Nousukulma kiskolla

Pitkäkölinen kulkee kuin kiskolla. Ja nousee sekavassa kelissä paremmin kuin rimpulat.

Mikään pitkäkölinen vene ei pärjää nousukulmassa ja nopeudessa vastaavan pituiselle riittävän syvällä eväkölillä varustetulle veneelle.

Jääpurret ja renkailla kulkevat purret kulkevat kutakuinkin "kiskoa pitkin", vaikka on noissakin pieni sorto. Tämä tietysti poistaa sorron, joka on tyypillisesti 2-6 astetta. Mutta ei tarkoita suoraan, että pääsisi samat 2-6 astetta korkeammalle tosituuleen. Sorron poistuminen vaikuttaa moneen asiaan ja ero jää pienemmäksi.

Se riippuu siitä mihin suuntaan kisko osoittaisi tuulen suhteen.

Heurekassa tai Tukholman tekniska museetissa voi kokeilla. En mulla mitään kulmamittaa ollut viimeksi mukana, mutta silmämääräisesti n. 30 asteessa liikkuu, mutta paremmin 45 asteen kulmassa

Jos laita veneen junan tavaravaunun kyytiin, niin kyllä se liikkuu kiskojen suunnassa ihan riippumatta nousukulmasta.
Jos juna jätetään pois, niin ei vene kuivalla maalla liiku minnekään, jolloin liikkeen puuttuessa suuntaa ei ole.
Jos taas olet rakentamassa kiskoilla liikkuvaa purjeajoneuvoa, ei kyse ole veneestä, joten kysymyksen asettelu on pielessä. Lisäksi riippuu siitä millainen laite vielä luokitellaan purjeilla liikkuvaksi, ja millainen ei. Onko kiinteällä siipirikillä varustettu laite purjelaite?
Entä saako turbiinin lavat korvata purjeilla, tai kutsua lapoja purjeiksi?
Turbiinilla varustettunahan laitteella pääsee suoraan vastatuuleen, eli nousukulma on nolla astetta laitteen painopisteen suunnasta määriteltynä. Mutta tällöin ne turbiinin lavat (taikka purjeet) eivät liiku nolla nousukulmalla, kun jokainen turbiinin lapa kiertää turbiinin akselia laitteen liikkuessa eteenpäin.