Priima kivitaloista kokemuksia?

Jämäkkä antaa tarjouksen jos vain viitsii...

Kokemuksesta: Pistin tarjouspyynnön, varmistin perille menon, soitin kahden viikon kuluttua perään ja kyselin tarjouksen perään ja josko tapaamista, luvattiin tarjousta seuraavalle viikolle, soitin taas viikon päästä ja sama virsi jatkui....

Nyt kun 7 kk tarjouspyynnöstä kulunut ei tarjousta vielä ole kuulunut... Mitenkähän aktiivinen itse pitäisi olla...

Kolmen kk:n jälkeen päädyin Lega Design harkkoon...

vuoteen.
10 vuotta 2.000 € jne.
Kaksikerroksisessa talossa sähkölämmityksellä.

Raksu kirjoitti:

vuoteen.
10 vuotta 2.000 € jne.
Kaksikerroksisessa talossa sähkölämmityksellä.

Kannattaa muistaa kuitenki et toi u-arvo on vain laskennallisia juttuja(nykyajan trendi). monesti hyvintehty talo on "lämpimämpi" vähemmälläkin eristeellä kun huonosti tehty paksummalla eriisteellä. et kannattaa satsata laatuun ja tekiöihin.

tiedän yhden ns: matalaenergiatalon jossa oli eristäjä vähä oikassu ni koko talossa oli 15m2 eristämätöntä seinää ku urakalla oli "ammattimiehet" tehny. esim tällasessa tapauksessa ei ole väliä vaikka muissa seinissä olisi metri eristettä.
tässä kohteessa oli pieni laskennallinen u-arvo mutta todellisuus oli jotain ihan muuta.

Raksu kirjoitti:

vuoteen.
10 vuotta 2.000 € jne.
Kaksikerroksisessa talossa sähkölämmityksellä.

..menikö laskusi aivan oikein...kuinka suuren ikkunapinnan laskelmiisi oletit? vuositasolla on reilusti vielä vähemmän.

*** kirjoitti:

..menikö laskusi aivan oikein...kuinka suuren ikkunapinnan laskelmiisi oletit? vuositasolla on reilusti vielä vähemmän.

En silti väitä tätä auringon tarkaksi, mutta suuntaa pitäisi antaa:
200m2*0,1WK/m2*5500 Kd= 110.000 Wd= 2640kWh
2640 kWh*,075€/kWh=198 €/vuosi

Tämä 5.550 Kd on yhtä kuin ulkolämpötilan vuoden astepäivämäärä.

Joo,

Nimimerkistäni huolimatta ymmärrän, että ikkunat, yläpohjaeristeet ja ikkunapinta-ala vaikuttavat paljon enemmän kuin harkon laskennallinen eristysarvo.

Ikkunat ja eristeet kyllä tulevat ns. viimeisen päälle.

Mutta itse harkko. Mielipiteitä?

Raksu kirjoitti:

En silti väitä tätä auringon tarkaksi, mutta suuntaa pitäisi antaa:
200m2*0,1WK/m2*5500 Kd= 110.000 Wd= 2640kWh
2640 kWh*,075€/kWh=198 €/vuosi

Tämä 5.550 Kd on yhtä kuin ulkolämpötilan vuoden astepäivämäärä.

Lue lisää

hyvältä näyttää! siitä pitää vain miinustaa ikkunapinnat, ovet jne.

palikka kirjoitti:

Joo,

Nimimerkistäni huolimatta ymmärrän, että ikkunat, yläpohjaeristeet ja ikkunapinta-ala vaikuttavat paljon enemmän kuin harkon laskennallinen eristysarvo.

Ikkunat ja eristeet kyllä tulevat ns. viimeisen päälle.

Mutta itse harkko. Mielipiteitä?

Lue lisää

Olikohan se niin, että harkko on sama kuin Jämäkälläkin (?) joista olen yhden rungon väsännyt. Eli 380 harkon eriste on puristettu sinne väliin niin että lopputulos on tukeva, ainankin teoriassa, joka pitääkin paikkansa normaalissa suoran seinän harkossa, mutta teoria kusee kulmaharkoissa jotka jämäkällä oli ala-arvoisia. 10mm hammastukset kulmapoissa oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Toleranssiheittoja myös suorassakin harkossa, rapatessa huomaa kyllä. Mutta suora harkko on jokatapauksessa äärimmäisen tukeva, harkosta eristettä ei saa putoamaan ilman todellista väkivaltaa. Palkkiharkot ovat jämäkällä heiveröistä tavaraa, 20% paskana kuljetuksen jäljiltä ja varomatomalle liikuttelijalle jää harkosta pala käteen. Lisäksi palkkiharkon toleranssi luokkaa -5mm. Eli kusten juesten näköistä linjaa tulee aina kun palkkia tekee. Mutta kyllä harkko eristyksen kannalta on varmasti ensiluokkainen. Talvella pysyi lämpö plussalla pelkällä pienen pienellä sähköpuhaltimella, lisäksi alkukesäisillä hellepäivinä ulkona 25, sisällä fiilis kuin jääkaapissa.

Nämä siis koskevat Jämäkän harkkoa, ja jossain vaiheessahan oli puhetta, että sama harkko (tai ainankin valmistus metodit samat) kuin Priimalla.

villei kirjoitti:

Olikohan se niin, että harkko on sama kuin Jämäkälläkin (?) joista olen yhden rungon väsännyt. Eli 380 harkon eriste on puristettu sinne väliin niin että lopputulos on tukeva, ainankin teoriassa, joka pitääkin paikkansa normaalissa suoran seinän harkossa, mutta teoria kusee kulmaharkoissa jotka jämäkällä oli ala-arvoisia. 10mm hammastukset kulmapoissa oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Toleranssiheittoja myös suorassakin harkossa, rapatessa huomaa kyllä. Mutta suora harkko on jokatapauksessa äärimmäisen tukeva, harkosta eristettä ei saa putoamaan ilman todellista väkivaltaa. Palkkiharkot ovat jämäkällä heiveröistä tavaraa, 20% paskana kuljetuksen jäljiltä ja varomatomalle liikuttelijalle jää harkosta pala käteen. Lisäksi palkkiharkon toleranssi luokkaa -5mm. Eli kusten juesten näköistä linjaa tulee aina kun palkkia tekee. Mutta kyllä harkko eristyksen kannalta on varmasti ensiluokkainen. Talvella pysyi lämpö plussalla pelkällä pienen pienellä sähköpuhaltimella, lisäksi alkukesäisillä hellepäivinä ulkona 25, sisällä fiilis kuin jääkaapissa.

Nämä siis koskevat Jämäkän harkkoa, ja jossain vaiheessahan oli puhetta, että sama harkko (tai ainankin valmistus metodit samat) kuin Priimalla.

Lue lisää

Meillä oli rikkinäisiä 150mm väliseinäharkkoja, noin 20% oli katki YHDELLÄ lavalla. Muut olivat OK. Palkkiharkoissa ei ole ollut em. ongelmaa, eikä muissakaan. Mittatarkkuudet kohdallaan kaikissa harkoissa, myös kulmissa.

Valmistuserissä lienee joskus heittelyä, tai sitten ovat saaneet siipeensä rahdin aikana. Reklamoin Lujabetonia.

Lämpöharkoissa on eroja, Priimaan ei kuulu laittaa nokkasaumaa, harkon toisessa päässä on naaras- ja toisessa päässä urospontti eristeessä. Harkot työnnetään toisiinsa kiinni muurattaessa. Jämäkällä molemmat harkon päät ovat samanlaisia ja myös nokkasauma kuuluu laittaa.

Umpiharkothan ovat ulkomitoiltaan standardisoituja, lämpöharkoissa on sitten pieniä eroja eri valmistajilla.

villei kirjoitti:

Olikohan se niin, että harkko on sama kuin Jämäkälläkin (?) joista olen yhden rungon väsännyt. Eli 380 harkon eriste on puristettu sinne väliin niin että lopputulos on tukeva, ainankin teoriassa, joka pitääkin paikkansa normaalissa suoran seinän harkossa, mutta teoria kusee kulmaharkoissa jotka jämäkällä oli ala-arvoisia. 10mm hammastukset kulmapoissa oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Toleranssiheittoja myös suorassakin harkossa, rapatessa huomaa kyllä. Mutta suora harkko on jokatapauksessa äärimmäisen tukeva, harkosta eristettä ei saa putoamaan ilman todellista väkivaltaa. Palkkiharkot ovat jämäkällä heiveröistä tavaraa, 20% paskana kuljetuksen jäljiltä ja varomatomalle liikuttelijalle jää harkosta pala käteen. Lisäksi palkkiharkon toleranssi luokkaa -5mm. Eli kusten juesten näköistä linjaa tulee aina kun palkkia tekee. Mutta kyllä harkko eristyksen kannalta on varmasti ensiluokkainen. Talvella pysyi lämpö plussalla pelkällä pienen pienellä sähköpuhaltimella, lisäksi alkukesäisillä hellepäivinä ulkona 25, sisällä fiilis kuin jääkaapissa.

Nämä siis koskevat Jämäkän harkkoa, ja jossain vaiheessahan oli puhetta, että sama harkko (tai ainankin valmistus metodit samat) kuin Priimalla.

Lue lisää

Yksi lavallinen suuria harkkoja oli huonoja = kaikki olivat ikään kuin vinoja. Mutta tilalle tuotiin kunnollisia ilman mutinoita. Kulmaharkoissa ei ollut moittimista. Sen pienen palan toki sai irti vasaralla lyömällä, mutta muuratessa ei hajonut yhtään. Palkkiharkkoja meni täytemaaksi vamaan 20-30 just tuon lohkeamisen takia, mutta niiden suurempi hävikki oli huomioitu myös tuoimitus määrässä.

Jämäkän harkot ovat perkeeleen paljon kovempia kuin muut kevytsoraharkkot, joten niiden kantavuus on suurempi ja työstämiseen ei oiken käsisahalla jaksa ryhtyä. Timattilaikka oli hyvä mutta Hiltin harkkosahalla sahattiin suurin osa. Teriä meni kuulemma enemmän kuin muilla harkoilla. Muurasin sitten pihalle pienen roskakatoksen rautakaupasta ostetuilla Lakan harkoilla ja niitä pystyi jo käsisahallakin työstämään.

Seinän laadun kannalta merkittävin tekijä tuntuu olevan muurari/latoja. Meillä oli useampi hemmo töissä ja toisilla tulli viivasuoraa ja toisilla vähemmän suoraa. Yksi valitti just noista kulmaharkoista, että ne ei ole 90 asteen kulmassa ja siksi tulee huonoa. Tein ristimittauksen ja totesin, ettei kaverin linjalaudat olleet lähelläkään 90 astetta vaan mieluummin 85, joten purkuun meni. Mittasin harkot pitkällä kulmalla ja ne oli kyllä ihan ok.

No jokatapauksessa harrkot eivät olleet mikään ongelma rakentamisessa vaan juuri nuo monenkirjavat "timpurit". Urakkatarjous on näin jälkikäteen ajatellen naurettava sana. Kaikki hommat olisi kannattanut teettään tuntitöinä.

*** kirjoitti:

hyvältä näyttää! siitä pitää vain miinustaa ikkunapinnat, ovet jne.

ja pyöristetty alaspäin. Seinäpinta-ala voisi vaihdella 200 m2 talossa yksikerroksisen selkeän neliön muotoisen matalan huonekorkeuden n. 150m2 pinta-alasta jonnekin yli 250 m2 saakka. Jälkimmäinen on kaksikerroksinen talo, jossa on korkeaa tilaa ja monimuotoinen pohja.

Vaihteluväliä siis tietenkin on muutenkin.

Astepäivämäärä on valittu Etelä-Suomen tyyppivuoden arvosta ja sisältää vain lämmityskauden aikaiset ulkolämpötilan päivät ja asteet. Lämmityskausi on arvioitu alkavan kun ulkoilman lämpötila laskee alle 12 asteen.

Sikäli mielenkiintoista on, että jos muut rakennusosat ovat hyvin energiataloudellisia, niin lämmityskausi lyhenee edelleen ja samalla kertolaskun astepäiväluku pienenee ja sekin taas vaikuttaa tuohon lopputulokseenkin.

Se, että lämmityskausi on ajateltu alkavan 12 asteesta, eikä sisälämpötilasta 21 astetta johtuu rakennuksen sisäisistä lämpökuormista: ihmisistä, sähkölaitteista, lämminvesivaraajista yms.
Edelliset taas johtavat mieliaiheeseeni: Jos kokonaislämmöneristystä ja ilmastoinnin lämmöntalteenottoa kutakin parannetaan esim. 30 % minimistä, paranee energiataloudellisuus suuruusluokkaa 50 %. No, kuitenkin reilusti enemmän kuin tuo 30%.

Pete kirjoitti:

Meillä oli rikkinäisiä 150mm väliseinäharkkoja, noin 20% oli katki YHDELLÄ lavalla. Muut olivat OK. Palkkiharkoissa ei ole ollut em. ongelmaa, eikä muissakaan. Mittatarkkuudet kohdallaan kaikissa harkoissa, myös kulmissa.

Valmistuserissä lienee joskus heittelyä, tai sitten ovat saaneet siipeensä rahdin aikana. Reklamoin Lujabetonia.

Lämpöharkoissa on eroja, Priimaan ei kuulu laittaa nokkasaumaa, harkon toisessa päässä on naaras- ja toisessa päässä urospontti eristeessä. Harkot työnnetään toisiinsa kiinni muurattaessa. Jämäkällä molemmat harkon päät ovat samanlaisia ja myös nokkasauma kuuluu laittaa.

Umpiharkothan ovat ulkomitoiltaan standardisoituja, lämpöharkoissa on sitten pieniä eroja eri valmistajilla.

Lue lisää

Kulmaharkot olivat omassa tapauksessani varmastikin siis poikkeus, jos muilla on tavara ollut asiallista. Sisäkulmaan jäävä piehenkö harkonkappale oli se joka noissa kulmaharkoissa aiheutti hammastusta. Eli menköön se valmistusvirheen piikkiin.

niitä "parempia" taloja, siis niillä "massivisilla" runkorakenteilla :D ja pilkkaavat ja naureskelevat "levytaloja" eivät sitten loppujen lopuksi taida ajatella ihan loppuun asti sitä asiaa, vaan toistelevat myyjien perusteettomia myyntipuheita. Joku pelkää että "levytalossa" joku tulee ulkoa seinänläpi sisälle (paras ratkaisu olisi psykiatri). Siis nuon "kivitalo" ihmiset ovat suojassa pahaa ulkomaailmaa vastaan siellä muutaman sentin rouhekerroksen ja styroksin sisällä, tai sitten ½-metrin paksuisen lusikalla kaivettavan "massiivikivirakenteen" sisällä. Sitten on tietysti myyjien kertomat tarinat, ja onhan oikein faktaa "matalaenergia" taloista. Tosin eihän nekään eroa niistä "levytaloista" kun varustetaan vastaavilla laitteistoilla. Siis miksi sitten tämä jatkuva väittely "kivitalo" puutalo. Niille kun ei aivan oikeasti ja perustellusti ole mitään sinäänsä mullistavaa etua puoleen tai toiseen. Toisessa joku ominaisuus ehkäpä joissain tapauksissa parempi, ja ehkä perustellumpi. Mutta yleispäteviksi niitä ei voida osoittaa. Kyse on siis myyjien väittämistä ja osa-totuuksista, jotka asiayhteyksistä irroitettuina ja esitettyinä sopivin värityksin, saavat asiaa ymmärtämättömät aivan käsittämättömän fanaattisiksi, ja jostain syystä se tuntuu vahvimmin vaivaavan niitä "kivi-ihmisiä".