Olen naimisissa oleva kahden lapsen äiti, olen jo pitkään tiennyt olevani bi, naisen kanssa en tosin ole koskaan ollut. Olen aika nuori ja nyt pelkään että kiinnostukseni miehiin on kokonaan lopahtamassa!! Pidän miehestäni, hän on ihana hellä, mutta jotain kaipaan. Inhoan seksiä hänen kanssaan(, myös muiden miesten kanssa). Silti kyse ei ole siitä ettenkö tahtoisi seksiä, vaikea selittää. Siis tyydytän kyllä itseni usein, mutta miestäni en halua!!
Enhän millään voisi tehdä lapsilleni tätä? Enhän?
Olen aivan sekaisin, masentunut. Enkö voisi olla normaali?
Mieheni tietää ettää olen bi, mutta nyt aiheesta on tullut minulle niin arka etten kestä lainkaan keskustelua siitä!!
Ja nyt kun katsoin tämän L-koodi ohjelman, tämä ihana poika tyttö shane, en ole koskaan nähnyt mitään niin ihanaa!!! =)
Olkaa kilttejä ja kertokaa omia mielipiteitänne.
-N-
Enhän millään voisi tehdä lapsilleni tätä? Enhän?
Olen aivan sekaisin, masentunut. Enkö voisi olla normaali?
Mieheni tietää ettää olen bi, mutta nyt aiheesta on tullut minulle niin arka etten kestä lainkaan keskustelua siitä!!
Ja nyt kun katsoin tämän L-koodi ohjelman, tämä ihana poika tyttö shane, en ole koskaan nähnyt mitään niin ihanaa!!! =)
Olkaa kilttejä ja kertokaa omia mielipiteitänne.
-N-
Vastaukset 28
Vanhimmat
Minulla itselläni ei ole kiinnostus vielä miehiin täysin lopahtanut... Mutta..
Seurustelen, minulla on poikaystävä. Alussa kaikki oli ihanaa, mutta nyt pikku hiljaa olen alkanut kiinnostumaan enemmän tytöistä kuin pojista; en ole suhteen aikana vilkaissutkaan yhtäkään miestä, naisia sen sijaan lukemattomia määriä.
Nyt kun ongelmat ovat astuneet esiin, poikaystävä pitää minua itsestäänselvyytenä jne. Omat tunteeni alkavat häntä kohtaan lopahtamaan, eikä asiaa auta yhtään se että minulla on myös naisten puolelta "salainen ihastus". Olen jo jonkin aikaa erästä neitiä katsellut, mutta koska seurustelen en voi asian hyväksi tehdä mitään.
Tavallaan edelleen rakastan poikaa mutta tavallaan kiinnostukseni tuntuu tipahtavan hetki hetkeltä enemmän.
Voit tietysti kysyä mieheltäsi suostuisiko hän ottamaan kolmannen osapuolen mukaan sänkyyn. Ehkä kaipaat juuri sitä naisen kosketusta.
Itse kysyin omalta poikaystävältäni vaan hän pelkää tunaroivansa. Huoh =(
Minäkin tiedän tunteen kun naiset vaan kinnostaa enemmän ja enemmän eikä mitään saa aikaan.. :(
Rakastan kyllä poikaystävääni ja seksikin on ihanaa, monesti sängyssä jopa haaveilemme yhdessä että saisin kokeilla naista...
Alkaa olla jo turhauttavaa kun pitää vaan unelmoida. Katsoin btw minäkin kolmoselta eilen L-koodin, ja ihastuin siihen "muka-heteroon" tummatukkaiseen tyttöön jolla oli otsis, hän oli niiin ihana :)
ja en sano mitä sinun pitäisi tehdä. Mutta tässä mielipiteeni asiasta:
Naisena minua loukkaa ajatus että minusta halutaan vain seksiä, jonkun himon tyydyttäjää, oli se sitten mies tai nainen.
Ja te jotka haluatte seikkailua siihen aviovuoteen vierelle teette samaa mitä sovinistimiehet kautta aikoijen. Onko se toisen ihmisen kunnioittamista?
Onhan se varmaan ihana katsoa tomgirl shanea ja kuvitella että sitä se on, tyttörakkaus.
Mutta samanlaista se arki on lesboillakin, ei se ole tv-sarjaa, samallalailla moni lesbo hoitaa kirkuvia lapsiaan ja tappelee ja jne jne.
Mutta sitähän ei haluta vaan se halun tyydyttäminen,se oman halun sammuttaminen.
Onko se minusta oikein, ei, missään seksuaalisuuden muodossa.
Jos sanoo itseään bi:ksi siksi että haluaa panna naista tai kokeilla tai nähdä edes kauniita unia, halventaa se koko käsityksen seksuaalisesti erilailla heteroista suuntautuneista.
Seksi ei tee ketään miksikään, ei bi:ksi ei lesboksi, vaan sitä te ette taida koskaan tajuta. On vain helppoa sanoa itseään bisseksi yms kun kyse on vain siitä että panettaa ja oma ukko nyt ei kiinnosta. Ja kun telkkarista tulee se shanekin ja se on niin hurjan kiihkee.
siis en missään tapauksessa hae mitään seikkailua avioliittoni lomassa, vaan mietin pitäisikö tämä avioliitto lopettaa, siis erota.. En koe enää miehiä haluttavina.. en osaa oikein selittää mutta n missään tapauksessa alkaisi pettämään. en edes luvan kanssa.
Tuskin lesbo suhde kovinkaan paljon heterosuhteesta poikkeaa yleensä, kyse on enemmänkin kai ihmisistä.. Mutta itse kun katselen ihmisiä baarissa tai kaduilla niin en kyllä miehiin kiinnitä niinkään huomiota, en ainakaan samalla tavalla kuin naisiin.
Enkä oleta elämän olevan tv sarjaa, l-koodi ohjelmassa oli vain tämä pirun seksikäs Shane.
Mietin tässä lähinnä avioliittoani, ja miten lapset tulevaisuudessa suhtautuisivat tyttöystävääni..
viitisen vuotta sitten olin palavan rakastunut erääseen tyttöön, en kehdannut hänelle koko vuotena mitään vinkata... Tiesin hänen joskus seurustelleen pojan kanssa, joten sekin oli yksi syy... Ja olimme nuoria.. Aina kun näin hänet niin sydämmeni hyppäsi volttia... =)Eli kyse ei ole vain seksistä, ja halusta kokeilla. Olen yhden kerran ollut palavasti rakastunut ja se oli 17 vuotiaana tytön kanssa!!
-N-
Ei kyse ole vain seksistä, pitäisiän sinun naisena se ymmärtää. Tuskin monetkaan naiset (bi, lesbo, what ever) ajattelee seksiä naisen kanssa noin miesmäisesti, että se olisi vain "halujen tyydyttämistä", en ainakaan minä.Taitaa sinua vituttaa nyt ihan joku muu, kun me bi-seksuaalit. Ja huom oma ukkoni ei tod. kyllästytä!! :)
vaan kun lukee esim näitä keskusteluja niin ei siellä tule että "minun on niin helpompi olla ja puhua naisen kanssa" vaan että "kun näen sen ihanan tytön niin kiihoitun".
Voittehan te selittää iäisyyden kuinka bisset rakastuu persoonaan mutta missä se persoona on esim näistä keskusteluista joissa etsitään sitä seuraa sänkyyn?
Jaksan ihmetellä näitä jotka kutsuvat itseään bisseiksi sillä perusteella että haluavat ehkä (kun ei koskaan ole saanut) naista.
Ei se ole bi-seksuaalisuutta vaan kokeilunhalua.
Mua ei ärsytä bisset jotka ymmärtävät muunkin kuin sen yhden perään, mutta nämä wannabeet ottavat päähän.
Se on totta että en ymmärrä bi ajatusmaailmaa, siis että kun on se mies niin sitten otetaan "ystäväksi" nainen että tuntisi itsensä ehjäksi yms.
Mun puolesta tehkööt miten vaan, mutta helvetti etten jaksa enään yhtäkään joka sanoo olevansa bisse tai lesbo sen takia että tekisi mieli kokeilla.
Ihmettelen, miten sinua voi noin paljon ärsyttää muiden ihmisten tekemisetja sanomiset.
Antaa kaikkien kukkien kukkia, ollaan vapaamielisiä ja hyväksytään erilaisuutta, se on rikkaus.
Jotkut naiset haluaa olla vain naisten kanssa, jotkut naisten ja miesten, toinen ei halua ketään, so what?
ELÄMÄSTÄ PITÄISI OSATA VAIN NAUTTIA, tietysti yrittämällä olla satuttamatta ketään ja kunnioittaa toisia.
Mutta pitäisi muistaa että tää on vaan elämää, ei pidä ottaa liian vakavasti. :)
että elämä erilaisena ei ole aina hirveen helppoa ja sitten wannabeet joita on miljoonia ilmeisesti syöttävät aivan väärää infoo heteroille ja siitä kärsii sitten nekin jotka oikeasti vain haluavat elää omaa elämäänsää ilman mitään vonkaajia ja niitä jotka luulee että kyllä ne lesbot antaa kun kinuaa.
Kuten sanoin ei mua haittaa jos nämä epävarmat vinkujat suorittaisivat ensin sen itsetutkiskelun ennenkuin alkavat olemaan lesboja yms.
Ja mitä tuohon vapaamielisyyteen tulee, mä en usko että kukaan on vapaamielinen tai hyväksyy erilaisuutta täysin varauksettomasti.
Hurskastella voi aina ja sanoa että hymyillään niin se tekee maailmasta kauniin ja ihanan paikan.
Se on hieno asia että on asenne "tää on vaan elämää". Kiitos vaan mä en elä vaan elämää mulle tää on se josta haluan tehdä itselleni ja rakkaalleni mahdollisimman hyvän.
Mutta se tästä, palataan aiheeseen:
Olenko bisse kun kiihoitun naisen vartalosta.
Olet sentään sentään himpun verran inhimillinen myöntäessäsi, ettet ymmärrä bi-ajatusmaailmaa.
Kyllä juttu on niin, että ihminen oppii tuntemaan itsensä täysin vain eläen, kokien ja kokeillen - yrittäen ja erehtyen.
Itse olen bi-mies, ja näin ollen en ymmärrä naisten ajatusmaailmasta juuri mitään. Näitä keskusteluja lukiessa yksinkertaisissa miehen aivoissani syntyy päätelmä, että pahin erehdys jonka bi-nainen voi tehdä on etsiä ymmärtäjää ja kumppania lesbonaisesta.
Samoilla linjoilla olen, siltä näköjään näyttäisi (ikävä kyllä) että lesbonaisesta ei bi-nainen voi löytää ymmärtäjää.. Mikä niin iso muuri voi välillämme olla? Ihmisiä kaikki kuitenkin ollaan.
Ja huom. tottakai minäkin haluan että itselläni ja rakkaillani on täällä hyvä olla, mutta mikä estää samalla suhtautumalla elämään ei-niin-vakavasti?? En ymmärrä.. Minä kun luulin että juuri lesbot olisivat niitä erilaisuutta ymmärtäviä/hyväksyjiä. No, enpä aiemmin ole lesbon kanssa keskustellut.
Mutta saanko kysyä että minkälainen ihminen oikein sitten sinun mielestäsi on Bi?
Millainen täytyisi olla jotta se olisi "hyväksyttävää" ?
bissenaiset etsii lesboista sitä juttuaan? Minä olen saanut kuulla pari kertaa kuinka suvaitsematon olen kun sanoin ei kiitos bisselle joka olisi vain halunnut suudella.
Mä tiedän monta jotka ei halua juuri siitä syytä että bisset ajattelee erilailla kuin lesbo asioita, alkaa mihinkään tekemisiin bi:n kanssa.
Ja silti, uudestaan ja uudestaan nämä bisset seilaa ja koittaa saada ja ihmettelevät kun ei heru.
Mä en tiedä ketään kuin bissejä jotka huutavat hyväksyntää ja itse tuomitsevat ne jotka eivät halua samaa kuin he sinä hetkenä.
Ja kaksinaamaista,ihan järjestään.
Sanotaan näissä että ei se ole ongelma että haluaa kumpaakin, yms ja sitten saa lukea kuinka se on vaikeaa kun oma mies ei kiinnosta kun naista pitäisi vähän tähän väliin jne.
Miksei sitten voi sanoa että joskus on perkeleen vaikeata olla tasapainossa. Mutta ei.
Mitään muuta bisset ei tee sen eteen että tulisivat ymmärettyksi kuin itkevät tai haukkuvat. Sen olen oppinut teistä.
Ja johtuuko se asenne siitä että ne omat halut ja se oma on niin ensisijainen kaikessa. Omat halut ekana ja sitten mietitään joskus että mitähän se ukkokin sanoisi jos tietäisi, tai pahastuukohan tuo lesbo jos käyn siihen kiinni aina kun nään, jne.
Ja tietysti voi sanoa että meitä on lesboissakin Tapauksia, tietty on, mutta mä en koskaan ole tavannut niin kaksinaamaista porukkaa kuin bisset.
Ja kuka sanoo että mun olisi ymmärrettävä teitä? Koska te ette edes kuuntele ette nää muuta kuin sen itsenne.
Kun tässä on ihan yksinkertaista asioista kyse, mitä en tule ymmärtämään, mutta kun niistä sanoo saa vain kuulla ettei ikinä kukaan tai muuta paskaa. Mä olen koittanut mutta kun teistä ei saa mitään järkevää irti muuta kuin puolusteluita eikä yhtään rehellistä ei yhtään muuta kuin sitä kultaista keskitietä.
Ja sitten sanotaan että on kauheaa olla vähemmistössä syrjitty ryhmä, se on myös yksi asia mitä en ymmärrä. Siitä kyllä itketään kuinka ei edes lesbot tai homot ymmärrä.
Varmaan 90% bisseistä heiluu hetken tai haaveilee tai ottaa sen yhden kokemuksen ja sitten perustetaan perhe yms, ja sitten mun pitäisi ymmärtää kuinka vaikeaa oli elää vähemmistössä sen pienen hetken.
Kuinka moni bisse duunipaikallaan kertoessaan mitä sille puolisolle kuuluu, oikeasti puhuu samasta sukupuolesta, koska kuka siitä tyttö-poikakaverista osaisi kysyä.
Kuinka moni bisse oikeasti joutuu miettimään lapsen hankintaa sadalta eri kantilta, vai kuinka moni bisse ottaa sitten sen miehen kun perheen aika on? jne jne jne
että olisi "hyväksyttävä bisse", rehellisyys voisi olla hyvä alku. Ja se olisi myös kivaa että kun bisse sitten saa ukolta vapaaillan yms niin kun tullaan sinne baariin niin kaikki ei ole siellä sitä varten että epätoivoisesti koitetaan saada kun on vain yksi ilta ja kun ei ole pitkään aikaan ja sitten taas ei pääse aikoihin kun ukko sitä ja tätä jne. Sitä ymmärrystä siihen toiseenkiin suuntaan, se olisi hyväksyttävän bissen tärkein ominaisuus.
Itse en baareissa ole ikinä käynyt, en pidä siitä musiikista mitä siellä soitetaan, enkä kännisistä ihmisistä myöskään. En ikinä ole lesboista millään tavalla yrittänyt hyötyä kun en ole niitä ikinä missään nähnytkään.
Olen aika erakkoelämää vietellyt, enkä aikaisemmin ajatuksia ole vaihdellut bi -tai lesboihmisten kanssa.
Joten eipäs yleistetä :)
Itse en baareissa ole ikinä käynyt, en pidä siitä musiikista mitä siellä soitetaan, enkä kännisistä ihmisistä myöskään. En ikinä ole lesboista millään tavalla yrittänyt hyötyä kun en ole niitä ikinä missään nähnytkään.
Olen aika erakkoelämää vietellyt, enkä aikaisemmin ajatuksia ole vaihdellut bi -tai lesboihmisten kanssa.
Joten eipäs yleistetä :)
Juttuhan on niin, että lesbo ei muutu heteroksi vaikka kuinka yrittäisi. Biseksuaali ei muutu lesboksi vaikka kuinka rakastaisi. Lesbo on lesbo. Homo on homo. Hetero on hetero. Biseksuaali pystyy halutessaan sitoutumaan kaikkiin edellä mainittuihin identiteetteihin ja sukupuoliin. Turha siitä on olla katkera tai kateellinen. Jokaisella ihmisyksilöllä on oikeus ja vapaus valita kumppaninsa ja rakentaa parisuhteensa sellaiseksi kuin itselle ja kumppanille on hyvä.
kateudesta eikä katkeruudesta. Vaan siitä että totta, bisset halutessaan voi sitoutua kumman kanssa tahansa, ja bissen tätyisi myös ymmärtää mikä on bissen ja lesbon ero. Koska harva lesbo
haluaa olla vaimon sivujuoni.
Se on juuri niin että jokainen saa omanlaisensa suhteen perustaa, mutta se että jos ei halua leikkiä isoa perhettä ei tee lesboista kateellisia tai katkeria. Enemmän se ottaa bissejä päähän ettei lesbot leiki heidän kanssaan.
ettei ole aina toisenlaisiakin, mutta nämä toisenlaiset juuri puuttuvat rafloista, keskuteluista, jne ja näiden loppujen kanssa sitä onkin sitten vääntämässä että mitä bisse ajattelee ei aina ole ihan samaa kuin mitä lesbo vastaavassa tilanteessa.
Ajatusmaailmoja kun vaan on niin paljon erilaisia, ja silti ihmisten pitäisi yrittää tulla keskenään toimeen.
Noh, sehän on utopiaa, ristiriitoja syntyy aina , se on väistämätöntä.
No mutta jos vaan jättää ne typerät ihmiset omaan arvoonsa, eikä välitä niistä.
Elää vaan omaa elämäänsä.
nythän Sinulta alkaa tulla jo vähän asiallisempaakin tekstiä turhanaikaisen katkeran rähinän sijaan. Alamme päästä asialliseen keskusteluun ja asian ytimeen. Ymmärtämättömyys, väheksyntä, syyttely ja syyllistäminen ei rakenna mitään. Ajattelematon, piittaamaton ja itsekeskeinen käytös loukkaa ihan yhtä paljon lesboja, homoja, bissejä tai heteroita. Ja kukapa meistä vasten tahtoaan tai pelkästään toista osapuolta miellyttääkseen ryhtyisi parisuhteen kolmanneksi pyöräksi tai pelkäksi seksileluksi?
Puhut täyttä asiaa, toivottavasti riidanhaluinen luki tekstisi ajatuksella. :)
tilittää murheitaan, mene raukka parka Lesbo keskusteluun haukkumaan kaikkia bissejä... Kun et kerran tiedä meidän elämästämme mitään muuta kuin sen minkä olet SUOSIKISTA tai ET Lehdestä lukenut.
-Mika-
huoh..
En tunne Lesboja tai bi-tyttöjä, on vaikeaa sanoa millaista heidän kanssaan olisi seurustella mutta yleisesti ottaen naisen kanssa minun on helpompi olla..
Tämä on hankala aihe, kun omat ajatukseni ovat sekaisin.
Siis itse kiihotun kyllä naisista, aina. Mutta mutta... kun esimerkiksi katson telkkaria, tahtoisin käpertyä naisen syliin...
En siis kysy että olenko lesbo, on vain mukava kuulla mielipiteitä. Minulla ei ole ketää kelle puhua...
Olen samaa mieltä siinä että se että on "Bi" ei oikeuta pettämään miestään tai hankkimaan naista siihen "varalle", mutta jokainen tekee kuin tahtoo, tämä oli vain minun mielipiteeni..
-N-
kanssa setaan ja hankkimaan ystäviä ja sun tarvii saada jutella tuosta tilanteestasi ihmisten kanssa jotka sua ymmärtää.
Sulla on kova paikka edessä jo lapsienkin takia ja mä todella toivon että sulla menee asiat hyvin ja löydät voimaa ja rohkeutta antaa itsesi elää ja tulla aikuisten oikeasti onnelliseksi.
PAljon sulla tulee päässä vielä porisemaan mutta muista se että joku kaunis päivä se kaikki tuntuu pieneltä vaivalta sen rinnalla että löydät itsesi sen oikean vierestä, oli se kumpaa sukupuolta tahansa.
Seurustelu poikaystävän kanssa hyvällä mallilla. Toistavuotta yhdessä. Useasti kuulee kuinka ollaan niin samanlaisia ja kuinka sovitaan niin yhteen.
Itse olen myös sitä mieltä. Poikaystävä on parasystävä, ihana ja luotettavin henkilö maanpäällä. Mutta kuitenki.. ajatuskin seksistä poikaystävän kanssa tuntuu kuvottavalta. Monesti miettii että "näin niissä suhteissa yleensä käy, elämä on kusista", mutta kun miettii tarkemmin.. nuoriahan tässä vielä ollaan! Iäkkäämpien ja pitkään naimisissa olleiden ihmisten sitä kuulee aina puhuvan 'kuinka suhteelle käy' ...
Missään nimessä en halua miestäni satuttaa ja tuntuu että jos asioista kerron maailma hyppää päälaelleen :(
kaikki intohimot tuntuu kohdistuvan naisiin..
etten ole koskaan törmännyt ihmiseen jonka tietäisin olevan ihastunut samaan sukupuoleen. itse olen miehen kanssa naimisissa, kaksi lasta.olen tuntenut jo varhais nuoruudessa vetoa samaan sukupuoleen mutta en ole koskaan saanut tuntea millaista olisi olla ,ainoastaan unissa ja omassa haavemaailmassa.
mielelläni kyllä katselen kauniita poikia mutta ei sen enempää.katsoin myös sen uuden l-sarjan .
ei voi muuta sanoo ku: haaveissa vainko oot mun...
Meillä on aina meidän haaveet, niitä ei pois voi viedä!!! =)
itse omaa itsetutkiskelua vuonna nolla. Se aika elämästä n. viisi vuotta meni siihen että tajusi kokonaan mitä haluaa elämältä. Ne lukemattomat yöt, hetket jolloin pysähdyin havahtuakseni että taas katsoin naista kadulla. Tiedostin oman minäni niin monta vuotta mutta ennenkuin tunnustin sen itselle meni aikaa ja paljon.
Niin, perhettä minulla ei sitten ole ollut.lapsia ym.Eli tämä on vain perheettömän näkemys omasta minän löytymisestä, ei niin helposta kylläkään.
Sellasta vain että jokaisella on oikeus omanlaiseen onneen on se sitten millainen vain.hetero bi, lesbo mitä näitä nyt sitten onkaan.
Tuo yksinäisyyden tunne, tiedän, ja vielä halu puhua ja jos sitten puhuu väärälle ihmiselle, siis ymmärtämättömälle.
Jos tuntee jotenkin näin ei muuta kuin vaikka yhteys lähimpään st.n ja siellä kyllä on ihmisiä joille puhua jos vaan sille tuntuu. On erilaisia ryhmiä ym. ympäri suomen. Netti on myös hyvä.
Noin ainakin siellä minä itse ensi kerran pystyin puhumaan omista ajatuksista.
mulla kans,oon bi.tiedän sen.olen jo pitkään tiennyt.mulla kaksi lasta ja ex,mies.mies tiesi mun olevan bi,ei häirinnyt häntä,häiritsi minua.naisten kans olen ollut ja nautin siitä suunnattomasti.viime aikoina olen tosin kiinnittänyt huomioni sellaseen asiaan ku,et jos olen miehen kans,en saa siit mitään irti..mun pitää miettiä entistä naisystävääni tms.turha toivoakaan,että orkun saisin,mies saa nuolla ja lutkuttaa niin paljo,et leuat kramppaa,saa jyystää joka suunnast,en saa itseäni tulemaan.mutta odotappas ku pääsen naisen kans..pienikin kosketus ja olen aivan valmis kohtaamaan suuremman voiman,ison O:n.olisikohan syytä miettiä tota suuntautumistani uudelleen?!en usko olevani lesbo,niin paljoa naiset eivät mua kiinnosta,mutta eipä ne miehetkään,enemmän olen naisten perään kuin miesten,seksuaalisesti ainakin...tai sit tämä on vain joku vaihe,joka tuli sotkemaan pääni.bi olen ja ylpeä siitä!!