Porot tuottaa tappiota

"Porotalouden kokonaistuotto yritystä kohti oli keskimäärin 45 700 euroa. Tästä poronlihan myyntituotot olivat noin 21 000 euroa, nousua edellisvuodesta 23 prosenttia. Petojen ja liikenteen aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset nousivat lähes 9 600 euroon, kasvua edellisvuodesta oli kuusi prosenttia. Paliskunnan maksamien työkorvausten osuus laski kahdeksan prosenttia ja oli 5 100 euroa.

Porotaloustukia saatiin 5 900 euroa. Porotaloustukien osuus kokonaistuotosta on pysytellyt vuosittain noin 14 prosentissa."

Tässä pitää muistaa se, että luvut ovat keskiarvoja koko poronhoitoalueelta. Poron oikealla elinalueella tunturilapissa tuotto tulee lähes kokonaan lihan myynnistä ja porotaloustuista, korvausten osuus on prosentuaalisesti huomattavan pieni. Se taas tarkoittaa väistämättä, että eteläisimmässä osassa tuotto on valtaosaltaan peto- ja liikennekorvauksia. Lisäksi eteläisimäässä osassa poronhoitoaluetta porotalous on häviävän pienellä osalla päätyö ja on pääasiassa harrastus ja kotoa opittu elämäntapa. Suhde huononee mitä etelämmäs mennään. Koko touhun järkevyyttä tunturilapin eteläpuolella voi perustellusti kyseenalaistaa kokonaistalouden ja haittojen näkökulmasta.

Anonyymi00002 kirjoitti:

"Porotalouden kokonaistuotto yritystä kohti oli keskimäärin 45 700 euroa. Tästä poronlihan myyntituotot olivat noin 21 000 euroa, nousua edellisvuodesta 23 prosenttia. Petojen ja liikenteen aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset nousivat lähes 9 600 euroon, kasvua edellisvuodesta oli kuusi prosenttia. Paliskunnan maksamien työkorvausten osuus laski kahdeksan prosenttia ja oli 5 100 euroa.

Porotaloustukia saatiin 5 900 euroa. Porotaloustukien osuus kokonaistuotosta on pysytellyt vuosittain noin 14 prosentissa."

Tässä pitää muistaa se, että luvut ovat keskiarvoja koko poronhoitoalueelta. Poron oikealla elinalueella tunturilapissa tuotto tulee lähes kokonaan lihan myynnistä ja porotaloustuista, korvausten osuus on prosentuaalisesti huomattavan pieni. Se taas tarkoittaa väistämättä, että eteläisimmässä osassa tuotto on valtaosaltaan peto- ja liikennekorvauksia. Lisäksi eteläisimäässä osassa poronhoitoaluetta porotalous on häviävän pienellä osalla päätyö ja on pääasiassa harrastus ja kotoa opittu elämäntapa. Suhde huononee mitä etelämmäs mennään. Koko touhun järkevyyttä tunturilapin eteläpuolella voi perustellusti kyseenalaistaa kokonaistalouden ja haittojen näkökulmasta.

Juuri näin

Anonyymi00002 kirjoitti:

"Porotalouden kokonaistuotto yritystä kohti oli keskimäärin 45 700 euroa. Tästä poronlihan myyntituotot olivat noin 21 000 euroa, nousua edellisvuodesta 23 prosenttia. Petojen ja liikenteen aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset nousivat lähes 9 600 euroon, kasvua edellisvuodesta oli kuusi prosenttia. Paliskunnan maksamien työkorvausten osuus laski kahdeksan prosenttia ja oli 5 100 euroa.

Porotaloustukia saatiin 5 900 euroa. Porotaloustukien osuus kokonaistuotosta on pysytellyt vuosittain noin 14 prosentissa."

Tässä pitää muistaa se, että luvut ovat keskiarvoja koko poronhoitoalueelta. Poron oikealla elinalueella tunturilapissa tuotto tulee lähes kokonaan lihan myynnistä ja porotaloustuista, korvausten osuus on prosentuaalisesti huomattavan pieni. Se taas tarkoittaa väistämättä, että eteläisimmässä osassa tuotto on valtaosaltaan peto- ja liikennekorvauksia. Lisäksi eteläisimäässä osassa poronhoitoaluetta porotalous on häviävän pienellä osalla päätyö ja on pääasiassa harrastus ja kotoa opittu elämäntapa. Suhde huononee mitä etelämmäs mennään. Koko touhun järkevyyttä tunturilapin eteläpuolella voi perustellusti kyseenalaistaa kokonaistalouden ja haittojen näkökulmasta.

Samassa suhteessa muulle yhteiskunnalle aiheutuvat haitat lisääntyvät mitä etelämmäs poronhoitoaluella mennään.

Lapissa poronhoito on oikeasti merkittävä elinkeino sekä kulttuurihistoriallinen ilmiö joten muutkin ihmiset hyväksyvät siitä syystä aiheutuneita haittoja paremmin. Alue on harvaan asuttua ja porot laiduntavat pääasiassa tunturissa. Lisäksi päätoimiset poromiehen paimentavat ja huolehtivat karjastaan.

Täällä eteläisellä poronhoitoalueella tilanne on kutakuinkin päinvastainen. Poronhoito ei ole mitenkään merkittävä elinkeino eikä alueella ole kulttuurista historiaa paimentolaisporonhoidolle. Alueella on huomattavasti enemmän asutusta ja muuta infrastruktuuria sekä elinkeinoja kuin lapissa. Poroista on massiivista haittaa alueen asukkaille, yrityksille ja liikenteelle. Porojen omistajat eivät ehdi, kykene eivätkä halua paimentaa karjaansa eivätkä pääsääntöisesti piittaa aiheutuneesta haitasta.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Samassa suhteessa muulle yhteiskunnalle aiheutuvat haitat lisääntyvät mitä etelämmäs poronhoitoaluella mennään.

Lapissa poronhoito on oikeasti merkittävä elinkeino sekä kulttuurihistoriallinen ilmiö joten muutkin ihmiset hyväksyvät siitä syystä aiheutuneita haittoja paremmin. Alue on harvaan asuttua ja porot laiduntavat pääasiassa tunturissa. Lisäksi päätoimiset poromiehen paimentavat ja huolehtivat karjastaan.

Täällä eteläisellä poronhoitoalueella tilanne on kutakuinkin päinvastainen. Poronhoito ei ole mitenkään merkittävä elinkeino eikä alueella ole kulttuurista historiaa paimentolaisporonhoidolle. Alueella on huomattavasti enemmän asutusta ja muuta infrastruktuuria sekä elinkeinoja kuin lapissa. Poroista on massiivista haittaa alueen asukkaille, yrityksille ja liikenteelle. Porojen omistajat eivät ehdi, kykene eivätkä halua paimentaa karjaansa eivätkä pääsääntöisesti piittaa aiheutuneesta haitasta.

Vastaansanomatonta faktaa!

Anonyymi00004 kirjoitti:

Samassa suhteessa muulle yhteiskunnalle aiheutuvat haitat lisääntyvät mitä etelämmäs poronhoitoaluella mennään.

Lapissa poronhoito on oikeasti merkittävä elinkeino sekä kulttuurihistoriallinen ilmiö joten muutkin ihmiset hyväksyvät siitä syystä aiheutuneita haittoja paremmin. Alue on harvaan asuttua ja porot laiduntavat pääasiassa tunturissa. Lisäksi päätoimiset poromiehen paimentavat ja huolehtivat karjastaan.

Täällä eteläisellä poronhoitoalueella tilanne on kutakuinkin päinvastainen. Poronhoito ei ole mitenkään merkittävä elinkeino eikä alueella ole kulttuurista historiaa paimentolaisporonhoidolle. Alueella on huomattavasti enemmän asutusta ja muuta infrastruktuuria sekä elinkeinoja kuin lapissa. Poroista on massiivista haittaa alueen asukkaille, yrityksille ja liikenteelle. Porojen omistajat eivät ehdi, kykene eivätkä halua paimentaa karjaansa eivätkä pääsääntöisesti piittaa aiheutuneesta haitasta.

Ei lisättävää eikä pois otettavaa.

Itku pitkästä ilosta! Vanha sanonta.