Ja taas kerran, te jotka haluatte lukea kieliopillisesti täydellisiä tarinoita, poistukaa :D ja te, jotka ette pidä verisistä vampyyritarinoista, poistukaa myös ;D
Tämä on toiveiden mukaan tehty hieman pidempi vampyyritarina ja toivon että joku saa tästä kiksejä ;)(--->kullakin fetissinsä ja kinkyytensä).
En ole tällä kertaa kuvaillut kovin tarkkaan mutta tein sentään pidemmän tarinan kuin viimeksi :)
Bon Appetit :D------->
"Vieläkö sä kestät"?, hän kysyi. Nyökkäsin epävarman oloisena ja mies ahmaisi kaulani huultensa puristukseen, imien jo valmiiksi purtua haavaa. Voimani olivat jo lopuillaan mutta en halunnut olla "huono ruoka" vaan ajattelin pistää paremmaksi kuin kanssa sisareni- ja veljeni. Imu oli kova ja se kirveli niin paljon etten kyennyt enää estämään kyyneliä tulemasta. Hetken ne viipyivät silmäkulmassa lasittaen katseeni kokonaan kalvolla kunnes räpäytin silmiä ja annoin veden valua. Mies ei lopettanut, vaan jatkoi imua lähes eläimellisen kiihkon vallassa puuskuttaen. Aloin vapista lamaantuen kivusta liikuntakyvyttömäksi. Lopulta roikuin hänen käsivarsillaan kuiskaten heikosti:"ei, eeeiiii".
"Hei älä nyt sitä kuiviin vedä", huusi eräs ryhmän jäsenistä. Mies murahti ja käänsi katseensa keskeyttäjään. "Mitä vittua"!?, huusi toinen mies kauhistuneena. Huone tyhjeni hetkessä kaikkien juostessa pois ja minä jäin lattialle makaamaan. Kykenin vaivoin nousemaan käsieni varaan. Vielä en ymmärtänyt mistä oli kyse. Mies lukitsi oven ja heitti avaimen takkaan liekkien keskelle. Vasta kun hän kääntyi näin, etten ollutkaan tekemisissä elämäntapavampyyrin kanssa vaan tämä mies olikin jotain aivan muuta. Hänen silmänsä olivat yht äkkiä muuttuneet kauttaaltaan mustiksi eikä sellaiseen muodonmuutokseen ihminen kykene.
En uskaltanut liikkua koska tiesin etten pääsisi pakoon. "Tässä vaiheessa elämänkaaresi mahdollista päättymistä, saanen esittäytyä…Igab", mies sanoi ja kumarsi hieman ivallisesti hymyillen.
Istuin lattialla olevalla patjalla jokseenkin alistuneen näköisenä. Mies käveli hitaasti ympyrää tutkien minua katseellaan. Tuijotin tiukasti lattiaan, pohtien puolestani pakokeinoa. Tarkoitukseni ei ollut tulla teurastetuksi, minä kun olin vain halunnut kokeilla elämäntapavampyyrien "ruokana" olemista. On täysin eri asia kontrolloida lopulta itse tekemisiään kuin tulla tapetuksi aidon vampyyrin toimesta.
"En olekaan ennen tavannut noin nöyrää ihmistä, ethän sä edes yritä paeta", Igab totesi. "Luulempa ettei mulla ole vaihtoehtoja", vastasin alakuloisena.
Igab kyykistyi viereeni ja ohjasi katseeni kädellään hänen omiin silmiinsä. Kylmät väreet lävistivät ruumiini ja saivat ihoni kananlihalle. Huokasin syvään ja suljin silmäni kun näin miehen lähestyvän minua. Yllätyin kun sainkin ensin vain suudelman suulle. Ampaisin pystyyn yllättävän adrenaliinipurkauksen ansiosta. "Pelastaudu tai kuolet"- soi päässäni. Juoksin ovelle ja aloin rynkyttämään kahvaa kunnes muistin että avain oli takassa.
Igab tuijotti minua huvittuneena kun temmoin ovea äristen hädissäni läpi kaikki maailman kirosanat. Potkaisin ovea, luovutin ja lyyhistyin oven pieleen seisomaan hartiat lysyssä. Ovea alettiin hakkaamaan toiselta puolelta, luultavasti kirveellä. Minut pelastettaisiin! En ehtinyt edes iloita kun kuulin rusahduksen ja hampaat upposivat lihaani jälleen.
Peto irroitti otteensa ja alkoi imemään verta. Tipuin alas polvieni varaan ja siitä edelleen lattialle. Ovea hakattiin auki mutta siinä menisi kauan, sillä rakennuksen ovet olivat vahvaa tekoa. Silmissäni musteni.
Peto ähisi ja imi tyhjentäen minut pelastumisen toivosta. Hän nosti lähes elottoman ruumiini käsivarsilleen ja oven paukkeen saattelemana juoksi huoneen nurkkaan kuin henkensä edestä. Igab potkaisi seinässä olevaa uloketta jalallaan ja sai salaoven auki, josta pako jatkuikin salaiseen holviin.
Heräsin myöhemmin illalla kosteasta kivisestä huoneesta, joka näytti aivan luolalta. Se oli vuorattu ja koristeltu kankain, turkiksin ja raskain huonekaluin. Tuli rätisi seinässä olevassa syvennyksessä ja se toi ainoan valaistuksen muuten niin synkkään tilaan. Nousin varoen istumaan sillä olin kipeänä puremisesta. Tutkailin ympärilleni nähdäkseni olinko yksin. Ketään en nähnyt mutta kuin tyhjästä, Igab käveli esiin ja asteli eteeni. Olimme hetken aikaa hiljaa ja tuijotimme toisiamme syvälle silmiin. Petomaisen mustiin silmiin oli vaikeaa saada kontaktia, tuntui kuin olisin katsonut tyhjyyteen.
Hän antoi minulle avaimet vapauteen sanomalla:" Nyt saat valita, palaatko kotiisi henkitoreissasi vai jäätkö ja synnyt uudelleen"? Ja hän jatkoi:" ja kuule, sanon tämän vain kerran…koskaan et ole voinut kuvitella mitään niin kaunista kuin mitä voin sulle antaa". En kyennyt iroittamaan katsettani niistä hypnoottisen mustista silmistä vaan yllätyksekseni vastasin että jään hänen luokseen. En ollut oma itseni, en voinut vaikuttaa siihen mitä sanoin.
Igab viilsi ranteensa auki ja sanoi:" ime ja tee se nopeasti, sillä ranne umpeutuu pian"! Mietin hetken hämilläni, mitä seuraavaksi tapahtuisi joten hän auttoi tekemään päätöksen puolestani ja tarrasi hiuksistani kiinni. Lujalla otteella Igab paiskasi kasvoni veristä rannetta vasten ja pakotti juomaan. Aloin imemään omituisen makuista verta ja se oli niin paksua että meinasin oksentaa tottumattomuuttani. Jatkoin silti, kunnes hän irrotti otteeni.
Hän asetti minut makaamaan pehmeälle turkisvuotelle lattialle ja kertoi, että pian maailmani muuttuisi täysin. Odotin hetken ja tunsinkin heti jotakin omituista. Kun tajusin että sydämeni oli pysähtynyt, karjaisin kauhusta ja pomppasin pystyyn pidelleen rinnuksestani kiinni. Koitin pulssia kaulalta, ranteesta, tunnustelin sydäntäni. Mutta ei, mitään ei tapahtunut. " Se kuuluu muutokseen, älä pelkää", Igab opasti.
Katselin käsiäni ja näin veren pakenevan, ihon muuttuvan kalpeammaksi. Sydän käynnistyi uudelleen ja tunsin kuinka keuhkoni tyhjenivät ilmasta. En kyennyt hengittämään mutta sydämeni hakkasi sitäkin voimakkaammin. Haukoin ilmaa ja vain suuni liikkui, en hengittänyt. Igab rauhoitteli muistuttamalla että sekin kuuluisi muutosprosessiin. Pian keuhkoni käynnistyivät uudelleen. Olin kuin vastasyntynyt lapsi joka vetää ensi kerran keuhkoihin ilmaa. Vielä olisi uusi vaihe, tämä ei olisi vielä tässä. Odotin hetken ja tajuntani pimeni kaataen minut lattialle.
Heräsin jälleen avaten silmäni hitaasti. Säikyin aluksi kaikkea näkemääni sillä näin huoneen täysin erilaisena kuin mitä se oli ollut siellä aiemmin herättyäni. Kuulin omituisia ääniä ja jopa haistoin tarkkaan kuin olisin itse ollut eläin. Kulmahampaani olivat kasvaneet ja ne olivat huomattavasti normaalia terävämmät.
Kului päiviä kun Igab opetti ja totutti minua erinäisiin uusiin asioihin. Läpi käytiin myös uskollisuus asialle, hänelle ja ikuisuudelle. Riuduin nälässä mutta en saanut ruokaa ennen kuin ymmärsin mistä on kyse. Oloni oli kuin olisi jano ja nälkä samaan aikaan mutta kymmenkertaisena siitä, mitä olin ihmisenä joutunut kokemaan. Vakuutin ja vannoin olevani uskollinen ja tottelevainen, kunhan saisin pian ravintoa.
Igab jätti minut luolaan ja palasi reilun tunnin kuluttua nuoren kauniin naisen kanssa. "Ai tää on teiän luola, heh, luola tosiaan", naurahteli nainen tietämättä mihin oli päänsä pistänyt. "No, mistä alotetaan, otetaanko esileikillä vai ihan suoraan asiaan"? Nainen kehuskeli kuinka kumppanini oli innoissaan hankkiessaan rakkaalleen kokemusta naisen kanssa. Uhriparalla ei vaan ollut aavistustakaan siitä, mitä se ensikokemus olisi todellisuudessa.
Vatsa huusi nälkäänsä, rinnassani paloi vahva liekki. Tunsin ensi kertaa vastustamatonta halua hyökätä jonkun kimppuun ja niin teinkin. Aluksi hämäsin uhriani suudelmalla, kunnes Igab ehti lukita otteeseensa naisen ranteet. Iskin hampaani suoraan suoneen, syvälle kaulaan. Nainen menetti heti tajuntansa joten ahmin ruokaani rauhassa ja luovutin loput mestarilleni. Mielihyvä mitä sain ensiuhrin kuolinsuudelmasta oli parasta mitä olin koskaan kokenut. Toki tulin nauttimaan tulevistakin uhreistani mutta ensi kerta on aina ensi kerta.
Asuimme kahden piilossa muutaman vuoden ajan, Igab ja minä. Myöhemmin päätimme vihkiä uuden kumppanin kaksikkomme rikastimeksi. Löysimme kaltaisemme nuoren miehen. Hänestä saimme tasavertaisen ja uskollisen jäsenen kasvavaan pikku perheeseemme. Teurastimme ihmisiä, naisia ja miehiä. Suurimman osan täysin mielivaltaisesti ja pienen osan saimme nauttia heidän omasta halustaan. Heidän palavasta halustaan saada kuolla, vampyyrin käsivarsille. Välillä kasvatimme yhteisömme kokoa vihkimällä mukaan uusia vampyyreitä ja taas, suuremmalla joukolla, hyökkäsimme yhä suurempien ihmismassojen kimppuun.
Saimme paljon tuhoa aikaan ja lopulta ihmiset ymmärsivät mistä oli kyse. Vastaamme tuli sota vamppyrien ja ihmisten kesken ja menetimme osan perheestämme. Olimme vainottuja pakolaisia. Siitä, miten minä ja Igab selvisimme tästä, jääkööt salaisuudeksi.
Tämä on toiveiden mukaan tehty hieman pidempi vampyyritarina ja toivon että joku saa tästä kiksejä ;)(--->kullakin fetissinsä ja kinkyytensä).
En ole tällä kertaa kuvaillut kovin tarkkaan mutta tein sentään pidemmän tarinan kuin viimeksi :)
Bon Appetit :D------->
"Vieläkö sä kestät"?, hän kysyi. Nyökkäsin epävarman oloisena ja mies ahmaisi kaulani huultensa puristukseen, imien jo valmiiksi purtua haavaa. Voimani olivat jo lopuillaan mutta en halunnut olla "huono ruoka" vaan ajattelin pistää paremmaksi kuin kanssa sisareni- ja veljeni. Imu oli kova ja se kirveli niin paljon etten kyennyt enää estämään kyyneliä tulemasta. Hetken ne viipyivät silmäkulmassa lasittaen katseeni kokonaan kalvolla kunnes räpäytin silmiä ja annoin veden valua. Mies ei lopettanut, vaan jatkoi imua lähes eläimellisen kiihkon vallassa puuskuttaen. Aloin vapista lamaantuen kivusta liikuntakyvyttömäksi. Lopulta roikuin hänen käsivarsillaan kuiskaten heikosti:"ei, eeeiiii".
"Hei älä nyt sitä kuiviin vedä", huusi eräs ryhmän jäsenistä. Mies murahti ja käänsi katseensa keskeyttäjään. "Mitä vittua"!?, huusi toinen mies kauhistuneena. Huone tyhjeni hetkessä kaikkien juostessa pois ja minä jäin lattialle makaamaan. Kykenin vaivoin nousemaan käsieni varaan. Vielä en ymmärtänyt mistä oli kyse. Mies lukitsi oven ja heitti avaimen takkaan liekkien keskelle. Vasta kun hän kääntyi näin, etten ollutkaan tekemisissä elämäntapavampyyrin kanssa vaan tämä mies olikin jotain aivan muuta. Hänen silmänsä olivat yht äkkiä muuttuneet kauttaaltaan mustiksi eikä sellaiseen muodonmuutokseen ihminen kykene.
En uskaltanut liikkua koska tiesin etten pääsisi pakoon. "Tässä vaiheessa elämänkaaresi mahdollista päättymistä, saanen esittäytyä…Igab", mies sanoi ja kumarsi hieman ivallisesti hymyillen.
Istuin lattialla olevalla patjalla jokseenkin alistuneen näköisenä. Mies käveli hitaasti ympyrää tutkien minua katseellaan. Tuijotin tiukasti lattiaan, pohtien puolestani pakokeinoa. Tarkoitukseni ei ollut tulla teurastetuksi, minä kun olin vain halunnut kokeilla elämäntapavampyyrien "ruokana" olemista. On täysin eri asia kontrolloida lopulta itse tekemisiään kuin tulla tapetuksi aidon vampyyrin toimesta.
"En olekaan ennen tavannut noin nöyrää ihmistä, ethän sä edes yritä paeta", Igab totesi. "Luulempa ettei mulla ole vaihtoehtoja", vastasin alakuloisena.
Igab kyykistyi viereeni ja ohjasi katseeni kädellään hänen omiin silmiinsä. Kylmät väreet lävistivät ruumiini ja saivat ihoni kananlihalle. Huokasin syvään ja suljin silmäni kun näin miehen lähestyvän minua. Yllätyin kun sainkin ensin vain suudelman suulle. Ampaisin pystyyn yllättävän adrenaliinipurkauksen ansiosta. "Pelastaudu tai kuolet"- soi päässäni. Juoksin ovelle ja aloin rynkyttämään kahvaa kunnes muistin että avain oli takassa.
Igab tuijotti minua huvittuneena kun temmoin ovea äristen hädissäni läpi kaikki maailman kirosanat. Potkaisin ovea, luovutin ja lyyhistyin oven pieleen seisomaan hartiat lysyssä. Ovea alettiin hakkaamaan toiselta puolelta, luultavasti kirveellä. Minut pelastettaisiin! En ehtinyt edes iloita kun kuulin rusahduksen ja hampaat upposivat lihaani jälleen.
Peto irroitti otteensa ja alkoi imemään verta. Tipuin alas polvieni varaan ja siitä edelleen lattialle. Ovea hakattiin auki mutta siinä menisi kauan, sillä rakennuksen ovet olivat vahvaa tekoa. Silmissäni musteni.
Peto ähisi ja imi tyhjentäen minut pelastumisen toivosta. Hän nosti lähes elottoman ruumiini käsivarsilleen ja oven paukkeen saattelemana juoksi huoneen nurkkaan kuin henkensä edestä. Igab potkaisi seinässä olevaa uloketta jalallaan ja sai salaoven auki, josta pako jatkuikin salaiseen holviin.
Heräsin myöhemmin illalla kosteasta kivisestä huoneesta, joka näytti aivan luolalta. Se oli vuorattu ja koristeltu kankain, turkiksin ja raskain huonekaluin. Tuli rätisi seinässä olevassa syvennyksessä ja se toi ainoan valaistuksen muuten niin synkkään tilaan. Nousin varoen istumaan sillä olin kipeänä puremisesta. Tutkailin ympärilleni nähdäkseni olinko yksin. Ketään en nähnyt mutta kuin tyhjästä, Igab käveli esiin ja asteli eteeni. Olimme hetken aikaa hiljaa ja tuijotimme toisiamme syvälle silmiin. Petomaisen mustiin silmiin oli vaikeaa saada kontaktia, tuntui kuin olisin katsonut tyhjyyteen.
Hän antoi minulle avaimet vapauteen sanomalla:" Nyt saat valita, palaatko kotiisi henkitoreissasi vai jäätkö ja synnyt uudelleen"? Ja hän jatkoi:" ja kuule, sanon tämän vain kerran…koskaan et ole voinut kuvitella mitään niin kaunista kuin mitä voin sulle antaa". En kyennyt iroittamaan katsettani niistä hypnoottisen mustista silmistä vaan yllätyksekseni vastasin että jään hänen luokseen. En ollut oma itseni, en voinut vaikuttaa siihen mitä sanoin.
Igab viilsi ranteensa auki ja sanoi:" ime ja tee se nopeasti, sillä ranne umpeutuu pian"! Mietin hetken hämilläni, mitä seuraavaksi tapahtuisi joten hän auttoi tekemään päätöksen puolestani ja tarrasi hiuksistani kiinni. Lujalla otteella Igab paiskasi kasvoni veristä rannetta vasten ja pakotti juomaan. Aloin imemään omituisen makuista verta ja se oli niin paksua että meinasin oksentaa tottumattomuuttani. Jatkoin silti, kunnes hän irrotti otteeni.
Hän asetti minut makaamaan pehmeälle turkisvuotelle lattialle ja kertoi, että pian maailmani muuttuisi täysin. Odotin hetken ja tunsinkin heti jotakin omituista. Kun tajusin että sydämeni oli pysähtynyt, karjaisin kauhusta ja pomppasin pystyyn pidelleen rinnuksestani kiinni. Koitin pulssia kaulalta, ranteesta, tunnustelin sydäntäni. Mutta ei, mitään ei tapahtunut. " Se kuuluu muutokseen, älä pelkää", Igab opasti.
Katselin käsiäni ja näin veren pakenevan, ihon muuttuvan kalpeammaksi. Sydän käynnistyi uudelleen ja tunsin kuinka keuhkoni tyhjenivät ilmasta. En kyennyt hengittämään mutta sydämeni hakkasi sitäkin voimakkaammin. Haukoin ilmaa ja vain suuni liikkui, en hengittänyt. Igab rauhoitteli muistuttamalla että sekin kuuluisi muutosprosessiin. Pian keuhkoni käynnistyivät uudelleen. Olin kuin vastasyntynyt lapsi joka vetää ensi kerran keuhkoihin ilmaa. Vielä olisi uusi vaihe, tämä ei olisi vielä tässä. Odotin hetken ja tajuntani pimeni kaataen minut lattialle.
Heräsin jälleen avaten silmäni hitaasti. Säikyin aluksi kaikkea näkemääni sillä näin huoneen täysin erilaisena kuin mitä se oli ollut siellä aiemmin herättyäni. Kuulin omituisia ääniä ja jopa haistoin tarkkaan kuin olisin itse ollut eläin. Kulmahampaani olivat kasvaneet ja ne olivat huomattavasti normaalia terävämmät.
Kului päiviä kun Igab opetti ja totutti minua erinäisiin uusiin asioihin. Läpi käytiin myös uskollisuus asialle, hänelle ja ikuisuudelle. Riuduin nälässä mutta en saanut ruokaa ennen kuin ymmärsin mistä on kyse. Oloni oli kuin olisi jano ja nälkä samaan aikaan mutta kymmenkertaisena siitä, mitä olin ihmisenä joutunut kokemaan. Vakuutin ja vannoin olevani uskollinen ja tottelevainen, kunhan saisin pian ravintoa.
Igab jätti minut luolaan ja palasi reilun tunnin kuluttua nuoren kauniin naisen kanssa. "Ai tää on teiän luola, heh, luola tosiaan", naurahteli nainen tietämättä mihin oli päänsä pistänyt. "No, mistä alotetaan, otetaanko esileikillä vai ihan suoraan asiaan"? Nainen kehuskeli kuinka kumppanini oli innoissaan hankkiessaan rakkaalleen kokemusta naisen kanssa. Uhriparalla ei vaan ollut aavistustakaan siitä, mitä se ensikokemus olisi todellisuudessa.
Vatsa huusi nälkäänsä, rinnassani paloi vahva liekki. Tunsin ensi kertaa vastustamatonta halua hyökätä jonkun kimppuun ja niin teinkin. Aluksi hämäsin uhriani suudelmalla, kunnes Igab ehti lukita otteeseensa naisen ranteet. Iskin hampaani suoraan suoneen, syvälle kaulaan. Nainen menetti heti tajuntansa joten ahmin ruokaani rauhassa ja luovutin loput mestarilleni. Mielihyvä mitä sain ensiuhrin kuolinsuudelmasta oli parasta mitä olin koskaan kokenut. Toki tulin nauttimaan tulevistakin uhreistani mutta ensi kerta on aina ensi kerta.
Asuimme kahden piilossa muutaman vuoden ajan, Igab ja minä. Myöhemmin päätimme vihkiä uuden kumppanin kaksikkomme rikastimeksi. Löysimme kaltaisemme nuoren miehen. Hänestä saimme tasavertaisen ja uskollisen jäsenen kasvavaan pikku perheeseemme. Teurastimme ihmisiä, naisia ja miehiä. Suurimman osan täysin mielivaltaisesti ja pienen osan saimme nauttia heidän omasta halustaan. Heidän palavasta halustaan saada kuolla, vampyyrin käsivarsille. Välillä kasvatimme yhteisömme kokoa vihkimällä mukaan uusia vampyyreitä ja taas, suuremmalla joukolla, hyökkäsimme yhä suurempien ihmismassojen kimppuun.
Saimme paljon tuhoa aikaan ja lopulta ihmiset ymmärsivät mistä oli kyse. Vastaamme tuli sota vamppyrien ja ihmisten kesken ja menetimme osan perheestämme. Olimme vainottuja pakolaisia. Siitä, miten minä ja Igab selvisimme tästä, jääkööt salaisuudeksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pöytälaatikko olisi hyvä paikka !
..mutta haluan ilahduttaa sitä vähemmistöä joka mun tarinoista nauttii :) Ei sun tarvitse lukea ;)
halusin lukea jutun ihan mielenkiinnosta, en kikseistä.ja tiedän että siksipä juuri minun ei pitäisi kritisoida. en kitisoi mutta en oikeen ymmärtänyt mitä tekemistä sillä oli seksin kanssa..siis veren imeminen on niinku wow vai? sori, enkä edes yritä olla sarkastinen..olen ymmälläni.
Sanotaan nyt näin, että toisilla housut kastuu sen ruskeen haisevan aineen hieromisesta kroppaan, toisilla taas siitä kivusta mitä imetyksi/purruksi tuleminen saa aikaa, yms...veri jne. *wirn*
Taas joku feikki "-JX-".
Vedä hame päälle, olet oikea neiti!
...olipa aika keksiliäs. ettei vaan olisi melkeimpä kopio eräästä kirjasta...
...että aika vaikea kopioida ;)
Tykkäsin tarinasta, se oli hyvin kirjoitettu. Tuli vain mieleeni, että onko tällainenkin joillekin ihmisille seksuaalinen fantasia?