Millä perusteella määritellään kumman tyyppinen diabetes on?
Ykkös vai kakkos?
Anonyymi-ap
14581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ykkös tyyppiä lapsilla ja nuorilla aikuisilla.Tähän tarvitaan elinikäinen insuliinihoito
kakkos tyyppiä elintapasairaus johon vaikuttaa ylipaino ja epäterveellinen ruokavalio. Hoidetaan elintavoilla ja painon pudotuksella
Ykkönen on insuliininpuutosdiabetes, jossa haima ei siis tuota insuliinia lainkaan. Siihen sairastutaan yleensä lapsena tai nuorena, autoimmuunitauti jonka kehittymiseen ei voi vaikuttaa.
Kakkoseen sairastutaan yleensä aikuisena ylipainon, elintapojen ja geenienkin seurauksena. Liikunta, laihdutus ja ruokavalio, tarvittaessa lääkehoito auttaa.
Molemmissa muodoissa tärkeää hyvä sokeritasapaino, optimaalinen verenpaine ja veren rasva-arvot. Ruokavalio ja liikunta.
Mutta kertooko jotkut arvot verikokeissa kumpi tyyppi on kun kuitenkin tuo ykköstyyppi käsittääkseni voi aikuisellekkin tulla?
Kyllä meitä aikuisena sairastuneita on yllättävän paljon. Kun liityin vertaistukiryhmiin, huomasin yhtäkkiä etten ollut mitenkään ainutlaatuinen, vaikka haima sanoikin sopimuksen irti ilman varoitusaikaa 35-vuotiaana.
Kyllä ja ei. Sairastuttaessa ykköstyypin diabeetikon verestä löytyy lährd sins bsdys-sinriys hsimsn beetasoluille, joiden olemassaolo osoittaa autoimmuunireaktion. Tämä on kuitenkin diagnoosikriteerinä puutteellinen, koska näitä vasta-aineita ei diabeetikoilta aina löydy - varsinkaan silloin, kun sairastumisesta on jo kauemmin aikaa. Vääriä diagnooseja voi sattua, jos haiman toiminta kuitenkin jatkuu osittain vielä pitkään osittain ykköstyypin puhkeamisen jälkeen. Silloin voi olla myös niin, ettei vasta-aineita enää löydy, jjos koetta ei ole tehty jo sairauden puhjetessa- Siksi kliinisellä kuvalla on paljon merkitystä diagnoosin tekemisessä, eikä tällaisiin kokeisiin voi pelkästään luottaa.
Jos esim GAD vasta-aineet on yli 200 niin onko diabetes silloin ykköstyyppiä?
Kaikki ikäryhmät
Normaali < 10 IU/ml
Lievästi koholla 10 - 25 IU/ml
Selvästi koholla > 25 IU/ml
Kyllä . katso viitteet alapuolelta
siis yläpuolelta
Aivam varmasti. Tuollainen tulos vahvistaa ykköstyypin diagnoosin.
1-tyypin diabetes alkaa useimmiten jo lapsena tai nuorena, harvemmin aikuisena tai vanhuudessa. Siinä haima ei tuota insuliiniä lainkaan tai aivan liian vähän. 1-tyypin diabetes alkaa nopeasti ja verensokeri nousee todella korkealle. Hoitona on insuliinipistokset (perusinsuliini + ateriainsuliinit) koko elämän ajan. Ilman insuliinia ihminen kuolee nopeasti.
2-tyypin diabetes puhkeaa hitaasti ja useimmiten vasta varttuneessa iässä. Verensokeri nousee vuosien mittaan, koska elimistö tulee insuliiniresistentiksi eli ei pysty käyttämään haiman erittämää insuliinia. Varhaisvaiheessa taudin eteneminen voidaan joskus pysäyttää. Jos tautia ei saada pysäytettyä elintapahoidolla, aloitetaan tablettilääkitys. Myöhemmin taudin edetessä hoitoon lisätään usein toinenkin tabletti ja lopulta myös insuliini.
2-tyypin diabetes on kokonainen ryhmä sairauksia ja lisätauteja tulee herkästi melkein jokaiselle. Vaarassa ovat sydän, verisuonet, hermosto, maksa, munuaiset ja silmät ainakin.
2-tyypin diabetesta on myös hoikilla ja liikunnallisilla terveitä elintapoja noudattavilla. Perintötekijät vaikuttavat vahvasti.
C-peptidiarvo. Se kertoo haiman oman insuliinierityskyvyn.
C´peptidin kanssa on huomioitava pari seikkaa. Ensimmäinen on "kuherruskuukausi-ilmiö", eli se, että kun ykkästyyppiin sairastuneella aloitetaan insuliinihoito, palautuu osa haiman endokriinisesta toiminnasta väliaikaisesti. Se kuitenkin loppuu jonkun ajan kuluessa. Toinen asia on se, että vuosikaudet insuliinilla hoidettu kakkostyypin diabeetikko voi jossain vaiheessa menettää kykynsä tuottaa insuliinia. Harvoin kuitenkaan aivan kokonaan - siten, että Cö-peptidi olisi lähellä nollaa.
D1, nuoruusiändiabetes. Siihen sairastuvat ensisijassa lapset ja nuoret aikuiset. He jotka sairastuvat ovat tavallisesti normaalipainoisia. Kuukausia ennen sairauden havaitsemista on heidän painonsa tavallisesti pudonnut selittämättömällä tavalla.
D1:nen johtuu siitä että useimmat kehon insuliinia tuottavat solut ovat kuolleet (tuntemattomasta syystä). Vakava hormoonin (insuliini) puute johtaa korkeaan verensokeriin ja nopeaan painon putoamiseen.
Hoitona ensisijassa lisätään insuliinia ruiskeena. Sen lisäksi voi ravinto joka ei kohota verensokeria suuresti helpottaa tasaisen ja normaalin verensokerin ylläpitoa.
D2 on ylivoimaisesti tavllisin diabeteksen muoto (noin 90% diabeetikoista) ja samaan aikaan se joka lisääntyy eniten. Siihen sairastuvat ensisijaisesti keskiikäiset tai vanhemmat ylipainosta kärsivät henkilöt. Ei ole harvinaista että näillä henkilöillä on myös korkea verenpaine ja huonot kolesteroliarvot. Rasvakausajan (ohimenevä) diabetes on D2:sen erikoismuoto.
D2:ssa on keholla kasvavia vaikeuksia käsitellä vereen joutunutta sokeria. Huolimatta runsaasta insuliinin tuotannosta ei se kuitenkaan riitä koska elimistön ragointi hormooniin laskee. Diagnoosin yhteydessä on D2:sella usein 10 kertaa normaalia enemmän insuliinia kehossan. Sivuilmiönä varastoi insuliini rasvaa ja se johtaa painon nousuun jota on ehkä tapahtunut useita vuosia ennen diabeteksen havaitsemista.