aattelin kirjoittaa tänne kun en muille jaksa/kehtaa puhuu... ei varmaan oo normaalia kun olen unohtanut kaverini..jopa parhaatkin sen takia koska jostain syystä vihaan heitä yli kaiken ja yleensäkin ihmisiä hirveesti.. miten sellasesta voi päästä eroon? oon vaan yksin päivät pitkät ja mietin miten päättäisin tän tuskan.. ei todellakaan enää jaksa elää :( kaikki pa**a alkoi yhdestä virheestä joka suureni ja suureni vuosien mittaan.. en enää ees tiedä oikeita tunteitani (muita kuin vihan ja surun) koska olen koko ajan vain näytellyt iloista kaikille..pitänyt siis kaiken sisälläni.. nyt kun mietin miltä oikeasti tuntuu niin voin sanoa etten tiedä..en todellakaan!! onko kellään samanlaista?
...
faceless...
1156
0Äänestä
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kaveruus suhteitä tulisi pitää yllä ei ne parhaat ystävätkään loputtomiin odota vaan muuttuvat juuri tommoisiksi vähemmän ystäviksi kumminki puolisesti koska nekin on vain ihmisiä kuten sinä joilla on myös omat ongelmansa,
mutta maailma on täynnä nuita ihmisiä ongelmineen aina sieltä niitä uusia ystäviäkin löytyy joille ei tarvi mielistellä ja esittää olevansa parempi kuin mitä itseasiassa on.
ja voithan tietenki keksiä tekosyyn nimeltä masennus (jollet ole vielä tiedostanu sitä itse) ja kertoa sen kavereillesi niin uskosin että ymmärtävät miksi olet pyrkiny vältteleen heitä.