Alempana oleva keskustelu pitäisi kai jättää vaille kommentteja, mutta jospa sittenkin.
Kun osa tämän palstan kirjoittajista tulee ikään, jolloin alkaa tienata omaa elantoaan, huomaa työsuhteen etujen merkityksen. Ne eivät koske vain tätä hetkeä, vaan myös aikaa eläkeläisenä. Jos halpayhtiö tarkoittaa myös halpatyövoimaa, merkitsee malli levitessään kaikkien muidenkin ihmisten elämään kaikilla aloilla.
Mitä tarkoittaa kun sanotaan, että säästetään kaikesta muusta paitsi turvallisuudesta? Ei turvallisuus ole yksittäinen osa-alue, vaan siihen vaikuttaa kaikki muu. Koulutus, henkilöstön motivaatio ja sitoutuneisuus, työn mielekkyys ja jatkuvuuden tunne sekä kohtuulliset palkka- ja muut edut. Kaikilla aloilla.
Ei ole totta, että matkustamohenkilökunnan työ olisi missään kriisitilanteessa muita väheksyttävämpää, kuten joku väitti. Ammattimainen ote saattaa jo alkuunsa pysäyttää jonkin matkustamossa kytevän hämmingin. Tarvitaan kykyä sairastuneen hoitamiseen ja mahdollisen evakuointitilanteen sattuessa taitoa hallita paniikin leviämistä ja monta muuta asiaa. Nämä olivat siis laatukysymyksiä.
Pari asiaa hinnasta. Hinta voi joillekin sattua halvan näköiseksi. Tuskin se sentään perheitä yhdessä pitää. Reitityksen sopivuus, maayhteydet, yli yön odottamiset, käytettävät kentät ja perinteisten yhtiöiden kanta-asiakasjärjestelmät pitää huomioida koko hintaa ajatellen.
Lentoterveisin, Flying Dutchman, Suomen länsirannikolta
Kun osa tämän palstan kirjoittajista tulee ikään, jolloin alkaa tienata omaa elantoaan, huomaa työsuhteen etujen merkityksen. Ne eivät koske vain tätä hetkeä, vaan myös aikaa eläkeläisenä. Jos halpayhtiö tarkoittaa myös halpatyövoimaa, merkitsee malli levitessään kaikkien muidenkin ihmisten elämään kaikilla aloilla.
Mitä tarkoittaa kun sanotaan, että säästetään kaikesta muusta paitsi turvallisuudesta? Ei turvallisuus ole yksittäinen osa-alue, vaan siihen vaikuttaa kaikki muu. Koulutus, henkilöstön motivaatio ja sitoutuneisuus, työn mielekkyys ja jatkuvuuden tunne sekä kohtuulliset palkka- ja muut edut. Kaikilla aloilla.
Ei ole totta, että matkustamohenkilökunnan työ olisi missään kriisitilanteessa muita väheksyttävämpää, kuten joku väitti. Ammattimainen ote saattaa jo alkuunsa pysäyttää jonkin matkustamossa kytevän hämmingin. Tarvitaan kykyä sairastuneen hoitamiseen ja mahdollisen evakuointitilanteen sattuessa taitoa hallita paniikin leviämistä ja monta muuta asiaa. Nämä olivat siis laatukysymyksiä.
Pari asiaa hinnasta. Hinta voi joillekin sattua halvan näköiseksi. Tuskin se sentään perheitä yhdessä pitää. Reitityksen sopivuus, maayhteydet, yli yön odottamiset, käytettävät kentät ja perinteisten yhtiöiden kanta-asiakasjärjestelmät pitää huomioida koko hintaa ajatellen.
Lentoterveisin, Flying Dutchman, Suomen länsirannikolta
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun asuinpaikkamme on Suomi, on varmasti syytä käyttää perinteistenkin lentoyhtiöiden palveluja, jopa ensisijaisesti. Mutta jos esim. lontoolainen ei käytä halpisyhtiöitä ainakaan ykytyismatkoillaan, hän on snobi. Lontoosta pääsee tosi edullisesti kaikkialle, miksi maksaa liikaa?
Minusta Flying Dutchman kirjoitti täyttä asiaa, mutta on aivan eri asia ymmärtävätkö kaikki asioiden suhteet toisiinsa nähden...
Pelkkä halpa hinta ei tee palvelusta tai tavarasta automaattisesti parasta mahdollista vaihtoehtoa - olen sen moneen kertaan itse nuoruudessani kokenut, isäni on nimittäin melkein Roopen tasoinen saituri... =)
Mutta eipä pelkkä hinta yksinään myöskään huononna palvelua tai tavaraa - oli hinta matala tai korkea, liikaa tai liian halpa...
Hinta on vain yksi osa kokonaisuutta. Jokaisen on itse mietittävä kuinka suuri rooli hinnalla on ja mikä on itselle 'liikaa'. Minusta kuitenkin olisi erittäin mukavaa, jos saisin itse tehdä tuon harkinnan ja elää sen mukaan, ilman "on tyhmää maksaa liikaa" -sloganeita. Mikä yhdelle on liikaa, voi toiselle olla sopivasti ja kolmannelle jopa halpa. Tai päinvastoin.
Lyhyillä lennoilla (1-3 tuntia) hinnalla on merkitystä ja hintaero halvimman ja kalleimman vaihtoehdon välillä voi olla jopa 1000 euroa.
Itse käytän halpalentoyhtiöitä aina kun niiden aikataulut sopivat ja hinta on halvempi kuin perinteisillä tai jos ylipäätään on vaihtoehtona halpalentoyhtiötä (Suomesta kun tarjontaa on vähän). Jos taas perinteinen vaihtoehto on halvempi (näinkin on joskus) valitsen sen. En tarvitse lyhyellä lennolla mitään tarjoilua tai extraa. Eihän junamatkan ja bussimatkankaan hintaan kuulu ilmaisia aterioita ja juomia. Ei se lentäminen sen ihmeellisempää ole. Mielummin sitten asun hienommassa hotellissa perillä ja käytän lennosta säästyneet rahat siihen. Maksamalla ylihintaa lennoista huolehdimme siitä, että suomalaiset maksavat jatkossakin lennoistan enemmän kuin kukaan muu eurooppalainen.Kannattaa siis aina vertailla hintoja.
Tämä juttu menee vähän OT:ksi, mutta menköön.
Kuten Flying Dutchman kirjoitti, hinnalla on myös muita ulottuvuuksia kuin vain asiakkaan kukkaro.
Halpa hinta voi näkyä esim. välinpitämättömyytenä ympäristöä kohtaan tai henkilöstön huonona kohteluna. Tosin ei se korkeampikaan hinta takaa, että mm. nämä asiat olisivat kunnossa... Todennäköisyys ehkä on kuitenkin suurempi...
Pointti on se, että jos maailman tulevaisuus - tai edes oma tai ehkä mahdollisten lastensa tulevaisuus - yhtään kiinnostaa, kannattaa yritysten toimintaa tarkastella hieman laajemmin, kuin vain ostettavan palvelun/tuotteen verran ja ottaa selvää millainen yritys yleensäkin on ennen ostopäätöksen tekemistä.
On hyvin lyhytnäköistä valita aina vain se vaihtoehto, joka puhtaasti juuri sillä hetkellä sopii omiin tarkoituksiin välittämättä yrityksen muusta toiminnasta.
Ikävä kyllä suurin osa kuluttajista tuntuu toimivan juuri tällä tavalla ja seuraukset ovat jo nähtävissä. Lyhyenä esimerkkinä: pätkätöiden määrä on kasvanut viimeisten vuosien aikana räjähdysmäisesti, vaikka töitä riittäisikin. Samaa työntekijää voidaan pitää vuosikausia muutaman kuukauden määräaikaisilla sopimuksilla, koska se on firmalle joustava järjestely. Jos työt tai tulot vähänkään notkahtavat, voidaan työntekijälle sanoa heiheit hyvin nopeasti. Ja taas kuukauden kuluttua, kun myynti lähtee nousuun, palkataan uusi työntekijä (tai se sama vanha uutena) - tietenkin määräaikaiselle sopimukselle. Yritysten toiminnasta puuttuu pitkäjänteisyys ja välittäminen mistään muusta kuin viimeisen viivan alle jäävästä luvusta. Miksi?
Miten kukaan pystyy tuollaisessa 'työputkessa' suunnittelemaan elämäänsä yhtään pidemmälle, tekemään mitään suurempia sitoumuksia (kuten esim. asuntolaina)? Voin kokemuksesta sanoa, että vaatii aikamoista luottamusta itseen ja rohkeutta sekä taitavia sanankäänteitä, että pystyt vakuuttamaan itsesi ja muut (mm. pankkivirkailijan) siitä, että homma toimii kyllä, töitä riittää tämän määräaikaisuudenkin jälkeen. Ja sitä seuraavan määräaikaisuuden jälkeen. Ja sitä seuraavan. Ja sitä seuraavan.
Ja tärkein kysymyshän varmasti on, mikä on tällaisen työntekijän työmotivaatio? Hän todennäköisesti tekee työnsä päällepäin esimerkillisesti, koska hänen on myytävä itsensä työnantajalle jatkuvasti uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Mutta pitääkö hän pinnan alla firman ja asiakkaan puolia? Välittääkö hän mitä firmalle käy ja mikä on firman etu? Tuskin, koska firman etu ei ole tässä tapauksessa työntekijän etu... Määräaikainen työntekijä palaa helpommin myös loppuun, koska hänen on tehtävä töitä jatkuvasti 120% teholla, huonoja päiviä ei sallita tai seuraavaa määräaikaisuutta ei tule. Aika raaka maailma, onko se todellakin sen arvoista?
Lyhytnäköisellä kuluttamisella petaat helposti mm. juuri pätkätöiden yleistymistä.
Kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta vastuu on jokaisen. Hinnalla siis todellakin merkitystä...