Hamina on maailmanluokan ympäristötuhokaupunki

Ei tarvitse olla erityisen älykäs ymmärtääkseen, että pallolla on meneillään lopun ajan pirskeet. Ympäristön suojelemisen puheet ovat valheita, luonnon riisto vain lisääntyy koko ajan. Päättäjät toimivat kuin olisivat jälkeenjääneitä, jotka on ostettu karkkipusseilla.

Noista kiinalaisista en tiedä, mutta Haminan tuhoaminen aloitettiin 70-luvun puolessa välissä kauppahallin purkamisella.

Eipä Haminassa ole enää mitään merkittävää tuhottavaa.

Meri saa vihdoin kaipaamiaan suolapulsseja jos tehdas toteutuu. Ehkä suola vähän puhdistaa sitä Venäjän jätevettä.

Nim. ei uimaan pietarin jätösten sekaan

Ketkä Haminan päättäjistä olivat tämän ympäristörikoksen kannalla?

Onko se niin haitallista suoloja mereen johtaa?Suomenlahden kuormitus tulee enimmäkseen muualta kuin yksittäisistä teollisuuden purkuputkista.

Nämä Haminan päättäjät puoltavat jätteen laskemista mereen:
Veli-Matti Hartikainen
Jouni Kormu
Anne Kurvi
Tapio Lanki
Anne Takanen
Tuija Vuoksiala

Hartikainen
https://www.kaakkois-suomenkokoomus.fi/henkilo/hartikainen-veli-matti/

Kurvi
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/8/municipalities/75/candidates/68/

Lanki
https://hamina.perussuomalaiset.fi/luottamushenkilot/

Takanen (tämä on ainoa haminalainen Anne Takanen, josta löytyi tietoa netistä, lienee ollut päätöstä tekemässä, mutta korjatkaa jos ei ole sama henkilö)
https://yle.fi/a/3-10221327

Kormu
Ei paljon tietoja hänestä, mutta sen verran, että on 77 vuotias eläkeläinen, entinen panostaja.

Ahneimpien onneksi merialueen massiivisen turmelun valmistelu ei ole rikollista.

Ihminen tuhoaa mahdollisuudet elää tällä maapallolla ja juhlituimpia ovat ne, jotka keräävät taskuihinsa tästä surkeudesta. Tämän päivän lapsille koittaa kovat ajat.
Rajansa kaikella.

Niukkuutta kaikille. Kulutusjulat on Suomessa loppu. Akkuinvestointien rahat menee sotelle.

Oikein maailmanluokan asiantuntijoiden joukko päätöksiä tekemässä!

Asioista päättävillä ihmisillä tulisi olla parhaat mahdolliset tiedot tekemiensä päätösten takana, eikä vain toiveita rahavirroista.
Tässä asiassa on ollut mahdollista kuunnella asiantuntijoita, mutta heidän sanomansa ei ole kiinnostanut.
Tuhoutunutta luontoa ei korvaa mikään.

On todella paksua, että kun joku kertoo mikä sakki sallisi tuollaisen ympäristöön kohdistuvan kammottavan hankkeen, joku mainitsee sanan maalittaminen. Onhan se tietenkin ikävää, että asiaa nostetaan päivänvaloon. Nuo tiedot päättäjistä ovat kuitenkin aivan julkista tietoa. Jokainen voi sitten päätellä itse millaista asiantuntemusta esim. biologiasta tai kemiasta he mahtavat omata.
Mitä tulee yhteisistä asioista hoitamisen teemaan, siinä on yksi ongelma. Ihmiset tekevät päätöksiä jonkun pussiin, eli vaikuttimena toimii usein tämä vanha tuttu, rahan jumaluus ja sen juurella mammonan taivaspaikkaa odottava joukko. Ympäristömme on ollut toistaiseksi lypsettävänä, mutta se asia on muutoksesssa, pallomme käy pieneksi, joten rohmuaminen kiihtyy. Vielä on vara inistä niukkuudesta, vaikka suurin osa ihmisistä esim. Suomessa elää keskellä törsäilyä.

Jos nimet kiinnostavat, kannattaa selata vanhoja puhelinluetteloita tai kävellä hautausmaalla, joissa on nimiä kiveen hakattuina. Se on opettavaista siinäkin mielessä, että näkee elämän rajallisuuden. Seuraavaksi voi miettiä sitä, mitä saa mukaansa ja mitä ei. Jälkeensä voi nimen lisäksi jättää kaikenlaista, vaikkapa pilatun meren ja hikisiä edustusasuja.