Tuosta suviseurojen turvallisuus-avauksesta tuli mieleen, että muistaako kukaan niitä suviseuroja, joissa syttyi se heinälato palamaan ja palo oli alkanut tupakasta.
Muistaako kukaan muu näitä suviseuroja?
Muistaako kukaan muu näitä suviseuroja?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
paloi lato
Siinä ladon kyljessä oli se myymälä jossa syttymishetkellä olin.Satuin juuri tulemaan myymälästä ulos, kun ladosta juoksi ikäisiäni pikkupoikia huutaen tulipalosta. Samassa koko lato humahti palamaan jamyymälästä juoksi ihmiset sekasorrossa ulos. Liekit nousivat korkealle. Aivan ladon vieressä oli teltoissa ihmisiä. Yksi teltta oli vain muutaman metrin päässä ladosta. Sen sisällä koira ulvoi kuumuudesta. Uloimmasta narusta riuhtaisemalla saimme porukalla kiskottua teltan koirineen turvaan. Yhden teltan sisällä oli vanhus nukkumassa, kun telttaa kiidätettiin kauemmas. Siinä ei ehtinyt katselemaan onko joku sisällä. Ladon kyljessä oli myös asuntovaunu, jonka toinen pää jo paloi kun se kaasupulloineen saatiin palomiesten toimesta vedettyä pois. Siitä jäi mieleen miten erään palomiehen käsi paloi kun se tarttui vaunun nurkan alumiinikiskoon. Surkuhupaisalta näytti myös eräs setämies, joka ämpärillä haki vettä läheisestä ojasta viskaten vedet kolmenkymmenen metrin päähän ladosta. Sen lähemmäs ei kuumuudessa enää voinut mennä. Tilanne oli kaikenkaikkiaan vaarallinen ja tuli olisi voinut levitä ympäristöön. Palokunnan tehtäväksi jäi lähinnä ympäristön ja isonteltan kastelu.Monesti jälkeenpäin on miettinyt suviseurakentällä palovaaraa ja juuri Outokummun läheltä koettua tapausta. Tämmönen muistelo.
Olin silloin vasta kymmenvuotias ja telttamme oli lähellä palopaikkaa. Juoksimme katsomaan paloa mahdollisimman lähelle ja kovasti pelotti. Minulle -osittain ehkä tämän tapauksen johdosta- on jäänyt pelko tulipalosta tms. katastrofista suviseura-alueella. Onneksi pikkutelttoja on nykyään vähemmän, koska pelkäsin myös, että joku rymäyttää teltan alas ja sinne tukehtuisi. Isossa seurateltassa en tykkää olla aikuisenakaan; lapsena mietiskelin, mitä tapahtuisi, jos teltta menisi kasaan. Joskus kovassa tuulessa, kun palkit huojuivat kovasti ja narut hakkasivat ison teltan kattoa, pelkäsin todella kovasti ja olin varma, että teltta sortuu.
Olin isoveljen mukana seura-alueella, veljeni hengaili kyseisten tyyppien kanssa. Siis niiden kanssa, jotka tulipalon (vahingossa) sytyttivät. Itse olin vielä pieni ja menin teltalle ja muistan kuinka pelotti kun olin siellä yksin ja paloautojen ääni alkoi kuulua. Myöhemmin illalla sain isältä kuulla mitä oli tapahtunut ja ehkä puoli vuotta myöhemmin isoveljeltä että hänen kaverinsa olivat asialla. Hauska että tämmöinenkin avaus täällä, itse olin asian täysin unohtunut mutta nyt muistui mieleen kys suviseurat, jotka olivat ensimmäiset joissa sain liikkua ilman vanhempia, kun olin jo "iso" poika=)