Saatanan

millä keinolla ne saa ne poikaset vietyä, eilen harakka touhusi viimeisten poikasten kimpussa, on kai virhe laittaa pönttöön naula pöntönreiän alapuolelle istumapaikaksi kottaraiselle siinä se harakka istui ja ilmeisesti ronkki jalalla pönttöön sisälle, samaa keinoa ne on kaiketi käyttäneet ennenkin.

Odotellaan jos jollakin olisi antaa hyviä vinkkejä millä nuo harakat saisi pidettyä pois pöntöiltä.

Ei viittsisi haulikonkaan kanssa alkaa paukuttaa näin kevätkesällä.

osaa sanoa kirjoitti:

millä keinolla ne saa ne poikaset vietyä, eilen harakka touhusi viimeisten poikasten kimpussa, on kai virhe laittaa pönttöön naula pöntönreiän alapuolelle istumapaikaksi kottaraiselle siinä se harakka istui ja ilmeisesti ronkki jalalla pönttöön sisälle, samaa keinoa ne on kaiketi käyttäneet ennenkin.

Odotellaan jos jollakin olisi antaa hyviä vinkkejä millä nuo harakat saisi pidettyä pois pöntöiltä.

Ei viittsisi haulikonkaan kanssa alkaa paukuttaa näin kevätkesällä.

Lue lisää

kannattaa katsoa ohjeita pönttöjen tekemiseksi;

http://www.saunalahti.fi/retki/linnut/opas.htm

Jos tekee pöntöt jo alunperin joitakin tiettyjä lintulajeja varten, on pöntön rakenteella vähennettävissä pesärosvojen aiheuttamia vahinkoja suhteellisen hyvin. Mitä isompi pesijä, sen suurempi lentoaukko ja sitä syvempi pönttö (muista jättää sisäpuoli höyläämättä pöntöstä). Ja ei ikinä sitä "lauluortta".
Itse olen huomannut, että kun harakka kerran jotakin oppii, sen vieroittaminen siitä on lähestulkoon mahdotonta, paitsi haulikolla. Eipä tuolle ongelmalle tänäkesänä paljon muuta voi, kuin poistaa "lauluorsi" pöntöistä ja toivoa, että harakat eivät enää pysty kaivelemaan pöntön pohjaa ja pesijä ei häiriinny niinpaljon, että hylkäisi pesän.

ammu vaan kirjoitti:

kannattaa katsoa ohjeita pönttöjen tekemiseksi;

http://www.saunalahti.fi/retki/linnut/opas.htm

Jos tekee pöntöt jo alunperin joitakin tiettyjä lintulajeja varten, on pöntön rakenteella vähennettävissä pesärosvojen aiheuttamia vahinkoja suhteellisen hyvin. Mitä isompi pesijä, sen suurempi lentoaukko ja sitä syvempi pönttö (muista jättää sisäpuoli höyläämättä pöntöstä). Ja ei ikinä sitä "lauluortta".
Itse olen huomannut, että kun harakka kerran jotakin oppii, sen vieroittaminen siitä on lähestulkoon mahdotonta, paitsi haulikolla. Eipä tuolle ongelmalle tänäkesänä paljon muuta voi, kuin poistaa "lauluorsi" pöntöistä ja toivoa, että harakat eivät enää pysty kaivelemaan pöntön pohjaa ja pesijä ei häiriinny niinpaljon, että hylkäisi pesän.

Lue lisää

ainakin vielä, poistin eilen sen lauluorren, harakka kyttää edelleen mutta ei ilmeisesti pääse enää ronkkimaan pöntön sisään kun se orsi on pois.

Harmittaa niin vietävästi noitten kolmen pesueen menetys.

Viime kesänä käenpiika pesi yhdessä pöntössä ja sama kohtalo, poikaset lähes lentokykyisiä harakka kävi nekin napsimassa.

Onkos se harakka rauhoitettu vaan pesimäaikana niinkuin muutkin ns. "vahinko eläimet".

näyttää kirjoitti:

ainakin vielä, poistin eilen sen lauluorren, harakka kyttää edelleen mutta ei ilmeisesti pääse enää ronkkimaan pöntön sisään kun se orsi on pois.

Harmittaa niin vietävästi noitten kolmen pesueen menetys.

Viime kesänä käenpiika pesi yhdessä pöntössä ja sama kohtalo, poikaset lähes lentokykyisiä harakka kävi nekin napsimassa.

Onkos se harakka rauhoitettu vaan pesimäaikana niinkuin muutkin ns. "vahinko eläimet".

Lue lisää

harakka on rauhoitettu huhtikuun alusta heinäkuun loppuun, pohjoisessa toukokuun alusta heinäkuun loppuun.

nyt tälläkertaa asialla.
Joo orava tekee samaa tuhoa.

on kyllä kirjoitti:

nyt tälläkertaa asialla.
Joo orava tekee samaa tuhoa.

Harakka on perin oppivainen lintu. Jotkut yksilöt keksivät kätevän tavan pilkkiä suoraan pöntön reiästä evästä huiviin. Kaikki harakat ei takuulla osaa tätä! Joten kun rauhoitusaika päättyy ( 1.8.-) niin ei muuta kun pum pum....

Itseä pelottaa kun sinitiaiset pesineet samassa pesässä vuosia ja nyt tuli parin metrin päähän yläkertaan uusi harakka pariskunta, naapureiksi pesimään enkä tiedä kestääkö sinitias raukat.