Kun sanoit ettet oikein muista asioita niin uskoisin että asia voisi olla niin että et halua muistaa mitään esim kännisekoiluista ja traumoista yms joten tukahdutat ne tietoisesti ja ehkä jopa esität ettet muista koska pakenet vastuuta sanomisista kuten tekemisistäsikin ja pakenet myös ihmisiäkin. Eniten taidat pelätä kohdata itsesi muttet voi paeta itseäsi ikuisesti. Sun täytyy herätä näkemään itsesi oikeassa valossa eikä piileskellä pimeässä, siellä mielen onkaloissa jonne edes valon pilkahdus ei pääse sisään, avaudu, murru hiukan jotta valo pääsee sisään.
Nainen olen sitä mieltä
Anonyymi-ap
63735
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Murru itse.
En sanonut pahalla. Luuletko että kiusaan sinua täällä ?
Etköhän sinä miesparka kiusaa vain itseäsi tällä fiktiivisellä keneenkään kohdistumattomalla huuhaakirjoittelulla
Sitä on kai jo moni yrittäny ei maksa vaivaa mun kohdalla ainakaan edes yrittää tuota
Luuletko mies, että tämä kellariteatteri menee normoille läpi?
Tajuatko, että kirjoitat nyt julkisella palstalla? Luuletko, että hän haluaisi lukea jotain tuollaista itsestään täällä??
Tuo voisi sopia vaikka minulle. Mutta kännisekoilu ei kuulu asiaan,kun en voi käyttää viinaksia.
Ei ehkä haluaisi enkä yleensä kirjoitakkaan tuollaisia. Oon kaivannut häntä ja kirjoitellut kauniita asioita hänelle omistettuja enkä ole käyttänyt edes hänen nimensä alkukirjainta jne tai muutakaan mistä joku voisi tunnistaa paitsi me kaksi. Hän varmaan luulee et haluun satuttaa vaikka asia on täysin päinvastoin.
Tottakai sinä mies tulet itse tähän ounastelemaan, että liittyy selvästi minuun, miten tämä ei ole oman elämänsä tutkijoille muka selvä asia
Entä huimausaineksia, sytkärikaasuja, maaleja, tinneriä, grillauskaasuja
Kenellehän tarkoitettu
Ei sillä ole väliä vain sillä on väliä että hän oppisi luottamaan että kaikki ei yritä satuttaa.
Tuskin siihen pystyy.
Ehkä tuo aloittaja on oikeassakin joidenkin asioiden suhteen.
Hyvä pointti,nykyään on vissiin muotia miten enemmän satutat sitä parempi,olis kirveellä töitä ,ja Nobelin palkinto se sille ,joka osaa sen ihmisistä lopettaa.
18v tapahtui kauheita ja olen siitä lähtien ollut kuin viulunkieli.Trauma jätti pysyvät somaattiset oireet.Jännitän koko keholla ja niitä ei ole kukaan vielä saanut auki.Jopa yksin ollessani kun mietin että joku katsoo minua menen tuohon jännitystilaan.
Mene mies esim lämpimään suihkuun, niin loppuu se jännitys ja ryhdistäydy ole mies
En tiedä kenelle tai miksi, mutta itse ainakin otan välillä, ja tännekin sen sanonut avoimesti. Enemmän hämmentää ne jotka peittelevät ja ovat huolissaan. No, jokaisella tilanteensa.
Nainen en yritä manipuloida taikka ohjailla sua tai no haluaisin ohjata parempaan suuntaan koska välitän susta tai siis rakastan mutten voi kun luovuttaa koska en kelpaa, en ulkonäöllisesti enkä muutenkaan joten tyydyn haaveilemaan ja näkemään unia susta ja rakastamaan etäältä enkä aio ottaa yhteyttä ettet ahdistu.
Kuulostaa siltä, että olet itse ahdistunut, ja ehkä turhaankin.
Mää tiedän tuon.
Kyllä minä erään seuraa kaipaan eikä hän ole ulkoosesti mikää kauhea, päinvastoin.
En ole hänen tasoaan edes älyllisesti.
En ahdistu jos hn ottaa ohjat käteen pelottomasti.Hän taitaa vaan olla samanmoinen kun minä.
Tunteet ovat olleet aitoja, mutta en halua enempää enkä halua satuttaa sillä.
Olen pahoillani.
Kiitos silti. Sait paljon aikaan että pidit minusta.
En tiennyt että voisin olla rakastettava.
Ja kirjoittelemaan naisille joita et tunne lainkaan näitä raikkaita lausuntoja
Tiedän että häntä sattuu enkä haluaisi satuttaa.
Turhaan sinä sitä pähkäilet, eiköhän ammattilaiset hoida sen osuuden.
👍👍👍
Voi helvetti!
Minkähän sortin ammattilaiset- onko joku moniammatillinen sosiaalityönosaajatiimi tulossa hyysäämään palstamiehen mielikuvituskaveria? Joku toope vielä peukutti, ette taida olla tekään niin kovin selvillä vesillä järjenkäytön suhteen
Minä mietin kans, että missä maailmoissa nämä jotkut oikei liiteleekään, ei näytä kovin lupaavalta ns😂
Pointti on se, että joku hevletin mistään tietämätön keittiöpsykologi ruotii täällä julkisella palstalla muka jonkun alkoholin väärinkäyttöä ja traumoja. Aikuisten maailmassa noita hoidetaan lääkärin ja psykiatrin/psykologin vastaanotoilla.
Eiköhän tuo koko rimpsu ole sitäpaitsi keksittyä hevonpuppua, tuskin tuntee ketään niin hyvin, pipi äijä saa jotain fiilareita tuosta fiktiostaan
Niin ja hyvä ois jos itse haluaisi sen hoidon ja saisi sen eikä niin ettei halua ja pakkohoidetaan päiviltä.
Mitkä ammattilaiset? ...Ei niitä ole.
Suurinosa hakeutuu tälle alalle jos itsellä on kokemuksia tai läheisellä on sairauksia ja luullaan sitte et kaikki ihmiset on samanlaisia kun itse tai läheinen tehden vain sitten vahinkoa asiakkaille.
Hokevat vaan:" Kyllä minä osaan ja tiedän,olen sinun saappaissasi kävellyt.
Kukaan ei voi kävellä toisen kengissä se on fakta.
Tämä oli kyllä erittäin hyvä pohdinta! Kymmenen pistettä ja se kuuluisa papukaijamerkki.
Hyvin pitkälti ihmisen oma pää on sen pahin vihollinen toisinaan.
Mikä mies mielestäsi tässä teennäisen dramaattisia ilmaisutapoja sisältävässä höpinässäsu oli niin säkenöivää?🤭
Jep. Haluan elämässäni eteenpäin en märehtiä vanhoja asioita.
Tuo on helppoa jos et ole kokenut traumaa mikä hoitamatta aikojen alussa on mennyt ns. luihin ja ytimiin(hermostoon kroonistaen).Kroppa muistaa vaikka itse et muista.Se jarruttaa elämää eteenpäin menemistä vaikka tahtotilasi olisikin täysin 10.
Olen kokenut traumaattisen tapahtuman viime vuosien aikana.
Sekä aloitus on mielestäni törkeä. Mennään toisen rajojen yli puututaan asioihin johon toisella ihmisellä ei ole oikeutta puuttua. Lähinnä kiusaamista kuin olla vaan voi.
Mikähän tämä puupennin psyykkaus oikein on, luin varsinkin loppukaneetin erityisellä hilpeydellä. Eittämättä muutama pakkomielteinen luulee saavansa jotain reflektiopintaa sinun miehen omista kommenteista suhteessa luonnolliseen henkilöön. On tämä sirkus
Tota, psyykkaus on sana joka tulee lähinnä mieleen joko urheilu suorituksesta, tai nuoruuden psykedeeli kokemuksista. Että siinä puu pennin verran psyykkausta sinulle, ja vienon virneen pistän perään.
Ok rekisteröity ja kuitattu
Projisointia
Ketä maalitat juopoksi?
Asiallinen ja hyvä kysymys...?
Ja toisaalta mitä sitten...? Maalittajat maalittaa, toiset purkaa tuntojaan. Joten antaa asioiden olla, joille on mahdoton mitään tehdä taistelemalla...
Snteeksi miöee on mahdotonta tehdä?
Mitä nuoruudessasi tapahtui? Miksi toimit niin kuin toimit? Miksi vahingoitit itseäsi? Mikä ajaa kaksoiselämään? Miksi et pysty puhumaan? Miksi teet toistuvasti asioita, jotka tiedät vääriksi?
Se jää arvoitukseksi
No en tiedä keneltä kysyt, ja keneksi luulet. Omat nuoruudet on huippu aikaa ja harmi jos et päässyt niitä silloin elämään itse. Ne on kuitenkin takana ja nyt kiinnostaa elämä täällä ja tässä hetkessä.
ON totta että eläminen kaiken tämän keskellä on erittäin vaikeaa. Useimmiten tekee parhaansa tukahduttaakseen elämän ja ollakseen kesy tai haluton. Olla rauhoittunut tai raivoissaan, äärimmäisillä tunteilla on sama vaikutus; ne eristävät elämän intensiivisyydestä. TylsyyS tai raivo estää onnistuneesti tunteen. Tiedän että tunne voi olla niin sietämätön, että käyttää nerokkaita strategioita, tiedostamattomiakin, pitääkseen nämä tunteet loitolla. Tekee tunteiden vaihdon, jossa välttää tuntemasta surua tai yksinäisyyttä tai pelkoa tai riittämättömyyttä ja tuntee sen sijaan vihaa. Se voi toimia myös toisinpäin, joskus on tunnettava olonsa vihaiseksi, ei riittämättömäksi ja joskus täytyisi tuntea rakkautta ja hyväksyntää, ei aina traagista draamaa. Vaatii rohkeutta tuntea tunteet, eikä vaihtaa sitä tunteiden vaihtoon tai jjopa siirtää sitä kokonaan toiselle henkilölle. Tiedätkö, kuinka toinen henkilö itkee tai raivoaa aina, kun toinen näyttää niin rauhalliselta ja järkevältä. Olen ymmärtänyt että tunteet ovat minulle vaikeita, olen niiden vallassa. Taitoa tuntea oikealla tavalla puuttuu.
Kuulosta siltä, että elät äärimmäisen manipulaation ja väkivallan alla. Kuulostaako pelottavalta puhua totta, koska niin monen muun elämä riippuu siinä jos joku tekeekin jollekin jotakin?
Kaikki olivat arkipäivän realismia seurauksineen, jos oli olisin puhunut Mutta vika ei ollut minussa, vaan sitä seuraavissa tahoissa toimineen, eli niiden välinpitämättömillä todellisuuksilla olisin läheisilläni kauppaa käynyt , ja niin olisi valinta käynyt, ja se ei ollut ok itselle. Tämä on TÄYSIN NORMI STOORI. Näin ne toimii. Ihan sama minkäikäinen systeemiin joutuu. Se on samaa. Onneksi heräsin tähän teininä.
Asia erikseen, jos puhut hänellä tällä hetkellä olevasta ongelmasta esim. liiallisen juhlimisen suhteen, kuin jos viittaat vuosien tai jopa vuosikymmenten takaisiin tapahtumiin. Sillä, että suhtaudutaan aikoja sitten tapahtuneisiin, kuin kyse olisi tätä hetkestä, on juurikin sitä satuttamista. Myös yritys saada murtumaan ja väkisin avautumaan on samalla lailla satuttamista. Kuitenkin kun riittäisi se, että on läsnä, antaa toteuttaa hyviä puoliaan jatkuvan "varjotyöskentelyn" sijaan eikä yritä leikkiä terapeuttia tai toisaalta provosoida testakseen vieläkö triggerit ovat aktiivisina. Sillä tavoin ainoastaan hidastat paranemisprosessia sillä hermoston taistele-tai pakene-tila aktivoituu uudelleen, vahvistaen reaktioita.
Trauma saa unohtamaan asioita ja toisaalta muistuttaa jatkuvasti siitä mitä ei tahtoisi muistaa. Siksi ei ole kenenkään tehtävä yrittää toimia vapaaehtoisterapeuttina tai pakottaa todistamaan luottamusta. Hän kenestä kirjoitat saattaa olla hyvinkin perillä traumoistaan ja virheistään muttei tahdo julkisesti uudestaan ja uudestaan puida menneisyyttä vaan olla paranemisprosesinsa ohjaksissa ilman kenenkään prosessiin sekaantumista. Siinä vaiheessa tarvitaan korjaavia kokemuksia eikä pelkästään trauman kautta näkeviä tai testaajia. Jotkin kokemukset ovat myös siinä määrin leimaavia ettei niistä kokemuksen käsiteltyään tahdo enemmälti puhua tai ainakin jos kertoo, niin silloin kun tietämys asiasta on suhteen kannalta olennaista ja ajankohtaista.
Tietenkään en voi tietää hänen puolestaan, josta kirjoitat, mutta aihe liippaa läheltä omiakin kokemuksia. Kriisi tai ns. villi vaihe kesti ainoastaan vajaan vuoden ja oli suurelta osin elämänsuunnan muuttaneen pettymyksen käsittelyä. Kuitenkin vaikutukset ovat edelleen usein läsnä elämässä vaikka itse olisinkin valmis kääntämään sivua ja aloittamaan seuraavan luvun sekä lopettamaan ajan ja elämän tuhlaamisen johonkin mitä ei kuitenkaan voi muuttaa tai pyyhkiä menneisyydestä.
Ei kyse ole siitä, että haluaisi jotenkin pakkoterapoida toista. Kyse on siitä, että on myös traumatisoivaa, jos toinen ei katso luottamuksen arvoiseksi, ja sitten on jatkuva epätietoisuus siitä, mitä kaikkea paljastuu. Joutuu miettimään jokaisesta vastaantulevasta miehestä, että liittyykö tuokin häneen? Tietääkö tuokin enemmän kuin minä? Pidetäänkö minua hölmönä? Tietävätkö kaikki muut mutta minä en? Jos toinen ei kerro mitään, silloin se johtaa helposti siihen, että olettaa sen toisen kestävämmäksi kuin hän onkaan.
Triggereitä ei voi varoa, jos toinen ei ole niistä avoimesti kertonut. Jos ei ole kertonut ja sitten jotain tapahtuu, niin ei siinä ole kyse siitä, että olisi halunnut "murtaa". Siinä on kyse siitä, että tapahtuu jotain, joka olisi ollut vältettävissä, jos henkilö olisi kertonut riittävästi menneisyyden tapahtumista, jolloin sen olisi voinut huomioida. Tämä rinnastuu siihen, että lainaisi kaverille auton, jossa ei ole jarruja, eikä mainitsisi asiasta. Sitten kun tulee onnettomuus, niin syyttäisikin kaveria, että miksi halusit särkeä autoni, olet ilkeä. Ei se toimi niin.
On pakko uskaltaa luottaa. Asiat on uskallettava kertoa niille, joita ne ja niiden seuraukset koskettavat. Se on ainoa tapa saada pidettyä jarruton auto tiellä niin pitkään, että pääsee lopulta huoltoon. Siinä on otettava riski, joka voi tuntua pelottavalta ja liian suurelta, mutta se on pakko ottaa, jos haluaa rakentaa toisen kanssa jotain hyvää, totta ja oikeaa.
Joillekkin suurin trauma on se ettei tullut alunperinkään kuulluksi ja syyllistettiin ja "vangittiin" uhattiin kokonaisvaltaisella holhouksella aikuista ihmistä kuka ei siihen kriteeriin oikeasti kuulunut.Siinä menee täysin luotto ihmisiin,viranomaisiin .Siihen lisukkeeksi ystävien samat kokemukset ja medioista lukiessa muiden ihmisten järkyttävät kokemukset psykiatrian ryssimisistä.
Ihmisoikeusrikkomus on väärin puuttua ihmisen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen ,viedä aikuisen valta päättää omista asioistaan.
Yhdysvalloissa kuohuttanut Britney Spiersin tapaus on yksi tunnetuimmista sivistysvaltion hirmuteoista.
Kaikki sympatiat Britneylle.
Ihmisten temperamentit säilyy, ja se on vaan hyvä , mihinkään muuhun viittaamien saa virallisen kieleni vähän tai enemmän syttymään syistä jotka henkilökohtaisia. Jos olisin heidän huolensa uskonut olisin kävellyt aivan utopisessa maailmassa, millä missään mitä käytännössä todistan olisi ollut merkitystä, sen enempää, kuin sinne kuuluvilla ihmisillä. NE SAAVAT PALKKANSA TOISEN PAHOINVOINNISTA. Anna sen soida, sillä on totuus, eikä minkään edessä, Että sinulla, tai sillä ole väliä! Show must go on! Se on ainut , mikä tuottaa.
Pahoin pelkään että emotionaalinen herkkyyteni on kulutettu loppuun, on tullut koettua ja nähtyä vierestä liikaa. Tukahduttamisen hyväksyminen myös masentaa. Kaikki tuo pyrkimys säilyttää rauha ja kumota totuus. Totuus voi olla sittenkin liikaa. Ei ehkä pelkää mitään enemmän kuin omaa heijastustaan. Huutaa sisällään oleville hirviöille, jotka ovat piilossa syvällä sydämessä sekä juoksee ja piiloutuu ympärillään olevilta loputtomilta kauhuilta, niiltä peileiltä joita näkee.
Älä tapa. Tämä teksti on sen yrittämistä.
Kukaan ei tapa, valheet sen tekevät, jos jokin...Muistakaa MIKÄ ON TOTTA.
Olen ollut psykopaattien lähietäisyydellä 8 vuotiaasta. Mutta myös äärimmäisen rehellisten semi autististen persoonien joita ei tänä päivänäkään lueta muualle. Eli koko VITUN SAATANAN KIRJOA ON TULLUT KOHDATTUA. Se sai minut kasvamaan. Syistä joita moni ei arvostanut, tai pitänyt minään... Olin kuitenkin voittajana sosiaalisena keräämässä ne turhatkin äänet, joita en tarvinnut, mutta jotka olin päälle vielä ansainnut...Kokonikäni, ilman omaa osuuttani sain oppia tämän. Salassa pidettävää hallinnon taholta loppu elämän...Avatkaa silmät jo hei, ei ole vaihtoehtoja, joten, mitä sinä vielä toivot erikseen ja viivytät?
Ja Tämä on sulle, josta Mikki Hiirestä, niin ihmeellisestä, Mikki Hiirestä niin jotakin tahdot. Voin kertoa olevani täysin turha yhtenävään tarkoituksellisena, mutta sinulle olen sanonut, mitä en itse reflektioni eteen tee. Ja vain siksi, koska päätin niin, sillä
on lukemattomia tapoja lukea saamaansa informaatiota, joten lopulta vähemmän on mielestäni enemmän...