En tiedä miksi viihdyn yksin. Oikeastaan ahdistaa olla ihmisten seurassa. Kotona teen ristikoita ja kuuntelen hyvää musiikkia ja katson vaikka leffoja. Ihan omassa rauhassa. Toisille tuntuu olevan ongelma,että viihdyn yksin. Niin paljon tulee kutsuja pippaloihin,mutta aina kieltäydyn.
Yksinäinen mutta onnellinen
Anonyymi-ap
3354
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vaimon lennettyä tuon ilmaisiin jo vuosia sitten, luonnollisesti minusta tuli miespuolinen leski.
Talo on lähes 100 vuotta sitten, aluksi mökiksi rakennettu. Välipohjasta löytyy 1930 luvun sanomalehtiä.
Asun yksin vaikka tulijoita olisi. Oma rauha on autismikirjon henkilölle tärkee asia, sano.
Sahanpurulla eristetty talo pysyy lämpimän puolella puu- ja sähkö-lämmitteisenä.
Terveys menee "päivä kerrallaan", kuten 85 vuotiaan kohdalla voi jo sanoo.
Kymsote, jonka alueella asun, kertoo, että hoivakoti-asuinmuotojakin voisit jo harkita. Varmaan sinnekin on jo pientä jonoa.
Pystyn klenkkaamaan vielä lähikaupassa miten kuten joko sauvoilla tai apurollalla.
On onnellista viihtyä yksin. Se on itsenäisyyttä.
Itse viihdyn hetken muidenkin joukossa tai kaksin, mutta aina on ihanaa päästä omaan rauhaan. Onneksi saan valita vapaasti.
yhdyn edellisiin