Yksinäisyys

Anonyymi-ap

Tämä yksinäisyys on kamala asia .
Aina yksin meni minne tahansa yksinäisyys tappaa ihmisen pikkuhiljaa sisältäpäin.
Kukaan ei puhu sinulle mitään päiväkausiin eikä välitä.
Nytkin olen todella masentunut ja suunnittelen itsemurhaa miten sen tekisin. Tämä ei ole mitään itsesääli ruikutusta. Vaan totuus.Miksi ihminen voi olla näin yksinäinen...Kun menee jonnekin ryhmään niin jää aina yksin. Onko muita joilla näin.

33

1396

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      No siitä yksinäisyydestä varmasti kärsitään paljon monen kohdalla . Itsekkin olen yksin , mutta yritän tehdä asioita ettei aika tule pitkäki ja alkaisi miettimään liikaa yksinäisyyttään, monen iäkkään kohtaloaan se on . Ja mitäs sille tekee jos ei itse yritä muuttaa aitä jotenkin. Muista erään vanhan mummon joka asui yksin , ja kärsi kovasti siitä. Hän alkoi opetella kitaran soittoa ja soitti lopulta ihan kiitettävästi sitä, siinä opetellessaan soittamaan hän unohti yksinäisyytensä , ja tuli pirteämmäksi , alkoi kauppa reissuillaan puhua muiden kanssa aina jotain vaikka ilmoista joten toiset ne löytää sisältöä elämäänsä, sanotaan kuka kissan hännän nostaa jos ei kissa itse

      • Anonyymi

        Puhut viisaasti se menee Juuri noin kiitos


    • Anonyymi

      Kukaan ei puhu sinulle päiväkausiin. Missä sinä piileksit ihmisiltä? Voisitko itse puhua ihmisille, niin hekin puhuisivat sinulle?

      Minäkin elän ja asun yksin. Olisin varmasti yksinäisistä yksinäisin, jos pysyisin tiukasti omissa oloissani suu kiinni. Mutta minulla on puhelin, jolla voin soittaa ihmisille. Lisäksi käyn tapahtumissa, missä voin vaikka tervehtiä ihmisiä ja sanoa pari sanaa säästä. Harrastuksiakin on, missä tapaa muita samanhenkisiä. Nykyään on pikkukaupungissakin ja kylillä joka päivä erilaisia tapahtumia ja tekemistä niin runsain mitoin, että on ihme, jos ei edes pääse 'päivää' sanomaan.

      On myös eri tahoja, joista voi saada säännöllisesti luonasi käyvän "ystävän" eli juttukaverin, jonka kanssa voi pohtia syvällisiäkin, voi käydä yhdessä ulkoilemassa, kahvilla jne.

      Omaa saamattomuutta on, jos yksinäiseksi jää.

      Vähän eri juttu on sitten, jos kaipaa kotiinsa omaa huolenpitäjää ja kahvinkeittäjää ihan vakituisesti olemaan. Siinä täytyy itselläkin olla jotain annettavaa.

    • Anonyymi

      Et kertonut paljoa yksinäisyydestäsi. Sitähän on monenlaista. Sanot olevasi ryhmässäkin yksinäinen. Sinulla siis on liikuntakyky tallella ja käyt ihmisten parissa. Et ilmeisesti kuitenkaan saa kontaktia muihin, mikä tekee tilanteen vaikeaksi.

      Mitä sinä toivoisit? Mitä sinä haluaisit ihmisten parissa tapahtuvan?

      En nyt osaa muuta neuvoa kuin että ala puhua ihmisten kanssa, kutsu kanssasi kahville tai mitä tahansa. Pysähdy koiran ulkoiluttajan luo ja ihaile ääneen koiraa, saat varmasti vastakaikua. Mitä ajattelet vapaaehtoistyöstä? Siinä saa aina seuraa, ystäviä, tuttavia, puhutaan, nauretaan ja vaikka mitä ja olet tarpeellinen.

    • Anonyymi

      Olisit iloinen. Minua ottaa päähän nämä lähentelijät, jotka kaiken aikaa tunkevat seuraasi ja kotiisi, eivät anna hetkeäkään yksityisyyttä ja yksinäisyyttä.
      Ihmisen yksi perustarve on yksinäisyys.

    • Anonyymi

      Yksinäinen olen mutta onneksi on koira ollut aina kaverina. Päivät menee kyllä nopeasti kun tykkään lukea, katsella netflix, käydä kuntosalilla tai pelata pleikkaa. Kavereille ja ystäville on tosi vaikeaa löytää aikaa jos ei nyt sattuisi asumaan lähellä joku jonka kanssa käydä kävelyllä tai käydä kylässä. Uskon kuitenkin vielä, että vanhempana löydän vielä parisuhteen joka olisi itselleni huomattavasti parempi asia kuin kaverit ja ystävät. Pitää nimittäin muistaa, että vaikka monella on niitä kavereita ja ystäviä ei heitä kuitenkaan kovin usein monikaan tapaa kuin kerran viikossa jos sitäkään.

    • Anonyymi

      Yksinäisyys on hirveää: sitä on kahdenlaista; yksin itsensä kanssa tai sitten jos olet joukossa, jossa ei mitään yhteistä, niin silloin vielä hirveämpi tilanne.
      Omalla kohdallani niin, että koko ikäni ollut syrjäytynyt, johtuen koulukiusaamisesta, alkoholisoitumisesta, jonka jälkeen sitä paikkaa ei vaan löydy.
      Luulin sen löytyvän raitistuttuani, mutta ei se niin yksinkertaista ole.
      Kapakat sun muut jäivät aikoinaan ja yritin sitten seurakunnista hakea juttuseuraa yms. Aika kylmää sielläkin se touhu; tämä korona-jakso laittoi ovia kiinni ja nyt on jo korkea kynnys lähteä ihmisten sekaan.

      Hm, se nyt on kuitenkin lähes varmaa, ettei kukaan tule sinua välttämättä kotoa hakemaan, vaan sinun pitäisi yrittää lähteä liikkeelle.
      Ymmärrän kyllä sen puolen, että milloin masennus mustaa mielen, se ei ole helppo juttu.
      Olisiko liikunta, käsityöt tms sinun juttusi?
      Itsellä kävi niin, että aikoinaan jäätyäni ryyppyporukoista olin aloittanut tekemään nahasta erilaisia pikkuesineitä ja se on toiminut yli 27 vuotta henkireikänä, joskin ikä alkaa painaa hieman.
      Nyt en tarkoita, että tuo olisi se sinun juttusi, mutta haluaisin rohkaista kokeilemaan jotakin uutta, sillä usein "sen uuden, pelottavan oven" takaa voi paljastua jotain mielettömän hienoja juttuja.
      Menen itsekin päivä kerrallaan uskoen mm masennuksen olevan väliaikainen juttu.
      Jaksamista sinulle ja toivon ,että löytäisit jotakin elämääsi.

    • Anonyymi

      Otan osaa.Olen ihminen joka nauttii yksinolosta.Tietysti se puoliso oisi ihana saada ,Raamatun Eevaan ja Aatamiin Paratiisissa tyyliin vietellä elämää.

    • Hei,

      Vastaan vielä minäkin, vaikka saitkin jo monia hyviä vastauksia. On olemassa auttavia tahoja, joihin voi olla yhteydessä anonyymisti ja matalalla kynnyksellä. Etenkin itsetuhoiset ajatukset kannattaisi ottaa puheeksi. Ao. palveluista voi halutessaan saada tukea ja vinkkejä myös muuhun avun hakemiseen. Lisäksi ryhmätoiminnoista voisi olla apua yksinäisyyden lievittämiseen.

      - Tukinet.net - Tukipisteesti netissä https://tukinet.net/

      Tukinetistä saa itselleen tukihenkilön, jonka kanssa voi keskustella kahden kesken mistä tahansa hankalasta elämäntilanteesta tai mielessä olevasta huolesta. Tukihenkilö löytyy mm. Mieli Tukisuhteesta. https://tukinet.net/teemat/mieli-tukisuhde/tukisuhteet/

      Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä ja chattejä, joista voi saada vertaistukea sekä ammattilaisten neuvoja. Ryhmäkeskusteluihin ja ryhmächatteihin osallistuminen voi myös lievittää yksinäisyyttä.

      Joka viikko ma-ke klo 15-19 ja to klo 15-21 on Solmussa-chat päivystys, jossa voi jutella kahden kesken päivystäjän kanssa. Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä.

      - Valtakunnallinen kriisipuhelin

      Jos soittaminen tuntuu omimmalta vaihtoehdolta, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 24/7 numerossa 09 2525 0111.

      Ystävällisin terveisin
      MIELI Kriisikeskus Helsinki/Kata

    • Anonyymi

      Mikä sinua tänäkin estää netistä poistuminen tämä sivu? Jospa otat selaimeesi haun Punainen Risti. Selaat sivustoa ja humaat tekstin Kenekään ei tarvitse olla yksin. Yhteystiedot löydät sietä. Järkäävät sinulle ilmasiksi ystävän. Niin järkkää kirkon diakonikin.Kuin paljon aktivitetä löydät kun ment selaa Diakon laitos sivut. Kukaan ei sinua kotisi hae. Voit olla minkäikäinen tahansa.Otakseen kontaktin sivusto joihin kerroin.Ei katso myöskään esteksi ikä suku puoli. Kuan et pläträä viinalla.Joten ryhdistäydy itse. He muten järjestävät myös ilmaisia kursseja Voit ITse ryhtyä yksinäiselle ystäväksi.MIKÄ ESTÄÄ? Laskuus,nettikö?

    • Anonyymi

      Meditoikaa hyvat ihmiset, niin yksinaisyyden ongelmat haviaa, auttakaa toisia jossain projektissa ja huomaatte etta teista valitetaan.

    • Anonyymi

      Tuntuu että suomalaiset ottaa yksinäisyyden jotenkin todella raskaasti. Eikö voisi vain hyväksyä että on yksineläjä. Kaikki ei vain löydä kumppania eikä sitä voi edes pakottaa. Joko jatkuvasti etsii tai sitten antaa olla ja hyväksyy vain yksin elämisen. Ei se niin kamalaa ole.

      • Anonyymi

        Yksin eläminen ja yksin asuminen on eri asia kuin yksinäisyys.
        Ihminen voi olla yksin tai yksinäinen, toki myös molempia.


    • Anonyymi

      Kun ei ole perhettä, sisaruksia, vanhemmat kuolleet, on se sisäinen yksinäisyys koko ajan läsnä. Ei se tosiasia katoa vaikka kävisit jossain kerhossa tapaamassa ihmisiä.

      • Anonyymi

        Hyvä kun nostit esille tuon sisarusten puutteen. Itsellä ei myöskään sisaruksia ja sen aikuisena huomaa miten siitä joutuu jollain tapaa kärsimään. Toki sisarus-suhteita on monenlaisia eri ihmisillä. Sisarusten puutteesta keskustellaan jopa yllättävän vähän.


    • Anonyymi

      On haave että saisin kokea asua yksin niin ettei havaittavissa ole yhtäkään muuta henkilöä. Kaupunkilaisena en ole saanut kokea millaista on saada uppoutua omiin asioihinsa ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä.
      Pelkään ettei yhteiskunta aio elämäni aikana jättää minua rauhaan ollenkaan hetkeksikään. Aivan kuin ei edes ymmärrettäisi ettei muiden lisä seura ole mikään ratkaisu ahdistavaan tilanteeseen läpi elämän.
      Ei minun tehtäväni uskoa että muiden seura lähistöllä olisi muka ainoa normaali olotila.

    • Anonyymi

      Minä asun yksin, mutta en koe olevani yksinäinen . Jeesus on minun kanssani. Aamut alan lukemalla Raamattua. Silloin päivä alkaa hyvin. Joku tuossa pahentui, kun mielenterveyshoitaja oli kehottanut menemään metsään. Se on kyllä hienoa, mennä metsään, jossa on polkuja.

    • Anonyymi

      Ikävää jos ympärillä on vain ja ainoastaan ihmisiä, jotka eivät ota mitenkään huomioon, joille on vain pelkkää ilmaa. Heitä on ja olen ihmetellyt sellaisia ihmisiä. Mutta on olemassa ns. hyviäkin ihmisiä. Asiat voivat kääntyä parhain päin, että tapaakin vielä heitä.

    • Anonyymi

      Kuka lähtisi katsomaan kanssani musikaalitrilleri Jokeria lokakuussa? Menisit ns. siinä sivussa. Paikkakunnan mainitsen sitten vasta, jos kiinnostusta herää! Samanhenkistä seuraa kaivattaisiin. Olen naispuolinen A-seksuaali.

    • Anonyymi

      omasta mielestä yksinäisyys johtuu itsestä., jos et itse aloita puhelemaan niin veikkaan ettei kukaan sinulle myöskään puhele. ja jos käyt ryhmässä niin aloita puhe siittä mistä siellä ryhmässä puheltiin ja sillä lailla saat varmasti vastauksen, ehkä jopa ystävän. puheen aloitus on aina vaikeaa, mutta esim. kuuntele mitä toiset puhuvat ja anna vaikka oma mielipide johonkin asiaan. olen itsekkin yksinäinen mutta olen siihen tottunut ja voisi melkein sanoa että nautin yksinäisyydestä mutta välillä kyllä tulee halu puhella ihmisten kanssa jolloin otan puhelimen ja soitan. mutta ota itseäsi niskasta kiinni ja aloita puhe itse

    • Anonyymi

      Voi aloittaa ihan vaan tervehtimällä ihmisiä, ilman sen isompaa taka-ajatusta. Voi olla hyvä harjoitella sitä vaikka peilin edessä.

      Osa ihmisistä ei vastaa tervehdykseen, osa voi vastata että hieno ilma tänään. Tällä tavalla ihmisiin tutustutaan, katsotaan ensin onko toinen tyytyväinen omaan seuraansa, vai onko sosiaalinen.

      Sitten kun on jo vähän tutumpi, niin voi yrittää laajentaa keskustelun aiheita, kuten vaikkapa kertomalla että loma alkaa kohta, tai kysymällä joko on lomat pidetty.

      Lopulta voi sitten kysyä kiinnostaako seura johonkin tapahtumaan. Lapsena se olisi ollut kysymys "tuletko leikkimään kanssani?".

      Myyntitehtävissä tätä joutuu tekemään päivittäin - ei voi aloittaa kysymällä suoraan "ostatko tuotteen X?", vaan "voinko olla avuksi?". Onneksi joutuu vain myymään jotakin tuotetta, ei omaa persoonaansa. Osa ostaa, osa toteaa että on vain katselemasassa.

    • Anonyymi

      kyllä kaikki lähtee ihmisestä itsestä. Jos on kovin kapeakatseinen jankkaaja niin kukapa sellasta jaksaa kuunnella. jos ei itse osaa olla ihmisten seurassa niin missä sitä vois opetella? jossain hoidossa en tiedä.

      • Anonyymi

        Ihmisten seurassa olemista ei voi oikein muuten harjoitella kuin olemalla ihmisten seurassa.


      • Anonyymi

        Voi vaikka googlata "small talk harjoittelu".

        Vaikka uusiin ihmisiin tutustuminen on monelle työlästä, niin ei pidä olla on/off -tyyppinen, vaan pitäisi olla tyytyväinen lyhkäisiinkin juttutuokioihin. Kun ei ole liian tosissaan liikkeellä, niin ei myöskään tarvitse jännittää sitä onko se toinen ihana, vaiko vaan joko tollo tyyppi. Kaikista ei voi tulla kaveria, tai kaikki eivät tarvitse uutta kaveria.

        Jos tapaat sanotaan vaikka kolme henkilöä, niin voi olla että se kiinnostavin naama ei olekaan se joka näistä olisi paras kaveri sinulle. Jokaisella on ulkonäkönsä, eikä sille voi paljoakaan. Hyvä kaveri voi olla pitkä tai pätkä, tärkeintä on että mielenkiinnon aiheet on samansuuntaiset, ja että voit luottaa siihen että lompakkoasi ei näpistetä kun käännät hetkeksi selkäsi.

        Ja joskus joku tosi kiva odottaa yhteydenottoasi, mutta kun ei sitä tule, niin ei tule tapaamisiakaan, ja lopulta unohdutte toisiltanne pois. Jos taas mietit yksipuolisuutta, niin aina voi kysyä "haluatko tehdä...", ja jos vastaus on kyllä, niin sitä ystävyys on. Ei avioliitotkaan kaikki kestä, ja niissä sentään julkisen & lakiin perustuvan sitoumuksen jälkeen nukutaan samassa sängyssä.


    • Anonyymi

      Surullista kun joutuu olemaan yksin tahtomattaan. Surullista kuinka moni ei noissa viesteissään selvästikään ymmärrä yksinäistä ihmistä. Saati sitten sellaista ihmistä, joka yrittää olla oma itsensä sekä kohtelias, mutta jää jonkun oman erinlaisuutensa vuoksi silti aina yksin.

      Itselläni on kokemusta todella pitkästä yksinäisyydestä. Se oli musertavaa. Kaikin keinoin yritin olla. Liian oma itseni. Liian mukava. Liian saatavilla. Liian jotain aina. Ainoa intohimoni on kuntosalilla käynti. Sielläkin koin olevani yksin.

      Lopulta päätin olla yrittämättä lähestyä ketään. Kuukausi kuukaudelta yksinäisyyden tunne helpotti, vaikka olinkin edelleen yksin. Aivan yhtä yksin kuin aina ennenkin. Muutama vuosi meni ja asia ei enää minua vaivannut lainkaan. Olin oppinut olemaan ja jopa viihtymään aivan täysin yksin.

      Taustaltani olen ns. orpo lapsi. Vanhempani kuolivat kolarissa, kun olin viisi vuotias. Muita sukulaisia en tunne. Olen ollut vain yhdessä sijaisperheessä, josta minut ohjattiin omilleni heti kun täytin 18. Muutimme sijaisperheen isän työn vuoksi parin vuoden välein.

      Pakollisten ja kohteliaisuussyistä olevien ihmiskontaktien lisäksi juttelen vain kuntosalilla tulleiden tuttujen kanssa. Nekin lyhyet juttelut käydään salilla sarjojen välissä.

      Näinkin voi elää elämäänsä, jos vain oppii ja uskaltaa ajautua ”synkkien vesien” kautta ”omalle hiljaiselle saarelle”. En tiedä olisiko elämä onnellisempaa, jos olisi ystävä tai kaksi, joiden kanssa jakaa iloja ja suruja. Mahdollisesti olisi. Minulla ei ole sellaisesta kokemusta lainkaan 48-vuotisen elämäni ajalta.

    • Anonyymi

      Ainoa ystavä... talonyhtiön remontti ja vielä täysin turha sellainen.

      • Anonyymi

        Olen niin yksinäinen ja masentunut, että ei kiinnosta kämpän laittokaan, ei ketään kiinnosta olenko edes hengissäkään, niin yksin olen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen niin yksinäinen ja masentunut, että ei kiinnosta kämpän laittokaan, ei ketään kiinnosta olenko edes hengissäkään, niin yksin olen.

        MIstähän päin mahdat olla? PS. ei toki ole pakko vastata.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        MIstähän päin mahdat olla? PS. ei toki ole pakko vastata.

        Jyväskylästä


    • Anonyymi

      Yksinäisyys ei ole oma valinta, en ole valinnut vanhempien kuolemaa, sitä että olen ainut lapsi ja että minulla ei ole omaa perhettä.

      Ärsyttävää kun joku väittää tätä tilannetta omaksi valinnaksi.

    • Anonyymi

      Ei ole oma valinta, ainakaan kokonaisuudessaan. Moni kokee ajautuneensa yksinäisyyteen, elämäntilanteiden ja omien voimavarojen vähyyden takia. Niin minäkin.

      • Anonyymi

        Sitten, kun hakee jotain apua, niin saa ehdotuksen johonkin tinttan tanttan tallalei kerhoon.


    • Anonyymi

      Kerran eräs näistä maahanmuuttajista sanoi, että kyllähän sitä nyt muutaman sanan aina joskus silloin tällöin voisi vaihtaa. Että ei se nyt niin vaarallista ole.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      144
      8259
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      44
      2244
    3. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      26
      2122
    4. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      95
      1718
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      181
      1667
    6. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      32
      1427
    7. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      108
      1083
    8. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      5
      1009
    9. Oletko miten

      Valmis läheisyyteen?
      Ikävä
      53
      1005
    10. Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme

      Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri
      Ikävä
      28
      870
    Aihe