ei vaan jaksa! mikään ei kiinnosta,mikään ei innosta,millään ei oo mitään väliä.. en jaksas es tänne kirjottaa.. haluaisin vaan nukkua,olla miettimättä mitään. elämä on kurjaa ainaki mun kohalla.. oon niin paljon kärsiny,mua on niin paljon satutettu,en jaksa es itkeä enää. oon vaan
ei vaan jaksa
väsyny
463110
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Tiedän tunteen..Mun elämä liukuu hitaasti ohitse, kukaan ei kaipaa mua, millään ei oikein ole enää mitään väliä....
Otappa itseäsi niskasta kiinni ja pakota itsesi ulkoilemaan ja lenkille etsimään uusia ystäviä ja viettämään kauniita kesä iltoja, ja kyllä sinä siitä piristyt kunhan vaan itse haluat jotain muutosta elämääsi.
kokemuksesta voin sanoa että on minullakin synkkiä päiviä mutta kyllä se aurinko aina sinne risukasaankin paistaa, ja taas elämä maittaa. :)
Et voinut sitten huonompaa vastausta antaa masentuneelle? Siis aivan hirveää, "otappa itseaäsi niskasta kii plaa pla plaa plaa..." On kuin ruoskalla löis....
Et kyllä ole koskaan masennusta nähnytkään jos luulet että tuollainen vastaus toimii.
Terv. 5 vuotta masentanut ja vielä jatkuu
Itse sääliltä toi minusta kuulostaa istua sisällä katsoen ulos ja voivotellen omaa surkeuttaan.
mutta loppujen lopuksi se on noin yksinkertaista senkun aktivoit välittäjä aineet samoinkuin lääkkeet tekee, se ei ole mistään muusta kiinni kuin omasta itse säälin täyteisestä kieltäytymisestä.
Terv. 10 vuotta masentanut ja loppu tuohon, jollei ota mukaan niitä muutamaa päivää jollon tekis mieli jäädä kotia kattomaan ulos kun naapureilla on kivaa ja säälimään itseään.
Huonoin vastaus tuohon olisi ollu että:
Samaa se minullaki ei yhtään mikään kiinnosta itseasiassa olenki suunnitellu rautakaupassa käyntiä ja narua katsella mutta ko ei sitäkään jaksa, että varmaan täyttyy posti myynnistä tilata haulikko. että onko kohtalo tovereita jotta voitais yhdessä sääliä itseämme maailman loppuun saakka.
sen sijaan parempi kuulla että sen tunnelin päässä on valoa kunhan vaan pyrkii itse sen luokse eikä odota että sekin pimenee jonain päivänä.
Jos todellakin olet ollut masentunut 10 vuotta(pah...) niin luulis sun sitten tietävän että ei se noin typerällä "piristy nyt" kommentilla korjaannu. Kyllä tekstistäsi taas näkyy ettei masennusta nähnykään.
10 vuotta my ass...
Senku vajoat omaan itse sääliisi jos et halua siitä koskaan eroon niin ei se itsestäänkään lopu, johan voit omasta tekstistäsi lukea että 5 vuotta olet odottanut josko se joskus loppus ja odotat seuraavatkin 5 jollet tajua mistä se kaikki on kiinni.
Tuollane vastaus masentuneen luettavana herättää edes joitakin toiveita itsessään kun näkee että joku muu on huonommassa jamassa kuin itse (niin hullulta kuin se kuulostaa) Ei masentuneet ala itteään tappamaan vain siks et joku kirjottaa omaa itsemurha viestii.
Tuollainen *piristy juttu* taas on kuin lyönti naamaan. Herättää masentuneessa vaan *joopa joo, ei onnistu* reaktion.
Että oles hiljaa kun et tiedä mistä puhut. Järki kulta älä jätä.
Johan pelkän artikkelin kirjottaminen laitto sinun aivo solusi aktiivisiksi jatka vaan samaan malliin niin saatat parantua masennuksesta.
Ja todellakin tiedän että toi sattuu varsinkin jos on syvässä masennuksessa sehän ei ole mielikuvitusta vaan kemiallinen sairaus mutta kokemuksesta voin myös sen sanoa että siitä ei varmasti pääse lukemalla joka päivä miljoona ja kaksi oman kaltaista kokemusta että saa tekosyyn itselleen miksi jäädä kotiin keräämään itsesääliä kunnes viimein huomaa ettei siitä enään pääse eroon edes lääkkeillä.
Kuka väittää että minä vain odotan että se masennus loppuisi? Olen ollut jo vuoden sairaspäivärahalla ja tällä hetkellä kuntoutusrahalla. Ja käyn psykologilla ja syön lääkkeitä (cipralex)
Älä hei viitti enää, paistaa jo kauas että et masennusta ole nähnykkään. Ja tuo vastauksesi tuolla "masis manille" on jo selvää ivailua, uskottavuus katos siinä.
Ja nuo sun jatkuvat lisäyksesi... Onko ihan pakko juosta jatkuvasti nurkan taakse miettimään mitä uskottavampaa sanottavaa voisit keksiä ja sitten juosta takaisin tänne vollottamaan?
Voi lapsi rakas elä valita jos ihminen koittaa piristää (Anonyyminä) sinun elämääsi.
Lisäykset on toisesta aiheesta jotka eivät suoranaisesti liity edelliseen viestiin.
ja vielä ihmetyttää toi sun valittamisen pakko että mitä ajat takaa tuolla ?, sitäkö justiinsa että saisit kaiken mahdollisen sympatian jokaiselta masentuneelta itselleni (Anonyyminä).
Niin olen sairastanu Sosialisten tilanteiden pelkoa 20 vuotta josta 15 vuotta syvässä masennuksessa sairaala hoidossa aika ajoin, ja nyt olen lääkkeetön mutta olin koukussa 10 vuotta Xanor nimiseen paniikki lääkkeeseen, seroniliä söin masennukseen 60mg annoksella että pysy edes jonkin verran ihmisten ilmoilla ja nyt viimiset 5 vuotta olen ollu 4 seinän sisällä riippuvaisena täysin sosialisesta avustuksesta, ja nyt voin alkaa sanoon että olen parantumaan päin johon vaikuttaa juuri se mitä mainitsin aikaisemmin.
Ja tuo viestisi oli viimeinen naula arkkuusi, näkee ettei sulla ole mitään oikeaa sanottavaa. Nyt meni pohjat sun jutuilta lopullisesti tuon tekstin vietä. Ivailun aloittaminen merkitsee aina sitä että eipä enää ole mitään järkevää sanottavaa jäljellä. Nolo olet, hanki elämä.
Tavallaan ymmärrän pirteän pointin,mutta en usko että kukaan haluaa sääliä itseään tai ehkä joku masokismiin taipuvainen tuntee niin edes jotenkin elävänsä.Ei masentunutta auta tsemppiä tai piristy nyt neuvot,mutta se on totuus että täytyisi tykätä itsestään ja pakottaa itsensä ulos ja näkemään asioita positiivisemmassa valossa,mikä ei todellakaan ole helppoa kun aivot ovat sumussa.
mix tämän aiheen alla oleville keskusteluille tulevat ihmiset joilla on noin kova pätemisen tarve omasta hyvinvoinnistaa!!?? on hienoa että tälläisiä keskustelu paikkoja on mihinkä voit purkaa tunteita ja pahaa oloa ja pelkästään se että kirjoittaa ne omat ajatuksensa saattaa helpottaa oloa edes hetkeksi.
ei nämä tänne kirjoittavat ihmiset tarvitse enempää lyömistä !!!!!
Ajattele vähän ja vaihda keskustelu paikkaa!!!!
Mutta juuri tätähän te/me tarvitsemme että saamme valittaa ja purkaa tunteitamme sehän se kaikista helpointa on jos voi syyllistää jonku muun kuin itsensä.
Enemmän tämä minun sanomiseni on saanu keskustelua aikaan kuin yksikään toinen masentuneesta mielen alasta kertova artikkeli, ehkä ensimäinen viesti olikin tahallinen ivailu mutta loput oli defenssiä.
ja onko teillä ollu tähänkään mennessä mitään järkevää sanottavaa lähinnä sätitte jos joku kirjottaa vähänkään pirteistä asioista, ei vaan kaikkien pitäisi olla niitä synkkö mielisiä joilla ei ole elämää.
Vaan kehotus tekemään jotain muutakin kuin istua kotonanne valittamassa sitä huonoa oloa jota varmasti jatkuu siihen saakka kun lähdette sitä itse hakemaan esimerkiksi sairaala hoidosta tai sitten pelkästään valoisasta ulko ilmasta.
ja tämä täysin negatiivinen postaus tuohon aloittajaan sai ihmiset ajattelemaan ja tappelemaan omista olo tiloistaan.
Tiedoksi nimimerkille "Valehtelija", hups, tarkoitin nimimerkille "Pirteä", että en edes aio lukea noita tekstejä mitä olet kirjoittanut. En niitä klikaa ja lue enkä aio lukea. Kumminkin ovat täynnä loukkauksia ja valheita. Ignore sulle vaan.
Huomaa kyllä että haluat vain voittaa argumentin, et muuta. Hanki elämä.
Se ei olekkaan minun pointtini, eikä se että kuka voittaa mutta masennuksesta on vain 2 ulos pääsyä joko normaali elämä taikka kuolema, valitse tarkkaan kumpi soveltuu sinun kohdallesi minä valitsin elämän.
En itsekään enää tuhlaa aikaani tuohon rasittavuuteen. Eli ignore mullakin päälle, en edes aukaise hänen kirjoituksiaan. Valehdelkoon niin paljon kuin omatunto kestää.
Ja huomasin itsekin että tuo haluaa vain voittaa väittelyn, totta totta.
Ravaa täällä solkenaan kirjoittamassa potaskaa.
masentuneelle, että otappa itseäsi niskasta kiinni ja tee sitä sun tätä !
Jos olisit itse ollut koskaan kokenut syvän masennuksen, niin tietäisit, että ehdotuksesi on lähinnä kehoitus itsemurhaan !!!
Turha vedota sun "synkkiin päiviin" !
Voi, kun toivoisin, että saisit elää edes yhden päivän todella masentuneen housuissa tai hameessa, niin häpeäisit itseäsi edellisen lausuman takia.
Ei minulla olekkaan ollu synkkiä paiviä vaan lähinnä säälin teitä masentuneita. itseasiassa olen täysin terve ja täydellinen ihminen toisin kuin te masentuneet senhän takia minä tähän aikaan yöstä tänne kirjottelenkin.
Enkä minä todella rasittava siis muka piristää meitä masentuneita turha luulokaan että toimii!
koittas ymmärtää että me ei kaivata toivoa me halutaan kuolla!
Mikä sanomisessani on Valetta ?,
ja mikä toisin ajattelemista.
mutta olenhan varma ettet tätä lue mut liekkö osaisit edes vastata.
p*ska!! siis turhaa tänne kirjottelet kun et ees näköjään tiiä mtn masennuksesta!!! ja tolleen et auta ketään.. kun masiksesta ei vaa noin parannuta.. se on sairaus!!! ja kukaan ei oo täydellinen!! taiat olla vaa nii itserakas!!!
See on turha tossa alkaa todisteleen omaa masennustani koska sain jo valehtelijan leiman, mutta sanottakoot että joillakin nuista vastaajista oli ihan hyväkin pointti eli ihmiset tulee hakeen täältä itseään huonommassa asemassa olevien viestejä mutta ko en vaan ole vielä löytäny ainuttakaan mikä vetäs edes pienimmässä määrin vertoja minun tilanteelleni, lähinnä kaikki on näitä että olen opiskelija ja on 2 työtä perhe ja 3 lasta ja on niin surkea olo ettei jaksa mitään muutako tappaa ittensä.
ajatteleppa tuohon semmosta ihmistä sitten joka on ollu vahrais lapsuudesta lähtien masentunut jonka koko persoonallisuus on kehittyny masennuksen parissa ja joka koittaa löytää piristäviä ajatuksia ja kokemuksia muilta kanssa masentuneilta.
Eihän se ny turhaa ole tännekkään kirjottaa ko ei meit kirjottajia kovin montaa loppujen lopuksi edes ole.
ja näitä masennus ongelmia kun lukee niin alkaa jo pikku hiljaan epäileen että kuin moni oikeasti edes tietää mitä se masennus on esimerkkinä sinä,
ja mitä tulee täydellisyyteen niin mitataanko täydellisyys sillä että kuka on ja kuin syvässä masennuksessa niin sitä täydellisempi ihminen on.
Masennusta on monen tasoista.. on lievää masennusta.. on pitkäkestoista masennusta.. on myös lyhytkestoista masennusta ja on HELVETIN syvää koko järjen sumentavaa, tunnetiloja täydellisesti lamauttavaa masennusta.. Siitä suosta ei niin vain ylös nousta kommentilla "pirsity, ota niskasta kii"
Eikä masennus todellakaan ole mitään itsesääliä.. sehän saattaa tulla silloinkin kun elämässä on kaikki hyvin.. Oma kokemuskin oli sellanen että meinas lähtee ruumiista elämät pihalle. Onneksi olen jo melkein päässyt siitä helvetistä yli.
Että mene sinä sen kymmenvuotisen masennuksesi kanssa vaikka naurusaarille..
Itseasiassa ei ne syvimmässä hlvetin masennus suossa temmeltävät ihmiset myöskään täältä tule apua hakeen, vaan nämä on näitä ns "Muoti" masentuneita joilla on masennus vain koska se on COOL, ja siitä saa sairas lomaa hyvin korvatun hoidon ja rauhoittavia/alkoholia niin paljon ko napa jaksaa vaan vetää.
sitten valitetaan täällä kuin miksi ei lääke vaikuta vaikka olen jo 2 päivää syöny.
muoti masentuneita koska se on cool?? minä tulin tänne nyt ensimmäisen kerran kun osui silmään.. enkä todellakaan pidä masennusta coolina tai minään muoti-juttuna. vaikka toisaalta olit varmaan suunnanut juttusi täysi-ikäisille, minä olen 16, joten en saa mitään rahaa mistään..enkä lomaa. Haluaisin kyllä jotain lääkkeitä. Lomaa en, koska kesäloma on yhtä pitkää piinaa. Nukun vaan koko kesän..
Siinähän se juuri on että kun se on muotia ja niinkin moni hakee rauhoittavia sun muuta niin oikeesti masentuneita ei sitten uskota eikä auteta,
elikkä se on Cool semmoselle joka herää joka aamu pirtein mielin, haistelemaan aamun viileää ja kosteaa ilmaa lukevat lehden terassilla lintujen laulua kuunnellen jonka jälkeen leikkaavat pensas aidan tai pesevät auton ja pähkäilevät että illaksi pitäs saada jotain piristävää alkohoolin keran että jaksaa valvoa koko juhannus yön.
Aa joo totta puhut. Monet tosiaan tekee itsemurhan koska se on muotia, ei käy suihkussa päiviin koska sehän on muotia! Itkee päivät pitkät eivätkä jaksa tehdä mitään, ei edes pienintä kotiaskaretta.. Pakkohan sen on olla muotia.
Monet käy täällä kertomassa pahasta olostaan.. mutta ei tietenkään siitä syystä että löytyisi jotain apua joka ehkä katkaisisi masennuskierteen, vaan koska paha olo on erittäin muodikasta!!
Eipä ihme jossei tosi syvästä masennuksesta kärsivä jaksa tänne tulla sun kaltaisten olioiden juttuja kuulemaan.
On kai niitä muotimasentuneitakin.. mutta lähinnä minulle tulee mielikuva jostain "tosi kovaa" esittävästä teiniytöstä joka jauhaa välitunneilla suu vaahdossa tyttökavereilleen et miten v*****i sattu ku veti äiskän pinseteillä toisen ranteen auki kun oli eilen puol tuntia niin p**** fiilis..
Ihan varmasti joukossa on meitä masentuneitakin varmasti suurin osa mutta on myös niitä joilla on liikaa stressiä ja ne on niin sanotusti pahottanu milensä ja tekis mieli itkeä mutta se purkaantuu muita teitä ja tohon on hyvä sanoa etten mene kouluun kun olen masentunut josta me vanhemmat sitten huolestutaan ja annetaan lapsille kaikki periksi että ne paranisivat.
itsemurhan tekijätkään ei välttämättä ole masentuneita mutta onhan toi itsemurhan tekeminenki tavallaan muotia, ollu jos ei enään.
Oletko hakenut apua?
Mä olin ihan samassa tilanteessa vuosi sitten. Lopulta olin niin loppu että kävelin psykiatrisen päivystyspoliklinikan ovesta sisään. Voit uskoa että kynnys oli suuri, varsinkin kun olin joskus ollut siellä töissä, mutta mitään muuta en enää keksinyt. Siellä minut oikeasti otettiin tosissaan, sain heti keskusteluaikoja, kuunteleminenkin auttoi paljon ja onneksi sairaslomaa.
Lääkkeiden aloittamista viivyttelin, olin aika epäluuloinen, mutta ne ovat auttaneet. Nyt siitä on vuosi, olen alkanut seurustella ja olen onnellinen. Sitä en olisi aikaisemmin koskaan edes uskonut. En halunnut nimittäin päästää ketään lähelle, häpesin itseäni..
Syksyllä pääsen Kelan maksamaan kuntoutukseen. Sullakin on tulevaisuus vielä edessä!
Suoranaista häirintää kirjottaa tietävästi asiasta, josta ei oo todellakaan kokemusta. Itse olen masentunut. Välillä on ollu tunne, et nyt kaikki saa piisata, mut kerran me kaikki vain eletään. Älä säkään luovu toivosta. Kyllä asiat viel järjestyy, vaik miten uskoa koiteltais. Hae apua, ala liikkumaan tee vaik kävelylenkkejä. Hyväksy se et olet nyt väsyny. Hiljalleen alat voimaan paremmin ja epätoivo väistyy. Pienin askelin on mahdollista toipua. Voimaa ja tsemppiä kovasti sinulle!!!
Kyllä kai se masennus on ohimenevä asia elämässä. Jos mikään ei huvita, niin älä tee mitään, mutta yritä. Tee sellaisia juttuja joista tykkäät mene esim. ulos osta jäätelö, nauti auringosta jne. Syö vitamiineja,Omega-3:sta joka auttaa masennusoireisiin.En osaa muuta sanoa,apu tulee ylhäältä!
tuota teidän sanailua. Itse tässä mietin, loppuko tämä elämä nyt vai huomenna. Olen niin umpikujassa, ettei tätä kukaan uskoisi, jos selittäisin alusta alkaen. Osa teistä vaan leikkii sanalla masennus... Minä en ole tätä itselleni hankkinut enkä halunnut. Pois olen kuitenkin valmis ollut sen heittämään ihan koko ajan. En minä ole tällainen!
Ota itseäsi niskasta... Just. Syö omega-3:sta... Voi hitto! Siinäkö ne on? Siinäkö on kaikki, mitä masentuneelle voi sanoa? Luuletteko, etten olisi kokeillut jo kaikkea?
Osalla oli ihan hyvää tekstiä. Kiitos niistä!
Minä menen nyt, en tiedä palaanko. Jos joku yrittää tästä repiä, että haen huomiota niin siitä vaan. Huomio on se, mitä vähiten kaipaan. Mieluiten hukun massaan, piiloudun. Hyvästi.
Tuossahan on juuri se että masentunut ajattelee kaiken aina negatiivisesti ja pessimistisesti joten se on melkeen sama mitä sanoo niin siitä tulee paha mieli ja olo koska se ei johdu siitä mitä luet vaan siitä mitä ajattelet.
koitti piristää niin se on väärin, ja samoin jos koittaa masentaa entistä enemmän niin sekin on väärin.
ja pahin kaikista on verrata sinun huonoa oloasi omaani joka sekin lisää vaan tuskaa entistä enemmän.
Mutta jos asia tuntuu noin pahalta niin se pitäs ite tajuta hakeutua sinne sairaala hoitoon koska se apu tulee sieltä eikä kotona venymisestä.
Unipolaaritauti
Unipolaaritauti puhkeaa bipolaarisairautta yleisemmin myöhäisellä iällä. Sen vaiheet kestävät 6-9 kk ja toistuvat sairauden alkuvaiheessa harvakseltaan. Myöhemmin depressiokaudet tulevat tiheämmiksi ja pitenevät.
Unipolaaritaudin kohtaukset voivat olla psykoottistasoisia tai hieman lievempiä, kuitenkin merkittävällä tavalla normaalia sosiaalista suoriutumista heikentäviä. Masentunut mieliala on vain yksi tämän sairauden oire, ja diagnoosin tekoon vaaditaan lukuisia muitakin kriteereistä. Masennus sinänsä on luonnollisesti yleinen tunnetila liittyen mm. menetyksiin, pettymyksiin, fyysisiin sairauksiin sekä myös muihin mielenterveyshäiriöihin.
Masentuneen mielialan lisäksi unipolaaritautia sairastavilla potilailla on seuraavia oireita:
1. Muutoksia ruumiintoiminnoissa: näistä silmiinpistävimmät ovat muutokset ruokahalussa ja unessa. Tavallisinta on ruokahalun dramaattinen väheneminen ja voimakas laihtuminen, joskin voi käydä myös päin vastoin. Tyypillisin unihäiriö on aamuöinen heräily, johon liittyy usein selvä ahdistuneisuus ja tuskaisuus. Tavallisesti potilaan vointi on kehnoimmillaan aamuisin ja helpottaa iltaa kohti. Toisinaan esiintyy hypersomniaa eli liiallista nukkumista. Ummetus ja suun kuivuminen ovat tavallisia oireita, samoin huimaus, sydämentykyttely ja (etenkin vanhuksilla) voimakkaat kivut, joihin kipulääkitys ei tehoa. Bipolaaritaudin masennusvaiheissa epätyypilliset piirteet (liiallinen syöminen ja nukkuminen) ovat melko tavallisia.
2. Saamattomuus ja väsyneisyys: potilas menettää kiinnostuksensa sellaisiakin asioita kohtaan, joista hän on aikaisemmin iloinnut, ja kokee ylipäänsä kaiken toiminnan raskaaksi, jopa ylivoimaiseksi. Keskittymiskyky heikkenee, ja potilas tuntee itsensä voimattomaksi. Etenkin asioiden aloittaminen on vaikeaa.
3. Toivottomuus ja syyllisyydentunteet: potilas ei osaa odottaa tulevaisuudelta mitään hyvää. Hän kokee olevansa kurja ja huono ihminen, joka on taakaksi muille. Vanhat virheet ja erehdykset alkavat kiertää mielessä ja saattavat saada suhteettoman merkityksen. Itsemurha-ajatukset ovat tavallisia, ja vaikeaan depressioon liittyy hyvin suuri suisidikuolleisuus, psykoottisissa tiloissa jopa 20%.
4. Realiteettitestauksen häiriöt: unipolaaritaudissa esiintyvät harhat ovat synkkiä, potilas voi kuulla syyttäviä ääniä tai kuvitella olevansa parantumattomasti sairas. Kun näitä esiintyy, sairaus luokitellaan psykoottistasoiseksi.
5. Motoriikan häiriöt: nämä muistuttavat skitsofrenian katatonisia oireita. Potilas on joko hidastunut ja jähmeä taikka tuskaisen kiihtynyt ja levoton.
Vaikea depressio vaatii useimmiten sairaalahoidon ja tiiviin valvonnan. Lääkitys tehoaa hitaasti, ja potilaan suisidaalisuus jopa lisääntyy hoidon alkuvaiheessa, kun lääkitys parantaa aktiivisuutta, mutta ei vielä kohenna mielialaa. ECT- eli sähköhoito on ainoa nopeasti vaikuttava hoitomuoto.
Toi sähköhoito voisi olla ehkä sopiva kokeilla ennen kun tekee päätöksen elämän lopettamisesta...
Kirjoitin siitä joskus - oisko ollu about puoltoista tai pari kuukautta sitten, en jaksa selailla nyt - omakohtaisen kokemuksen.
Se todella poisti masennuksen, mutta aloitekyvyn puute ja aikaansaamattomuus jäivät vaivaamaan.
On silti "parempi" olotila, kuin sovitella köyttä kaulaan !
Koitin selailla vanhoja juttuja, vaan en löytänyt. Saatoi olla kirjoitettu nimimerkillä Arvin !
kykene hakemaan apua. On tämä maailma jo niin tyhjää. Silloin ei pysty kuin itkemään (jos enää sitäkään) ja miettimään kaiken loppumista. Ei ole voimia mihinkään. Pahasti masentunut pitää viedä hoitoo, ei odottaa hänen itse tekevän jotain. Tiedän, mistä puhun, ikävä kyllä.
Joka päivä odotan vain, että tulisi ilta ja voisi käydä nukkumaan.. masentaa kauheasti. Joskus en jaksa edes odottaa iltaan vaan menen nukkumaan keskellä päivää.. Eikä kukaan huomaa minua, mutta ehkä niin on parempi.