Olen ohjaajana eräässä työpaikassa, jossa ohjaajat työskentelevät rinnakkain sairaanhoitajien kanssa. Työtehtävätkin ovat aika samanlaisia ja/ tai toisiaan tukevia. Erojakin on: sh:t tekevät ainoastaan ma-pe aamuvuoroja ja vastaavat lääkkeiden jaosta, kun taas ohjaajat tekevät aamu, ilta, yö, ma-su ja jakavat lääkkeitä ohjeiden mukaan. Joskus ohjaajat ovat myös lääkkeiden tarkistuksessa mukana. Ohjaajat myös huolehtivt keskustelut ja ryhmät ja muita erinäisiä juttuja. Anysay, rinnakkain ja kaikkien osaamista hyödyntäen työtä pitäisi yhdessä tehdä.
Nyt on niin, että sairaanhoitajat kuvittelevat olevansa jotenkin "vähän" parempaa kastia, ja niiiiiin korkealla pallilla, etteivät muut ole mitään. He tuntuvat kuvittelevan, etteivät ohjaajat tee yhtään mitään, tai jos tekevät niin aina väärin. Omia virheitä eivät sh:t huomaa, tai jos huomaavat, ne ohitetaan olan kohautuksella. Ohjaajien tekemät virheet - pienimmätkin - käsitellään kuitenkin työryhmässä ja niitä päivitellään olan takaa. Kyseessä ei ohjaajan kohdalla tarvitse olla edes virhe, riittää, jos työtyyli on erilainen kuin määrätyllä sh:lla.
Niin, ja sekä ohjaajilla että sairaanhoitajilla on kyseisessä työpaikassa amk-koulutus, eli kyseessä ei voi olla alempi vs. ylempi koulutus -dilemma.
Tämä nykyinen työpaikkani ei ole edes ainut jossa olen törmännyt samaan ilmiöön.
Kysymykseni kuuluukin: miksi sh:t luulevat olevansa Jumalasta seuraavia? Jätetäänkö sh -koulutuksessa jotenkin käsittelemättä hyvän työilmapiirin ihmissuhdekäytännöt ja vuorovaikutuksen merkitys?
Nyt on niin, että sairaanhoitajat kuvittelevat olevansa jotenkin "vähän" parempaa kastia, ja niiiiiin korkealla pallilla, etteivät muut ole mitään. He tuntuvat kuvittelevan, etteivät ohjaajat tee yhtään mitään, tai jos tekevät niin aina väärin. Omia virheitä eivät sh:t huomaa, tai jos huomaavat, ne ohitetaan olan kohautuksella. Ohjaajien tekemät virheet - pienimmätkin - käsitellään kuitenkin työryhmässä ja niitä päivitellään olan takaa. Kyseessä ei ohjaajan kohdalla tarvitse olla edes virhe, riittää, jos työtyyli on erilainen kuin määrätyllä sh:lla.
Niin, ja sekä ohjaajilla että sairaanhoitajilla on kyseisessä työpaikassa amk-koulutus, eli kyseessä ei voi olla alempi vs. ylempi koulutus -dilemma.
Tämä nykyinen työpaikkani ei ole edes ainut jossa olen törmännyt samaan ilmiöön.
Kysymykseni kuuluukin: miksi sh:t luulevat olevansa Jumalasta seuraavia? Jätetäänkö sh -koulutuksessa jotenkin käsittelemättä hyvän työilmapiirin ihmissuhdekäytännöt ja vuorovaikutuksen merkitys?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Juu, sh-opintojen yksi suuri osa on "kuinka olet v*ttumainen työkavereille", se on suosittu kurssi kuten myös "sh istuu Jumalan niskan päällä".
Hei, haloo... Puhut yksilöistä, joten älä viitsi yleistää ja niputtaa kaikkia sairaanhoitajia samaan kastiin! Joka ammattiryhmästä löytyy näitä "vain minä tiedän/osaan" työntekijöitä.
Sh ja ylpeä ammatistani sekä ammattitaidostani
Pikkuhiljaa alkaa tosiaan tulla aika epävarmaksi ammatillisesti, kun aamulla ensimmäisenä on kommentoitavaa esim. väärästä fontista päivälistassa, ja sitä samaa rataa jatkuu niin kauan kun kuuloetäisyllä viipyy.
En minä ainut kohde ole. Kyllä sitä saa aika tasapuolisesti kaikki ohjaajat.
Yksilöistä puhutaan juu, mutta kun yksilöitä tuodaan yhteen syntyy konflikteja. Toisaalta niitä voidaan välttää ja työilmapiiriä parantaa, jos kaikilla työyhteisön jäsenillä on siihen halu ja työkalut. Työilmapiiriä ei paranneta sillä, että osa porukasta kulkee nokka pystössä ja loput nielevät paskaa heiltä, ja yrittävät yksinään toteuttaa niitä hienon työilmapiirin periaatteita.
Sairaanhoitajan velvollisuus ohjata ja opastaa työssään myös muuta henkilökuntaa. Jos tätä ei ymmärrä , niin sen voi ottaa nokkiinsa. Ottakaa onkeenne ja oppikaa, niin voi olla vähemmän sanomista.
Ehkä sanoin epäselvästi alkuperäisessä kirjoituksessani, mutta tästä ei ole kyse. "Opastamisen velvollisuus" on ihan siellä omassa päässä vaan, eikä mitenkään kuulu sh:n työnkuvaan meidän firmassa.
mun mielestäni SH:t on perseestä, varsinkin naispuoliset! Tai nyt en voi sanoa että kaikki....poikkeuksiakin löytyy. Olen työskennellyt lanssissa ja ea:ssa ja siellä kaikki arvostavat kaikkia, SH:t ei hypi silmille. Mutta osastoilla meno on toisenlaista: SH:t luulevat itsestään liikoja!
Mun mielestäni esim. kunnon lääkintävaksi, joka pienellä koulutuksella(koulutus sisältänyt VAIN asiaa, jätetty turhat paskat pois), työllään oppinut, paljon kaikkia nähnyt, monessa ollut mukana...ON paljon parempi hoitaja ja ammattitaitoisempi kuin joku just valmistunut SH taikka joku ikivanha kääkkä SH!!!!
Eipäs mulla mitään erikoisemmin SH:ita vastaan oo, mutta se ärsyttää ja pistää vihax kun ne on niin "suurta pomoo"- että vallan!!
se ei ole sairaanhoitajan vika, jos tulee jatkuvasti sanomista. Se nyt on vaan niin, että sairaanhoitajalla on suurin tietämys asioista (lääkärin jälkeen tietysti) koulutuksen ja työkokemuksen jälkeen ja myös vastuu sen mukainen. Kateelliset panettelijat ovat itse niitä persläpiä. Kaikenkaikkiaan yhteistyössä on voimaa, kaikkien työpanos ja tietämys täydentää toinen toistaan ja on yhtä tärkeää. En nyt ymmärrä , miten yhtä ammattiryhmää syyllistetään. Jos sanomista tulee, siihen on kyllä syynsä.
Oikeassa olet veliseni/siskoseni. Työskentelin ennen lanssissa ja kyllä se totta on että osasto sh:lla homma nousee hattuun. Käsittämätön ilmiö, nämä reppanathan eivät itse päätä kuin kusella käynnit, kaikki muut ohjeet tulee hierarkiassa ylempää.
ehdottomasti kamalimpia ovat kyllä kätilöt. Niitä pelkäävät niin palo-ja lanssimiehet kuin myös monet lääkärit puhumattakaan terveydenhoitajista.
Tosin tässä ei taida olla kyse vallan puutteesta vaan yksinvaltiudesta.
Kiva kun pidät mun puolia, mut aivan, asia on näin! os. SH:n vastuu ja päätösvalta on suppea, varrattuna esim. lanssi sH:n työhön. Ja silti lanssihenkilöistä ei tiedä kuka on kukakin, koska he eivät ole olevinaan eivätkä määräile alemmin koulutettuja!!!!! siis oon ollut´lansissa LH:n koulutuksella ja hyvin on mennyt, kukaan ei oo määräillyt, et mun pitäis tehä paska hommat. Mutta entäpä osaston puolella, voi räkä, mitä molotusta tulee SH ämmiltä!! mun mielestäni se on vaan niin että: LH/PH ja SH on samalla viivalla elikkä tekevät samoja juttuja, mutta sitten SH tekee osastolla lisäx niitä kaikkia esim. iv-lääkejuttuja. Ja vielä noista iv-jutuista, kuinka voi olla niin että osastolla lähis EI saa laittaa iv:sti, mutta lanssissa saa(tietty iv-luvat ja iv- koulutus), mutta eikö osastolle voitais kouluttaa lähiksiä kans noihin iv- juttuihin.
Siispä yksinkertaisuudessaan: Miten helvetissä osastolla ja lansissilla voi olla niin saatananmoinen ero, että ihan pahaa tekee!!!!!
Surullista, kun ihmiset eivät osaa tulla toimeen toistensa kanssa. Melkein joka työpaikalta löytyy näitä heppuja, jotka luulevat olevansa parempia kuin muut tai muuten tekevät toisten elämän vaikeaksi. Olen kyllä nähnyt tällaista sairaanhoitajien, lähihoitajien, perushoitajien ja ohjaajien puolelta. Riippuu vähän siitä minkälainen luonne ja persoonallisuus on. En ainakaan itse usko, että alkaisin pompottelemaan toisia. Ei oikein kuulu minun luonteeseeni.. Kyllä ainakin minun koulutukseni aikana on paljon puhuttu tiimityöstä ja vuorovaikutuksesta (en sitten tiedä miten tämän saisi taottua kaikkien päähän.) Mutta on myös painotettu johtamista ja vastuunottoa. Itse toivon, että valmistuttuani saisin kaikilta hyviä neuvoja ja vinkkejä sekä sanottaisi ajoissa tekemistäni virheistä. En tietenkään toivo, että minua aletaan sitten moittimaan selän takana, että eihän tuo osaa mitään. En varmasti osaakaan kaikkea, koska opittavaa on paljon.
Ihan typerää yleistämistä mielestäni! Niitä veemäisiä ihmisiä löytyy ihan joka ammattiryhmästä! Jos on törmännyt muutamaan "ei niin mukavaan" sh:aan, niin tottakai silloin jo kannattaakin lyödä koko ammattikunnan maine alas..Hoh hoijaa..
Kesäfiilistä nyt vähäsen kaikille, eiks jee? B)
otapa sairaanhoitajien käytös puheeksi siellä omalla työpaikallasi. voisit jopa saada jotain aikaan työolojen muuttamiseksi.
Ollessani ph-opiskelijana kaikki kyykyttivät meitä, erityisesti ph:t (nyk.lähihoitajat) ja todella rankalla kädellä. Ollessani sh-opiskelijana purkivat lähinnä ph:t katkeruuttansa meihin, mutta toki myös sh:t. Valmiina sh:na yritti oh ja yh aina olla nokkimassa ja osoittamassa valtaansa. Nyt yh:na ei kovin moni noki...tosin toimitusjohtaja, valtuusto, jäsenkunnat, media, liitot... Tällaista tämä vain on kun kyse on hierarkiasta; miten oman asemansa muuten osoittaisi toisille kuin alentamalla toisia -säälittävää, mutta arkipäivää.
Asiahan on niin että ku tarpeeksi kauan on itse saanut paskaa niskaan opiskeluaikana niin se tuntuu vain niin helvetin hyvältä saada kaataa sitä vastaavasti eteenpäin....ja se paskahan kulkee aina alaspäin.
Etsippä ala jossa ilmiötä ei ole?!
Se vain kasvattaa luonnetta....turha sitä on itteensä ottaa.
juttua täällä...
ei se ihme ole jos hoitoalan ihmisiä väsyy ja lopulta sairastuu psyykkisesti työssään...
ajatella! ala jossa pitäisi ymmärtää työpaikkakiusaamisen vaikutukset sortuu kiusaamiseen liian usein itse.
muista sinäkin vanha sananalasku:
joka toiselle kuoppaa kaivaa itse siihen lankeaa...
se on vaan niin että vittu haisee liikaa hoitoalalla- ne jotka ovat alemmin koulutettuja narisee kateudessaan koko ajan
itse en ole pätkääkään kateellinen ylemmin koulutetuilta - nimittäin olen työssä missä minulla on tärkeä rooli - minun ei tarvitse työpaikallani kilpailla kenenkään kanssa, koska meillä on jokaisella ns. omat tehtävät työyhteisössä niimpä kateutta ja KILPAILUA synny kuten esim. osastoilla :)
pettää joskus...ylemmin koulutetuille
kilpailua ei synny