyllähän se myöhemmin myös lakipykälissä kerrotaan. Tässä tapauksessa riittää avioliittolaki ja perintökaari opiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Parempi olisi tehdä ositus siinä tapauksessa ajoissa. Kyllähän se myöhemmin myös lakipykälissä kerrotaan. Tässä tapauksessa riittää avioliittolaki ja perintökaari opiksi.

Mielenkiintoista on myös seuraava skenaario.

Kuollut osakas C oli lapseton. Nyt leski kuolee. Kuolleen osakkaan (lesken lapsi) entinen aviopuoliso on nyt myös lesken kuolinpesän osakas. Mitään ei saa tehdä lesken kuolinpesässä ilman hänen suostumustaan. Tämä vaikka avioero tapahtui paljon ennen lesken kuolemaa. Mielenkiintoista. Vaikea ymmärtää mihin se perustuu.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoista on myös seuraava skenaario.

Kuollut osakas C oli lapseton. Nyt leski kuolee. Kuolleen osakkaan (lesken lapsi) entinen aviopuoliso on nyt myös lesken kuolinpesän osakas. Mitään ei saa tehdä lesken kuolinpesässä ilman hänen suostumustaan. Tämä vaikka avioero tapahtui paljon ennen lesken kuolemaa. Mielenkiintoista. Vaikea ymmärtää mihin se perustuu.

Lue lisää

Lisätään vielä, että ainoa lesken elossa oleva perillinen on hänen toinen lapsena. Käsittääkseni hän on ainoa perijä. Meneeköhän mahdollisesti leskenkin omaisuudesta tasinkoa kuolleen lapsen entiselle aviopuolisolle ?

Anonyymi kirjoitti:

Lisätään vielä, että ainoa lesken elossa oleva perillinen on hänen toinen lapsena. Käsittääkseni hän on ainoa perijä. Meneeköhän mahdollisesti leskenkin omaisuudesta tasinkoa kuolleen lapsen entiselle aviopuolisolle ?

Lue lisää

Lisätään vielä, että kaikissa kolmessa kuolinpesässä on vain yksi ja sama perijä. Hän ei saa perintöään, koska pitää alkaa selvittää avioeron aikaisia omaisuuksia ja arvioida niiden nykyistä arvoa. Koska avioerosta on toistakymmentä vuotta, niin selvittäminen vie aikaa. Varsinkin entisen aviopuolison vanhoihin omaisuustietoihin pääseminen tuskin onnistuu toiselta ihmiseltä. Entisen aviopuolison lienee itse selvitettävä omaisuustilanne ja jos hän on hidas ihminen, niin siihenhän voi mennä vaikka vuosia.

Erehdyt. Puoliso ei voi vaatia perinnönjakoa, vaan ainoastaan omia oikeuksiaan eli omaisuuden ositusta kuolinpesän kanssa.

Puolison osakkuus kuolinpesässä päättyy, kun omaisuuden ositus on toimitettu.

Samoin hän ei ole osakas myöskään muissa kuolinpesissä. Kuolinpesä on osakkaana näissä muissa.

Eipä siis osituksessa tule mahdollisesti mitään osuutta mistään kuolinpesästä. Hän voi saada osuutensa rahana tai jonain omaisuutena kuten käytettynä autona.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä siis osituksessa tule mahdollisesti mitään osuutta mistään kuolinpesästä. Hän voi saada osuutensa rahana tai jonain omaisuutena kuten käytettynä autona.

Joo mutta jos kuolinpesässä on vain se talo, niin se talo pitää myydä, jotta saadaan rahaa maksaa tasinko. Vaikkei tämä vielä olekaan perinnön jakoa, niin kuitenkin merkittävä asia. Voihan olla, että kukaan ei halua ostaa taloa.

Anonyymi kirjoitti:

Joo mutta jos kuolinpesässä on vain se talo, niin se talo pitää myydä, jotta saadaan rahaa maksaa tasinko. Vaikkei tämä vielä olekaan perinnön jakoa, niin kuitenkin merkittävä asia. Voihan olla, että kukaan ei halua ostaa taloa.

Lue lisää

Sitten lopulta joku suostuu ostamaan talon sillä hinnalla, että tasinko saadaan maksettua. Jaettavaksi ei jää mitään perillisille.

Anonyymi kirjoitti:

Joo mutta jos kuolinpesässä on vain se talo, niin se talo pitää myydä, jotta saadaan rahaa maksaa tasinko. Vaikkei tämä vielä olekaan perinnön jakoa, niin kuitenkin merkittävä asia. Voihan olla, että kukaan ei halua ostaa taloa.

Lue lisää

Jos talon arvo on negatiivinen, niin silloinhan kuolinpesä saa hyvinkin mahdollisesti osituksessa rahaa toiselta osapuolelta. Sitten kuolinpesällä on varaa ja rahaa purkaa taloa.
Sellainen, jota kukaan ei halua ostaa, on vähintään arvoton. Asia lienee huomioitu perukirjaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sitten lopulta joku suostuu ostamaan talon sillä hinnalla, että tasinko saadaan maksettua. Jaettavaksi ei jää mitään perillisille.

Oletusarvoisesti puolet jää kuolinpesästä perillisille. Esimerkiksi perillinen voi lunastaa tonnilla, kun ostajia ei löydy.
Ositusosapuoli saa 500 euroa, jos ei kieltäydy tasingosta ja oli avioerossa varaton ja velaton.
Tasingon suuruus saadaan selville laskemalla yhteen puolisoiden omaisuudet, joista on vähennetty velat.

Anonyymi kirjoitti:

Jos talon arvo on negatiivinen, niin silloinhan kuolinpesä saa hyvinkin mahdollisesti osituksessa rahaa toiselta osapuolelta. Sitten kuolinpesällä on varaa ja rahaa purkaa taloa.
Sellainen, jota kukaan ei halua ostaa, on vähintään arvoton. Asia lienee huomioitu perukirjaan.

Lue lisää

Riitta Väisänen yritti myydä taloaan sadoilla tuhansilla euroilla siinä onnistumatta. Ei kai tuollaista taloa kuitenkaan voi kirjata arvottomaksi perukirjaan? Jos talon arvoksi kirjataan perukirjaan vaikka 300000 euroa, niin miten ihmeessä voi tietää millä hinnalla joku sen suostuu ostamaan??

Anonyymi kirjoitti:

Riitta Väisänen yritti myydä taloaan sadoilla tuhansilla euroilla siinä onnistumatta. Ei kai tuollaista taloa kuitenkaan voi kirjata arvottomaksi perukirjaan? Jos talon arvoksi kirjataan perukirjaan vaikka 300000 euroa, niin miten ihmeessä voi tietää millä hinnalla joku sen suostuu ostamaan??

Lue lisää

Uskotut miehet arvioivat. Kannattaa ottaa verovirkailija tai ulosottomies ja rakennusmestari arvioimaan.

Anonyymi kirjoitti:

Uskotut miehet arvioivat. Kannattaa ottaa verovirkailija tai ulosottomies ja rakennusmestari arvioimaan.

Höpö höpö.

Anonyymi kirjoitti:

Uskotut miehet arvioivat. Kannattaa ottaa verovirkailija tai ulosottomies ja rakennusmestari arvioimaan.

Aika riskipeliä ostaa nykyisin talo kun ei tiedä ensi talven lämmityskustannuksia.

Eipä kai siinä avioerossa mitään unohdeta ilmoittaa, jos ei ole osituskaan tehtynä.
Tasingon suuruus saadaan selville laskemalla yhteen puolisoiden omaisuudet, joista on vähennetty velat.

Puoliso ei joudu vastuuseen puolisonsa veloista. Velat sikäli vaikuttavat osituslaskelmaan, että velat vähennetään varoista, mutta jos puoliso on velkaa yli varojensa, hänen varoikseen kirjataan osituslakelmaan nolla.

Mihinkään velkaorjuuteen ei puoliso voi avioerossa koskaan joutua.

Anonyymi kirjoitti:

Puoliso ei joudu vastuuseen puolisonsa veloista. Velat sikäli vaikuttavat osituslaskelmaan, että velat vähennetään varoista, mutta jos puoliso on velkaa yli varojensa, hänen varoikseen kirjataan osituslakelmaan nolla.

Mihinkään velkaorjuuteen ei puoliso voi avioerossa koskaan joutua.

Lue lisää

Yhteiset velat ovat velkaorjuus, jos joku ne niin kokee. Takausvastuut eivät muutu mitenkään esimerkiksi.
Yhteiset varat ja velat lasketaan yhteen. Tulos on joko positiivinen tai negatiivinen.

Anonyymi kirjoitti:

Yhteiset velat ovat velkaorjuus, jos joku ne niin kokee. Takausvastuut eivät muutu mitenkään esimerkiksi.
Yhteiset varat ja velat lasketaan yhteen. Tulos on joko positiivinen tai negatiivinen.

Lue lisää

Osituslaskelmassa ei ole negatiivisia lopputuloksia varojen ja velkojen laskemisessa. sellainen on avioliittolaki.

Anonyymi kirjoitti:

Osituslaskelmassa ei ole negatiivisia lopputuloksia varojen ja velkojen laskemisessa. sellainen on avioliittolaki.

Avioliittolaki ei osituksesta mainitse kuin noin yhden lauseen.
Perintökaari ottaa kantaa velkaantumisiin vaikka esimerkiksi:
""Jos puolisoilla oli yhteistä velkaa, on osituksessa puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä oikeus vaatia, että siitä ennen ositusta suoritetaan toisen puolen osuus tai että sen maksamisesta annetaan vakuus.
Yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, katsotaan puolisoiden vastaavan siinä suhteessa, kuin heidän olisi ollut annettava varojen elatukseen."
Mm. Elatukseen otettu velka pitää ottaa huomioon muutoinkin oli se sitten kenellä tahansa jne.
Laskemisessa on aina plussia ja miinuksia. Varallisuutta omaavalta puolisolta maksetaan päältä mahdollinen elatusapuvelka.

Anonyymi kirjoitti:

Avioliittolaki ei osituksesta mainitse kuin noin yhden lauseen.
Perintökaari ottaa kantaa velkaantumisiin vaikka esimerkiksi:
""Jos puolisoilla oli yhteistä velkaa, on osituksessa puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä oikeus vaatia, että siitä ennen ositusta suoritetaan toisen puolen osuus tai että sen maksamisesta annetaan vakuus.
Yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, katsotaan puolisoiden vastaavan siinä suhteessa, kuin heidän olisi ollut annettava varojen elatukseen."
Mm. Elatukseen otettu velka pitää ottaa huomioon muutoinkin oli se sitten kenellä tahansa jne.
Laskemisessa on aina plussia ja miinuksia. Varallisuutta omaavalta puolisolta maksetaan päältä mahdollinen elatusapuvelka.

Lue lisää

Sinulla on vissiin jokin toinen lakikirja.

Avioliittolaissa on oma oma osa omaisuuden osituksesta:

IV osa

85 §
Kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuden osituksen sijasta on toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, omaisuus on vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

86 §
Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.1965/42)

Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. (13.10.1995/1152)

Milloin avioliitto on tuomiolla purettu, olkoon, kunnes ositus on toimitettu, puolisolla avioliiton purkautuessa ollut omaisuus edelleen hänen vallittavanaan, niinkuin avioliitto vielä jatkuisi. Mitä osituksessa tehtävästä tilistä on 2 momentissa sanottu, sovellettakoon vastaavasti.

87 §

Ennenkuin kaikki tietyt velat, joista kuollut puoliso oli vastuussa, on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon, älköön ositusta toimitettako, elleivät eloonjäänyt puoliso ja vainajan perilliset siitä yksimielisesti sovi tai vainajan omaisuus ole luovutettu konkurssiin.

88 §
Jos puolisoilla oli yhteistä velkaa, on osituksessa puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä oikeus vaatia, että siitä ennen ositusta suoritetaan toisen puolen osuus tai että sen maksamisesta annetaan vakuus.

Yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, katsotaan puolisoiden vastaavan siinä suhteessa, kuin heidän olisi ollut annettava varojen elatukseen.

88 a §
Kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on vireillä tai kun avioliitto on purkautunut, puoliso voi hakea julkista haastetta omien tai toisen puolison velkojen selvittämiseksi osituksen toimittamista varten noudattaen julkisesta haasteesta annetun lain (729/2003) säännöksiä.

89 §
Jos puolisoiden omaisuutta eroteltaessa jonkin irtaimen esineen suhteen ei käy olosuhteista selville eikä myöskään voida näyttää, kummanko puolison omaisuuteen se kuuluu tai että se on yhteistä omaisuutta, on puolisoiden katsottava saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin.

90 §
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;

2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on tullut vireille.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus mainitussa kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.

91 §
Puolisolla on oikeus osituksessa päältäpäin erottaa itselleen hänelle kuuluvia vaatteita ja muita esineitä, jotka on tarkoitettu yksinomaan hänen henkilökohtaista käyttöään varten, ei kuitenkaan enempää, kuin puolisoiden oloihin katsoen voidaan pitää kohtuullisena.

92 §
Jos puoliso on sellaisen omaisuutensa parantamiseen, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, käyttänyt muuta omaisuuttaan, saakoot hän tai hänen perillisensä vastiketta ensiksimainitusta omaisuudesta.

93 §
Jos puolison omaisuuden säästöä 99 §:n mukaan määrättäessä sen arvosta on vähennetty saman pykälän 2 tai 3 momentissa mainittua velkaa, on toiselle puolisolle tai kuolleen puolison perillisille annettava vastiketta sellaisen omaisuuden säästöstä, johon jommallakummalla puolisolla on avio-oikeus.

94 §
Jos puoliso on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan, käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä aiheuttanut, että sellainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt, saakoot toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset vastiketta, joka vastaa siitä johtunutta sanotun omaisuuden säästön vähentymistä, niinkuin 93 §:ssä sanotaan. Sellaista vastiketta otettakoon, kuitenkin vain puolet siitä, mitä muuten ei voitaisi suorittaa, myöskin siitä vastikevelvollisen puolison omaisuudesta, ..... jatkuen

Loput eivät mahtuneet tähän.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on vissiin jokin toinen lakikirja.

Avioliittolaissa on oma oma osa omaisuuden osituksesta:

IV osa

85 §
Kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuden osituksen sijasta on toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, omaisuus on vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

86 §
Kunnes ositus toimitetaan, osallistuu eloonjäänyt puoliso kuolleen puolison omaisuuden hallintoon niin kuin perintökaaressa säädetään. (5.2.1965/42)

Eloonjäänyt puoliso on oikeutettu sanottuna aikana yksin vallitsemaan omaisuuttaan. Jos eloonjäänyt puoliso tahtoo tehdä sellaisen luovutus- tai muun toimen, johon toisen puolison suostumus 38 tai 39 §:n mukaan olisi tarpeen, siihen on kuitenkin hankittava joko oikeuden lupa tai perillisten kirjallinen 66 §:n mukaisesti annettu suostumus. Eloonjäänyt puoliso on velvollinen tekemään osituksessa tilin omaisuuden vallinnasta kuolemantapauksen jälkeiseltä ajalta sekä sen tuotosta. (13.10.1995/1152)

Milloin avioliitto on tuomiolla purettu, olkoon, kunnes ositus on toimitettu, puolisolla avioliiton purkautuessa ollut omaisuus edelleen hänen vallittavanaan, niinkuin avioliitto vielä jatkuisi. Mitä osituksessa tehtävästä tilistä on 2 momentissa sanottu, sovellettakoon vastaavasti.

87 §

Ennenkuin kaikki tietyt velat, joista kuollut puoliso oli vastuussa, on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat on pantu erityiseen hoitoon, älköön ositusta toimitettako, elleivät eloonjäänyt puoliso ja vainajan perilliset siitä yksimielisesti sovi tai vainajan omaisuus ole luovutettu konkurssiin.

88 §
Jos puolisoilla oli yhteistä velkaa, on osituksessa puolisolla tai kuolleen puolison perillisillä oikeus vaatia, että siitä ennen ositusta suoritetaan toisen puolen osuus tai että sen maksamisesta annetaan vakuus.

Yhteisestä velasta, joka on tehty perheen elatusta varten, katsotaan puolisoiden vastaavan siinä suhteessa, kuin heidän olisi ollut annettava varojen elatukseen.

88 a §
Kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on vireillä tai kun avioliitto on purkautunut, puoliso voi hakea julkista haastetta omien tai toisen puolison velkojen selvittämiseksi osituksen toimittamista varten noudattaen julkisesta haasteesta annetun lain (729/2003) säännöksiä.

89 §
Jos puolisoiden omaisuutta eroteltaessa jonkin irtaimen esineen suhteen ei käy olosuhteista selville eikä myöskään voida näyttää, kummanko puolison omaisuuteen se kuuluu tai että se on yhteistä omaisuutta, on puolisoiden katsottava saaneen sen yhteisesti yhtäläisin oikeuksin.

90 §
Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;

2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on tullut vireille.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus mainitussa kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.

91 §
Puolisolla on oikeus osituksessa päältäpäin erottaa itselleen hänelle kuuluvia vaatteita ja muita esineitä, jotka on tarkoitettu yksinomaan hänen henkilökohtaista käyttöään varten, ei kuitenkaan enempää, kuin puolisoiden oloihin katsoen voidaan pitää kohtuullisena.

92 §
Jos puoliso on sellaisen omaisuutensa parantamiseen, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, käyttänyt muuta omaisuuttaan, saakoot hän tai hänen perillisensä vastiketta ensiksimainitusta omaisuudesta.

93 §
Jos puolison omaisuuden säästöä 99 §:n mukaan määrättäessä sen arvosta on vähennetty saman pykälän 2 tai 3 momentissa mainittua velkaa, on toiselle puolisolle tai kuolleen puolison perillisille annettava vastiketta sellaisen omaisuuden säästöstä, johon jommallakummalla puolisolla on avio-oikeus.

94 §
Jos puoliso on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan, käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä aiheuttanut, että sellainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt, saakoot toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset vastiketta, joka vastaa siitä johtunutta sanotun omaisuuden säästön vähentymistä, niinkuin 93 §:ssä sanotaan. Sellaista vastiketta otettakoon, kuitenkin vain puolet siitä, mitä muuten ei voitaisi suorittaa, myöskin siitä vastikevelvollisen puolison omaisuudesta, ..... jatkuen

Loput eivät mahtuneet tähän.

Lue lisää

Kuten tässäkin kuolinpesän tapaus ja kohta;
älköön ositusta toimitettako, elleivät eloonjäänyt puoliso ja vainajan perilliset siitä yksimielisesti sovi tai vainajan omaisuus ole luovutettu konkurssiin.
Nollatulos tarkoittaa, että puolison varat riittävät velkoihin ja konkurssiin ei ole tarvetta.

Leski tulee osakkaaksi ainakin ositukseen asti, mutta tässä kyse oli entisestä puolisosta eli ei kyse leskestä lainkaan. Kyse oli vielä tekemättä jätetystä osituksesta avioeron jälkeen.

Anonyymi kirjoitti:

Leski tulee osakkaaksi ainakin ositukseen asti, mutta tässä kyse oli entisestä puolisosta eli ei kyse leskestä lainkaan. Kyse oli vielä tekemättä jätetystä osituksesta avioeron jälkeen.

Lue lisää

Kysymys on myös tuosta Minilexin tekstistä kun siinä puhutaan vain perillisistä. Eikö tuollainen virheellinen ja harhaanjohtava teksti pitäisi korjata pikapikaa?

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on myös tuosta Minilexin tekstistä kun siinä puhutaan vain perillisistä. Eikö tuollainen virheellinen ja harhaanjohtava teksti pitäisi korjata pikapikaa?

Oli siinä Minilexissä aiemmin kerrottu: leski osakkaana - jos aviopuolisoilla oli avio-oikeuden alaista omaisuutta...

Anonyymi kirjoitti:

Oli siinä Minilexissä aiemmin kerrottu: leski osakkaana - jos aviopuolisoilla oli avio-oikeuden alaista omaisuutta...

Ei se tee tuota tekstiä yhtään paremmaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Leski tulee osakkaaksi ainakin ositukseen asti, mutta tässä kyse oli entisestä puolisosta eli ei kyse leskestä lainkaan. Kyse oli vielä tekemättä jätetystä osituksesta avioeron jälkeen.

Lue lisää

Kuten tässäkin kuolinpesän tapaus ja kohta;
älköön ositusta toimitettako, elleivät eloonjäänyt puoliso ja vainajan perilliset siitä yksimielisesti sovi tai vainajan omaisuus ole luovutettu konkurssiin.
Nollatulos tarkoittaa, että puolison varat riittävät velkoihin ja konkurssiin ei ole tarvetta.

Kuolleen osakkaan leski on puolisonsa kuolinpesän osakas, mutta jos avioero on laitettu vireille ennen osakkaan kuolemaa, entisestä aviopuolisosta ei tule koskaan kuolinpesän osakasta.

Entisen puolison asemaan ei vaikuta, onko omaisuuden ositus toimitettu vai ei.

Minilex:

"Kuolinpesän osakkaat ovat perintöön oikeutettuja henkilöitä eli perillisiä.
Osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen eli yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Jos ensisijainen perillinen on kuollut, hänen sijaansa tulee hänen sijaantuloperillisensä, eli esimerkiksi lapsensa."

Tämäkään ei nyt sitten pidä paikkaansa. Mikä taho tuota Minilexiä ylläpitää?

Siis leski B kuolee ja hänen jo aikaisemmin kuolleen tyttärensä entinen aviopuoliso on kuolleen lesken B kuolinpesän osakas. Miksi?

Kuolinpesän A vai suoraan kuolinpesän C kautta?
Kaikissa kolmessa kuolinpesässä ovat nyt E ja tyttären entinen aviopuoliso ainoina osakkaina.
Voiko kuolinpesän A omaisuus muuttua lesken kuoleman johdosta? Leskellä on vähemmän omaisuutta kuin kuolinpesällä A. Voisiko tämä selittää asiaa eli miksi entinen aviopuoliso on kuolinpesän B osakas?

Tyttären omaisuus pitäisi saada arvioitua avioero-ositusta varten ja nuo kuolinpesät sinne mukaan oikein arvioituina. Ihmettelen kyllä onko osa kuolinpesästä B tyttären omaisuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Siis leski B kuolee ja hänen jo aikaisemmin kuolleen tyttärensä entinen aviopuoliso on kuolleen lesken B kuolinpesän osakas. Miksi?

Kuolinpesän A vai suoraan kuolinpesän C kautta?
Kaikissa kolmessa kuolinpesässä ovat nyt E ja tyttären entinen aviopuoliso ainoina osakkaina.
Voiko kuolinpesän A omaisuus muuttua lesken kuoleman johdosta? Leskellä on vähemmän omaisuutta kuin kuolinpesällä A. Voisiko tämä selittää asiaa eli miksi entinen aviopuoliso on kuolinpesän B osakas?

Tyttären omaisuus pitäisi saada arvioitua avioero-ositusta varten ja nuo kuolinpesät sinne mukaan oikein arvioituina. Ihmettelen kyllä onko osa kuolinpesästä B tyttären omaisuutta.

Lue lisää

Ei ole. Kuollut ei peri.

D ei tule minkään kuolinpesän osakkaksi, koska entinen aviopuoliso ei tule osakkaksi ex-puolisonsa kuollessa.

Anonyymi kirjoitti:

Siis leski B kuolee ja hänen jo aikaisemmin kuolleen tyttärensä entinen aviopuoliso on kuolleen lesken B kuolinpesän osakas. Miksi?

Kuolinpesän A vai suoraan kuolinpesän C kautta?
Kaikissa kolmessa kuolinpesässä ovat nyt E ja tyttären entinen aviopuoliso ainoina osakkaina.
Voiko kuolinpesän A omaisuus muuttua lesken kuoleman johdosta? Leskellä on vähemmän omaisuutta kuin kuolinpesällä A. Voisiko tämä selittää asiaa eli miksi entinen aviopuoliso on kuolinpesän B osakas?

Tyttären omaisuus pitäisi saada arvioitua avioero-ositusta varten ja nuo kuolinpesät sinne mukaan oikein arvioituina. Ihmettelen kyllä onko osa kuolinpesästä B tyttären omaisuutta.

Lue lisää

Osuuspankin lakimies on ilmoittanut, että tyttären entinen aviopuoliso on B:n kuolinpesän osakas, eikä perinnönjakoa voi suorittaa ennen kuin tyttären entinen aviopuoliso ilmoittaa ettei ole vaateita tai tehdään avioero-ositus. Avioero-ositusta on alettu tekemään. Nyt pitäisi keksiä miten B:n omaisuus saadaan mukaan tyttären avioeropäivän mukaiseen omaisuusluettekoon, jotta tyttären entinen aviopuoliso saa siitä osansa ja B:n perinnönjako voidaan toteuttaa. Muuten ollaan pattitilanteessa.

Anonyymi kirjoitti:

Osuuspankin lakimies on ilmoittanut, että tyttären entinen aviopuoliso on B:n kuolinpesän osakas, eikä perinnönjakoa voi suorittaa ennen kuin tyttären entinen aviopuoliso ilmoittaa ettei ole vaateita tai tehdään avioero-ositus. Avioero-ositusta on alettu tekemään. Nyt pitäisi keksiä miten B:n omaisuus saadaan mukaan tyttären avioeropäivän mukaiseen omaisuusluettekoon, jotta tyttären entinen aviopuoliso saa siitä osansa ja B:n perinnönjako voidaan toteuttaa. Muuten ollaan pattitilanteessa.

Lue lisää

Vielä yksi seikka. Jos ositusta tehdään kauan aikaa, niin omaisuuden arvostus varmaan vanhenee jossain vaiheessa ja pitää tehdä uusi tuore omaisuuden arvostus? Näinä epävakaina aikoina käyvät arvot voivat heilahdella paljonkin.

Anonyymi kirjoitti:

Osuuspankin lakimies on ilmoittanut, että tyttären entinen aviopuoliso on B:n kuolinpesän osakas, eikä perinnönjakoa voi suorittaa ennen kuin tyttären entinen aviopuoliso ilmoittaa ettei ole vaateita tai tehdään avioero-ositus. Avioero-ositusta on alettu tekemään. Nyt pitäisi keksiä miten B:n omaisuus saadaan mukaan tyttären avioeropäivän mukaiseen omaisuusluettekoon, jotta tyttären entinen aviopuoliso saa siitä osansa ja B:n perinnönjako voidaan toteuttaa. Muuten ollaan pattitilanteessa.

Lue lisää

Onneksenne teidä osakkaiden ei tarvitse välittää osuuspankin lakimiehen puheista mitään. Toimittatte perinnönjaon kuten olette suunnitelleetkin.

Perillisen entinen aviopuoliso ei ole eikä tule osakkaaksi missään tilanteessa kuolinpesään, eikä voi vaikuttaa perinnönjakoon mitenkään.

Ks. tark. PK 3:7

Anonyymi kirjoitti:

Onneksenne teidä osakkaiden ei tarvitse välittää osuuspankin lakimiehen puheista mitään. Toimittatte perinnönjaon kuten olette suunnitelleetkin.

Perillisen entinen aviopuoliso ei ole eikä tule osakkaaksi missään tilanteessa kuolinpesään, eikä voi vaikuttaa perinnönjakoon mitenkään.

Ks. tark. PK 3:7

Lue lisää

Osuuspankkia ei voi ohittaa, koska osa perinnöstä on siellä.

Anonyymi kirjoitti:

Onneksenne teidä osakkaiden ei tarvitse välittää osuuspankin lakimiehen puheista mitään. Toimittatte perinnönjaon kuten olette suunnitelleetkin.

Perillisen entinen aviopuoliso ei ole eikä tule osakkaaksi missään tilanteessa kuolinpesään, eikä voi vaikuttaa perinnönjakoon mitenkään.

Ks. tark. PK 3:7

Lue lisää

Eihän nyt perinnönjakoa sentään voi tehdä, kun sitä ennen pitää tehdä tarvittavat ositukset. Tässä suhteessa OP on tietenkin oikeassa, mutta ei ilmaise asiaa oikein. Voi olla myös asiakkaan väärinymmärryksestä kyse.
Ennen ositusta ei vaan voi mitään jakaa, vaikka ottajia olisi. Kuolinpesät voivat jatkaa eloaan vaikka loputtomiin.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän nyt perinnönjakoa sentään voi tehdä, kun sitä ennen pitää tehdä tarvittavat ositukset. Tässä suhteessa OP on tietenkin oikeassa, mutta ei ilmaise asiaa oikein. Voi olla myös asiakkaan väärinymmärryksestä kyse.
Ennen ositusta ei vaan voi mitään jakaa, vaikka ottajia olisi. Kuolinpesät voivat jatkaa eloaan vaikka loputtomiin.

Lue lisää

Kyllä perinnönjako on tässä tapauksessa mahdollinen toimittaa. Omaisuuden ositusta varten pitää varata toki tarvittavat varat tasingon maksuun, jos kuolinpesä tulisi tasingonmaksuvelvolliseksi. Niinhän ei välttämättä tapahdu. Kannattaa välittömästi selvittää alustavalla osituslaskelmalla, mikä on osituksen mahdollinen lopputulos.

Pitää muistaa, että osituksessa määriteltävän tasingon voi sen suorittaja aina maksaa rahana.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä perinnönjako on tässä tapauksessa mahdollinen toimittaa. Omaisuuden ositusta varten pitää varata toki tarvittavat varat tasingon maksuun, jos kuolinpesä tulisi tasingonmaksuvelvolliseksi. Niinhän ei välttämättä tapahdu. Kannattaa välittömästi selvittää alustavalla osituslaskelmalla, mikä on osituksen mahdollinen lopputulos.

Pitää muistaa, että osituksessa määriteltävän tasingon voi sen suorittaja aina maksaa rahana.

Lue lisää

Rahana antaa Avioliittolaki toki kuolinpesälle mahdollisuuden maksaa osituksessa.
Perintökaari: 23 luku Perinnönjaosta
1 §
Kun pesä on selvitetty, on jokaisella sen osakkaalla oikeus vaatia jakoa.
Jos vainaja oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa toimitettava omaisuuden ositus.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä perinnönjako on tässä tapauksessa mahdollinen toimittaa. Omaisuuden ositusta varten pitää varata toki tarvittavat varat tasingon maksuun, jos kuolinpesä tulisi tasingonmaksuvelvolliseksi. Niinhän ei välttämättä tapahdu. Kannattaa välittömästi selvittää alustavalla osituslaskelmalla, mikä on osituksen mahdollinen lopputulos.

Pitää muistaa, että osituksessa määriteltävän tasingon voi sen suorittaja aina maksaa rahana.

Lue lisää

Ositusperuste tyttärellä avioeron päivänä: Hieman rahaa pankissa ja osuus kuolinpesässä A.

Käsittääkseni ositusperuste määrää osituksen piiriin kuuluvan omaisuuden. Osuuspankki toi tuon äidin kuolinpesän B mukaan kuvioihin, Osituslaskelmaa ei voi tehdä ennen kuin tiedetään miten kuolinpesä B huomioidaan osituslaskelmassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ositusperuste tyttärellä avioeron päivänä: Hieman rahaa pankissa ja osuus kuolinpesässä A.

Käsittääkseni ositusperuste määrää osituksen piiriin kuuluvan omaisuuden. Osuuspankki toi tuon äidin kuolinpesän B mukaan kuvioihin, Osituslaskelmaa ei voi tehdä ennen kuin tiedetään miten kuolinpesä B huomioidaan osituslaskelmassa.

Lue lisää

C:n kuolinpesällä on osuus A ja B kuolinpesiin. Niissä voidaan tehdä osituslaskelmat ongelmitta.

Omaisuuden ositus kuolinpesien A ja B välillä on tehtävä ennen perinnönjakoa (PK 23:1).

Perinnönjakoa B:n kuolinpesässä ei mitenkään estä omaisuuden osituksen tekemättömyys C:n kuolinpesän ja entisen puolison D kesken. Mianittu PK 23:1 ei koske lainkaan tätä tilannetta, koska kysymys ei ole C:n kuolinpesän jaosta vaan B:n perinnönjaosta.

OLETTE SAANEET VÄÄRIÄ NEUVOJA.

Anonyymi kirjoitti:

C:n kuolinpesällä on osuus A ja B kuolinpesiin. Niissä voidaan tehdä osituslaskelmat ongelmitta.

Omaisuuden ositus kuolinpesien A ja B välillä on tehtävä ennen perinnönjakoa (PK 23:1).

Perinnönjakoa B:n kuolinpesässä ei mitenkään estä omaisuuden osituksen tekemättömyys C:n kuolinpesän ja entisen puolison D kesken. Mianittu PK 23:1 ei koske lainkaan tätä tilannetta, koska kysymys ei ole C:n kuolinpesän jaosta vaan B:n perinnönjaosta.

OLETTE SAANEET VÄÄRIÄ NEUVOJA.

Lue lisää

KORJAUS: C:n kuolinpesällä on osuus A ja B kuolinpesiin.
Piti olla: B:n kuolinpesällä on osuus A ja C kuolinpesiin.

Anonyymi kirjoitti:

KORJAUS: C:n kuolinpesällä on osuus A ja B kuolinpesiin.
Piti olla: B:n kuolinpesällä on osuus A ja C kuolinpesiin.

Kiitos hyvästä vastauksesta!

Nyt vasta ymmärrän, että omaisuuden ositus kuolinpesien A ja B välillä pitää tehdä. Ensiksi kuolleen puolison kuolinpäivän perusteella. Tässä tapauksessa A joutuu maksamaan tasinkoa B:lle. Tämän jälkeen tiedetään kuolinpesien A ja B arvot. Osituksen tekeminen on varmaan helppoa perukirjan perusteella.

Oleellista tässä on tosiaan ositus kuolinpesien A ja B välillä. Sen jälkeen tyttären ja entisen aviopuolison ositukseen voi laittaa kuolinpesän A arvon, jossa on huomioitu kuolinpesän B vaikutus.

Suuri kiitos!

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos hyvästä vastauksesta!

Nyt vasta ymmärrän, että omaisuuden ositus kuolinpesien A ja B välillä pitää tehdä. Ensiksi kuolleen puolison kuolinpäivän perusteella. Tässä tapauksessa A joutuu maksamaan tasinkoa B:lle. Tämän jälkeen tiedetään kuolinpesien A ja B arvot. Osituksen tekeminen on varmaan helppoa perukirjan perusteella.

Oleellista tässä on tosiaan ositus kuolinpesien A ja B välillä. Sen jälkeen tyttären ja entisen aviopuolison ositukseen voi laittaa kuolinpesän A arvon, jossa on huomioitu kuolinpesän B vaikutus.

Suuri kiitos!

Lue lisää

Ositus toki tehdään osituspäivän arvoilla eli kun asianomaiset allekirjoittavat osituskirjan.

Anonyymi kirjoitti:

C:n kuolinpesällä on osuus A ja B kuolinpesiin. Niissä voidaan tehdä osituslaskelmat ongelmitta.

Omaisuuden ositus kuolinpesien A ja B välillä on tehtävä ennen perinnönjakoa (PK 23:1).

Perinnönjakoa B:n kuolinpesässä ei mitenkään estä omaisuuden osituksen tekemättömyys C:n kuolinpesän ja entisen puolison D kesken. Mianittu PK 23:1 ei koske lainkaan tätä tilannetta, koska kysymys ei ole C:n kuolinpesän jaosta vaan B:n perinnönjaosta.

OLETTE SAANEET VÄÄRIÄ NEUVOJA.

Lue lisää

Tuskin siinä kukaan on saanut väärää tietoa. Niitä kuolinpesiä voi jakaa ja arvostaa tulevissa osituksissa, joissa on suoritettu jo ositus. Kaikki muu on spekulaatiota.

Anonyymi kirjoitti:

Ositus toki tehdään osituspäivän arvoilla eli kun asianomaiset allekirjoittavat osituskirjan.

Omaisuuden ositus tehdään ositusperusteen päivämäärän [tässä: kuolinpäivä] tiedoin, joten kysyjä totesi tämän asian aivan oikein. Omaisuuden arvostus kuitenkin tapahtuu osituksen laatimisen hetken mukaisesti.

Eli pesään kuului kuolinpäivänä mökki ja sen arvo on ositusta laadittaessa 100.000 € (perukirjassa voi olla eri arvo esim. 75.000 €).

Anonyymi kirjoitti:

Omaisuuden ositus tehdään ositusperusteen päivämäärän [tässä: kuolinpäivä] tiedoin, joten kysyjä totesi tämän asian aivan oikein. Omaisuuden arvostus kuitenkin tapahtuu osituksen laatimisen hetken mukaisesti.

Eli pesään kuului kuolinpäivänä mökki ja sen arvo on ositusta laadittaessa 100.000 € (perukirjassa voi olla eri arvo esim. 75.000 €).

Lue lisää

Niinpä siinäkin oli oikaistu arvostusajankohta allekirjoituksen ajankohtaan.

Anonyymi kirjoitti:

Omaisuuden ositus tehdään ositusperusteen päivämäärän [tässä: kuolinpäivä] tiedoin, joten kysyjä totesi tämän asian aivan oikein. Omaisuuden arvostus kuitenkin tapahtuu osituksen laatimisen hetken mukaisesti.

Eli pesään kuului kuolinpäivänä mökki ja sen arvo on ositusta laadittaessa 100.000 € (perukirjassa voi olla eri arvo esim. 75.000 €).

Lue lisää

Korjaan virheesi: osituksen perusteen päivämäärä on avioerohakemuksen allekirjoituspäivä.
Osituksen arvot ovat osituksen allekirjoituspäivältä.

Eipä osakkeita esimerkiksi voi arvottaa 20 vuotta vanhoihin kursseihin.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaan virheesi: osituksen perusteen päivämäärä on avioerohakemuksen allekirjoituspäivä.
Osituksen arvot ovat osituksen allekirjoituspäivältä.

Eipä osakkeita esimerkiksi voi arvottaa 20 vuotta vanhoihin kursseihin.

Lue lisää

Hämäävää tässä asiassa oli se, että kun on vain yksi perillinen, niin jäi perinnönjakoon liittyviä asioita toimittanatta. Minilex: "Jos perittävällä on vain yksi perillinen, ei perinnönjakoa voida toimittaa lainkaan. Tämä johtuu siitä, että vainajan jälkeensä jättämä omaisuus siirtyy kokonaisuudessaan perilliselle ilman perinnönjakotoimenpiteitä."

Kuitenkin entisen aviomiehen vuoksi pitää perinnönjakotoimenpiteitä tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaan virheesi: osituksen perusteen päivämäärä on avioerohakemuksen allekirjoituspäivä.
Osituksen arvot ovat osituksen allekirjoituspäivältä.

Eipä osakkeita esimerkiksi voi arvottaa 20 vuotta vanhoihin kursseihin.

Lue lisää

KORJAUS VIRHEESEEN

"osituksen perusteen päivämäärä on avioerohakemuksen allekirjoituspäivä."

Kysymys on kuolinpesien A ja B keskinäisestä omaisuuden osituksesta, jolloin ositusperusteen päivämäärä on A:n kuolinpäivä.

Anonyymi kirjoitti:

KORJAUS VIRHEESEEN

"osituksen perusteen päivämäärä on avioerohakemuksen allekirjoituspäivä."

Kysymys on kuolinpesien A ja B keskinäisestä omaisuuden osituksesta, jolloin ositusperusteen päivämäärä on A:n kuolinpäivä.

Lue lisää

Tuolla osituksella ei ole vielä merkitystä siihen, mitä entinen aviomies saa pesistä. Ainoa merkittävä ositus perillisen kannalta on avioerohakemuksen päivämäärään perustuva ositus eronneiden puolisoiden välillä. Kaikki muu kuolinpesistä jää perilliselle.

Teoriassa riittäisi, että entinen aviomies saa osuutta vielä osittamattomaan kuolinpesään. Ositussopimus on aivan neuvoteltavissa oleva asia.
Ei vielä henkilöiden A ja B välisessä osituksessakaan ole varmaa, että mikä jää B:n kuolinpesän osuudeksi, johon entisellä aviomiehelle ei muutoin ole osaa eikä arpaa.
Kuitenkin tätäkin tai osaa siitä on nyt mahdollista käyttää ositukseen aivan sopimusvapauden puitteissa.

Noinhan se menee, myöskin oli expuolison ja edesmenneen puolison kesjen osittamattakin.

Expuoliso ei koskaan kuulu kuolinpesään.

Kuolinpesään kuuluu ainoastaan eloonjäänyt puoliso ositukseen asti ja perillisoikeutetut ja testamenttisaantoiset.

T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se menee, myöskin oli expuolison ja edesmenneen puolison kesjen osittamattakin.

Expuoliso ei koskaan kuulu kuolinpesään.

Kuolinpesään kuuluu ainoastaan eloonjäänyt puoliso ositukseen asti ja perillisoikeutetut ja testamenttisaantoiset.

T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Kyllä mutta aloittajalla puuttuukin ositus puolisoilla avioeron jälkeen. Tämän pankki on esittänyt omalla tavallaan, kun osa pesistä kuuluu entisen aviomiehen osituksen alaiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan se menee, myöskin oli expuolison ja edesmenneen puolison kesjen osittamattakin.

Expuoliso ei koskaan kuulu kuolinpesään.

Kuolinpesään kuuluu ainoastaan eloonjäänyt puoliso ositukseen asti ja perillisoikeutetut ja testamenttisaantoiset.

T. Professional of the law and word's, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Kyse olikin kuolinpesien omaisuuden selvittämisestä. Osituksissa etenkin entinen puoliso on mahdollisesti saamassa varallisuutta pesistä. Tähän tietenkin pankki puuttui, kun tiedossa oli muu omistaja lisäksi omaisuudelle.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse olikin kuolinpesien omaisuuden selvittämisestä. Osituksissa etenkin entinen puoliso on mahdollisesti saamassa varallisuutta pesistä. Tähän tietenkin pankki puuttui, kun tiedossa oli muu omistaja lisäksi omaisuudelle.

Lue lisää

Pankille ei kuulu mitenkään entisen puolison ja kuolinpesän keskinäiset asiat. Perinnönjako voidaan tehdä, tosin kun on vain yksi perillinen, hän saa jäämistön ilman minkäänlaista perinnönjakoa. Se rulee kuin manulle illallinen automaattisesti kuolinhetkellä.

Anonyymi kirjoitti:

Pankille ei kuulu mitenkään entisen puolison ja kuolinpesän keskinäiset asiat. Perinnönjako voidaan tehdä, tosin kun on vain yksi perillinen, hän saa jäämistön ilman minkäänlaista perinnönjakoa. Se rulee kuin manulle illallinen automaattisesti kuolinhetkellä.

Lue lisää

Eihän nyt mikään kuolinpesä ole omista kokonaan mitään. On vain osittamattomia omistuksia joka kuolinpesän osalta. Ositusten jälkeen perilliselle jää kaikki loput, mikä on kuolinpesiin jäävä osuus.

Anonyymi kirjoitti:

Pankille ei kuulu mitenkään entisen puolison ja kuolinpesän keskinäiset asiat. Perinnönjako voidaan tehdä, tosin kun on vain yksi perillinen, hän saa jäämistön ilman minkäänlaista perinnönjakoa. Se rulee kuin manulle illallinen automaattisesti kuolinhetkellä.

Lue lisää

Perinnönjakoa ei tietenkään voi tehdä milloinkaan ennen ositusta. Kaikki muut velat maksetaan kuolinpesästä myös.
Ensin pitää tietää, mitä kukin kuolinpesä omistaa ja tehdä ositus siltä osin, joka ei jää kuolinpesän omistukseen. Siihen asti kuolinpesä on aika virtuaalinen omistaja johonkin "loppuosaan".

Anonyymi kirjoitti:

Pankille ei kuulu mitenkään entisen puolison ja kuolinpesän keskinäiset asiat. Perinnönjako voidaan tehdä, tosin kun on vain yksi perillinen, hän saa jäämistön ilman minkäänlaista perinnönjakoa. Se rulee kuin manulle illallinen automaattisesti kuolinhetkellä.

Lue lisää

Avioliittolaki IV OSA OMAISUUDEN OSITUS
1 luku Yleisiä määräyksiä 85 § (23.3.2023/484)
Kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

2 luku Osituksen toimittaminen
98 § Ositus on toimitettava siinä järjestyksessä, kuin perinnönjaosta on säädetty, noudattamalla sen ohessa, mitä tässä luvussa sanotaan.

Perintökaari, perilliset ja eloonjäänyt puoliso muodostaa perikunnan, jos leski on testamentllla saava, muutoin leski on ositukseen asti.

Puoliso ei koskaan ole perillinen, kuin ainoastaan testamentti saannolla.

Ulkopuolinen testamenttisaannolla.

Tässä lyhyesti perikunta.

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari, perilliset ja eloonjäänyt puoliso muodostaa perikunnan, jos leski on testamentllla saava, muutoin leski on ositukseen asti.

Puoliso ei koskaan ole perillinen, kuin ainoastaan testamentti saannolla.

Ulkopuolinen testamenttisaannolla.

Tässä lyhyesti perikunta.

Lue lisää

Kerrot virheellisesti. Lapsettoman puolison omaisuus menee eloonjääneelle puolisolle.
Perintökaari 3 luku
Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 § Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.
Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä...