Minua hävettää se että en ymmärtänyt ensimmäisestä kerrasta vaan jatkoin useita kertoja viestittelyä. Ja muutenkin yritin ottaa kontaktia enkä ymmärtänyt realiteettia etten koskaan saa häntä kiinnostumaan itsestäni. Hänellä ei ole kemiaa minua kohtaan. Muutuin sokeaksi totuudelle. Tunnen loputonta surua ja häpeää, miten pääsen yli tästä antakaa mulle neuvoja kohtalotoverit? Tai ehkäpä kukaan ei ole toiminut näin hölmöllä tavalla kuin minä maailman surkein olento.
Harmittaako sinua yhteydenotot mihin et ole saanut mitään vastakaikua?
Anonyymi-ap
18522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mitä jos nimi on puuttunut kirjain tms.?
Onko hän pyytänyt kirjaintasi etu taka kirjainta?
Tuttua juttua. Olet ainakin yrittänyt, syy ei ole sinun.
Toinen osapuoli tekisi fiksusti, jos vaivautuisi vastaamaan edes "Kiitos, mutta ei kiitos. "
Minua joku joskus lähestyi ja se oli ihan mukavaa. En vain pystynyt ottamaan sitä innostusta vastaan.
”Ihan mukavaa” ei ole riittävää.
Kyllähän se oma odotus, innostus ja naiivius hävettää, kun toinen vastaa vain viileästi. Toisaalta, tulipahan yritettyä...
Aloittaja jatkaa vielä häpeän syytä tarkemmin eli mun rakkauden kohde on varattu ja sekavana rakkaudesta ajattelin että pystyn viemään hänet puolisoltaan. Tämä asia ahdistaa myös miten olinkaan niin ajattelematon ja törkeä häntä kohtaan vaikka muuten arvostan rehellisiä parisuhteita niin itse hairahduin hulluuteen
Yrittämättä ei tiedä ja parempi kokeilla kuin olla ikuisessa epätietoisuudessa, kunnia saattaa mennä mutta maine kasvaa 🙂. Kaikki täällä samanlaisia hölmöjä ollaan loppujen lopuksi
Ei tuossa ole MITÄÄN HÄVETTÄVÄÄ.
Eihän suhteista tulisi mitään jos ei joku yrittäisi.
Ei itseä pidä alentaa jos ei saa vastakaikua ja yrittää.
Aivan eri asia on stalkata toista kuukausia ja vuosikaupalla.
Varmasti joku arvostaa sinunkin yritystäsi kunhan vain jatkat etsimistä.
En ole laittanut hänelle viestejä koska olen tuhannen jänishousu.
Ja ei minusta siinä olisi mitään häpeämistä, jos vastakaikua ei tulisikaan.
No on ehkä harvinaista laitella monta viestiä jos ei saa vastakaikua. Silloin ihmisellä on hyvä itsetunto,mutta ap esität että sulla on huono,jolloin herää kysymys, oletko rehellisellä viestillä liikenteessä.
Minulla on huono itsetunto ja olin vaan niin sekaisin etten ymmärtänyt realiteettia etten voi mennä rakastuneen parin väliin kokeilemaan onneani. Olin nolo ja hävettää nyt, laitoin tosiaan useita viestejä joissa ehdottelin jotain tapaamisia ja sanoin et olen kiinnostunut. Hullu minä.
Mitä tuota turhaan katsomaan enää taaksepäin. Tehty mikä tehty. Ihan samat setit itselläkin takanapäin. 👀
Yritit parhaasi ja jos toista ei kiinnostanut / väärä elämäntilanne, niin eihän sille voi mitään. Hirveästi tsympatiaa sinne! 😊
Itse ajattelin laittaa jalat taskuun ja mennä pyörimällä kohti uusia pettymyksiä. Pitäkää peukkuja, että ylämäki ei ole kovin jäinen. 🙏
Otan yhteyttä todella harvoin yhtään kehenkään. Ihastustani olen lähestynyt pari kertaa ja saanut aina ihan kivan vastaanoton häneltä. Mutta siihen se on jäänytkin. Ihan kiva.
Tuolta se voi todilisuuteen havahtumisen
Jälkeen hetken tuntua ...
Pahmmilaan on ihan tyhmä olo
Kannattaa pohtia ekaksi sitä haluaisitko vierellesi ihmisen joka
eka pettäis kumppaniaan ja jos kun te olisitte päätyneet oikeasti yhteen ... olisit saanut varastettua hänet kuinka kauan olisit jaksanut viitsinyt pitää alkuhuuma villeyttä yllä ettei hän kyllästy ..
(Se kaikki syy ei ole sinun erehdyksessäsi.
On monenmoisia tilanteita ja suhteita )
Ja eti uutta ja petä taas. . Tälläkertaa sinua itseäsi.
On parempi tajuta heti alkuunsa ettei avoimia ja vapauden kaipuisia ihmisiä voi varata vain itselle....
(On aika paha jos just näistä rupeaa rakentelemaan kokoelämän rakkaustarinaa sielä omien korvien välissä ... pitäis eka tarkistaa et toinenkin haluaa sitoutua just suhun .
Ihastunut mieli on siinä pyltä ettei se kuuntele yhtää sitä järkeä )
He ovat matkalla mukana hetken aikaa ja lähtevät.
Jos romattisiin sitoutuviin unelmiin rakasta
on parempi etsiä heti Ihminen joka on jo pohjimilltaan halukas sitoutumaan ,voi sitoutua (elämässä on perusasiat kunnossa) ja on uskolinen läheisilleen .
(Nykyään tosin vaikuttaa siltä että lähinnä naiset ja autistit on pitkien rakkaustarinoiden perään
Ja miehet elää käyn kokeilee katsotaan mitä tulee sekä käyn panees ketä haluan maailmassa )
Harvemin kyllä yhtä intohimoinen kun kielletyt ja kevyesti säätävät kohteet ...
Sit taas seikkailut (rommassi yms lyhyet suhteet)kannattaa pitää seikkailuina ja hyväksyä
Että ne ei oo mitää kokoelämän kestäviä juttui..
(Tosin harvoin voi olla poikeuksia tai sama tyyppi ilmestyy uudelleen tyrkylle 😄🙈)
Voin sanoa että ei oo kiva tajuta et rakastaa just semoista villikkoa jota ei voi täysin omaks saada ikinä... (siihen on hyvät perusteet.
Molemmat tietää ne kyllä ..)
Ehkä lainaan tai hetkeksi mutta kaikki romanttiset haaveet lojaaliudesta ja sitoumuksesta pitää kuopata mitä yleensä haaveillaan.
Sattuu hitosti.
Mullaki oli on tunnepuoli kyllä.
Mullaki oli romanttiset sitoutumishaaveeet joskus .
Vaikka itsekääksi kuvailtiin .
Ei ollu vaihtoehtoja piti olla jotakin muuta kun ihminen joka saa elää pitkän suhteen läpi
Itelle jäi ne padkimat kortit ..
Irtosuhteita .. lyhyitä sekoiluja säätöjä ja tapailuja .
Muuten oon yksin . .
Kaikkea muuta kun sitä mitä nuorena haaveilin ...
Tai ajattelin elämästä ...
Ja minunkin on kestävä oma elämäni
Ja omat valintanini .
Täs ei se häpeä ainakaan yhtään auta.
Kun elät toisin muut ...
Sopeutuminen ja hyväksyminen on koetuksella
Kyllä kokoajan ...
Ap kiitos et jotakuta puhutaan tää sama aihe se miten jokaisessa elämässä ne omat suunnitelmat ei todellakaan mee miiku itte luuli ...😂😂
Suunta kohti uusia pettymyksiä
Ap kir j oittaa itseänsä ulos tästä näytelmästä esittämällä muuta kuin on.
EI harmita.Ymmärrän ihmisiä.
Itsehän sä joka kerta minun kanssa pelleilet no pelleile täällä sitten
Ja sä se oletkin niin puhdas pulmunen, voi v*ttu