Lueskelin Päivämiestä ja takasivulla siinä on juttua Varkauden kesäseuroista. Aivan alussa on seuraavanlainen teksti: "Järjelle käsittämätön ihme on se, että Jumala tulee lähellemme toisessa uskovaisessa ihmisessä ja jakaa syntien anteeksiantamusta. Myös pieni lapsi saa olla Pyhän Hengen pappina saarnaamassa katuvalle synnit anteeksi."
Jäin ihmettelemään, että voiko todella, pieni lapsi saarnata synnit anteeksi? ja ymmärtääkö hän todella mitä saarnaa? pyytäisin, että selventäisitte minulle asiaa.
Jäin ihmettelemään, että voiko todella, pieni lapsi saarnata synnit anteeksi? ja ymmärtääkö hän todella mitä saarnaa? pyytäisin, että selventäisitte minulle asiaa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kenen usko voisi olla aidompaa kuin pienen lapsen? Myös Jeesus asetti lapsen uskon esikuvaksi.
Tietysti järki on mukana, ei kukaan mene lapselle ripittäytymään omista henkilökohtaisista synneistään.
Kenen synneistä sitä sitten ripittäydytään ellei omista henkilökohtaisista synneistä?
että jos minä olen vaikkapa raivostunut lapselleni, ja sitten alkaakin tuntua että nyt meni pieleen ja kaduttaa niin pyydän anteeksi lapselta. Ja lapsi voi saarnata synnit anteeksi ja se on ihan yhtä pätevä kuin aikuisenkin saarnaamana. Mutta en menisi ripittäytymään lapselle sellasista synneistä mistä lapsi ei edes ymmärrä mistä puhutaan tai asioista jotka pelottavat tai hämmentävät häntä.
Ei voi olla.
Kyllä kyseinen kirjoitus tuolta osin menee yli Raamatun. paavali painotti sitä, että olkaa täysi-ikäiset ymärrykseltänne, älkääkä enää olko kuin lapsia.
lapsi ei voi missään nimessä saarnata syntejä anteeksi toiselle, sillä lapsella on lapsen mieli, eikä hän vielä kykene ymmärtämään mitä käsite synti tarkoittaa saatikka se, mitä tarkoittaa syntien anteeksi julistaminen.
Lapsi näissä asioissa ainoastaan matkii aikuisia ilman syävllisempää ymmärtämystä näistä asioista.
Ymmärrys täytyy aina olla mukana. meidän tulee olla aikuisia ymmärrykseltämme ja vain uskossamme lasten kaltaisia.
Lisäksi edelliseen, kun unohdin.
Paavali siis painotti sitä, että älkää olko mielttömiä ja järjettömiä, vaan ymmärrykseltänne täysi-ikäisiä ja uskossanne lapsia.
Uskossa lapsena oleminen ei missään nimessä tarkoita sitä, että lapsella olisi kyky olla täysi-ikäinen ymmärrykseltään, jota Paavalin mukaan aia vaaditaan ennen kuin voi mennä julistamaan toisen synnit anteeksi.
Täytyy kirjoittaa vastine ko. Päivämiehen kirjoittajalle.
Näin minäkin käsitän tämän asian. Jutun kirjoittajalle on varmaan tullut jokin ajatusvirhe. Tekstistä ei käy ilmi onko tämä lause jutun kirjoittajan vai onko hän lainannut puhujaa.
vl:ssä on aina niin opetettu että jos lapsi saarnaa synnit anteeksi se on ihan yhtä pätevä kuin aikuisenkin saarnaama synninpäästö. Nyt tullaankin sitten siihen, että onko se niin, että kaikki maailman lapset ovat näitä pyhän hengen pappeja? Logiikan mukaan kyllä, koska vl:ien mukaan kaikki lapset pelastuvat. Mutta sitten taas tullaan siihen, että jos joku ei-vl on joskus pyytänyt esim. lapseltaan anteeksi, niin silloinhan tämä on saanut vl-parannuksen, ja on siis vl.
Näitä tapauksia on varmaan useampia ympäri maailmaa, mutta silti nämä Suomen vl:t pystyvät sanomaan kuka on vl ja kuka ei ole. Outoa?
Minä olen kyllä sitä mieltä, että ei lapsi tajua kaikkea niin kuin aikuinen tajuaa. Eihän lapsella ole elämänkokemusta, niin kuin aikuisella. Miten siis lapsen saarnaama syntienpäästö olisi pätevä.Koska emmehän voi edellyttää, että pieni viaton lapsi ymmärtää mitä saarnaa.
hengen virka, eli kaikki joilla on PH voivat siirtää sen eteenpäin. Sanamuodoilla ei ole väliä, sen täällä on monikin vl vahvistanut.
..lapsi ei tajua on hänen synninpäästönsä pätevä.
Huomaa, että puhumme nyt HENGELLISISTÄ ASIOISTA.
Lapsi ei voisi esim. toimia presidenttinä ja armahtaa vankeja sillä tällainen toiminta vaatii järkeä.
Hengellisten asioiden kohdalla on aivan päin vastoin. Oma rationaalinen ajattelu laitetaan syrjään. Synninpäästöä ei tehdä järjellä vaan siten että oma minä hiljennetään ja annetaan Pyhä Hengen toimia. Pyhä Henki toimii lapsen kautta eikä lapsen käskystä. Jos synninpäästön vastaanottajassa on avoimuttaa ottaa se vastaan niin Pyhä Henki tietää kyllä, ilman ihmisen tietoista ohjausta, miten Hänen täytyy toimia. Tämä vaatii luonnollisesti nöyryyttä ihmiseltä ja uskoa siihen että Pyhä Henki todella tietää mitä tekee.
Ei kyllä mene jakeluun. Pitäisihän syntienpäästäjän ymmärtää mitä tekee ja mistä on kysymys.
..voi päästää synneistä koska vain Jumala ymmärtäämistä on kysymys.
Ihmiset - erityisesti vanhoillislestadiolaiset - kuvittelevat ymmärtävänsä mistä on kysymys mutta sekoittavat tuomitsemisen ja synninpäästön.
Pyhä Henki puhuu ja toimii ihmisten kautta kun he laittavat oman ymmärtämisensä syrjään.
Avauksesi on kiinnostava, ja se liittyy mielestäni keskusteluun "uskosta uskoon" -opista. Tarkoitan oppia, jonka mukaan Jumalan lapseksi (=uskovaiseksi) voi päästä vain "kuulemalla" synninpäästön Jumalan lapselta. Tässä yhteydessä "kuuleminen" tulee käsittää laajasti: Kyse on elävästä yhteydestä, ei välttämättä fyysisestä kuulemisesta. Jokin aika sitten esitettiin myös lisäkysymys: Oletetaan, että joku on tehnyt tämän opin mukaisesti parannuksen epäuskosta, mutta evankeliumin saarnaaja sattuikin olemaan "mätä kala", eli hänen uskonsa oli kuollut eikä hänellä siis ollut Pyhää Henkeä, vaikka hän olikin ulkonaisesti seurakunnan jäsen. Tulivatko synnit anteeksiannetuksi vai onko parannuksen tehnyt edelleen epäuskossa ja joutuuko hän kuoltuaan helvettiin?
Itse asiassa vl-oppi tarjoaa ainekset yllättävään näkökulman vaihtoon. Nimittäin, jokainen vauva on vl-opin mukaan varmuudella uskovainen eli hänellä on Pyhä Henki. Jos haluaa kuulla evankeliumin saarnan ihmiseltä, jolla on varmasti Pyhä Henki, kannattaa valita saarnaajaksi kuka tahansa vauva; aikuisista kun ei voi koskaan aivan varmasti tietää. Ja vauvojahan on kaikkialla maailmassa, sitä kuuluisaa autiota saarta lukuunottamatta ;-) , joten saarnaajista ei ole pulaa. Vaikka vauva ei osaa puhua kovin selvästi artikuloiden, sen ei pitäisi haitata, sillä anteeksiantamuksen virka on vl-opin mukaan Hengen eikä sanan virka. Tätä vauva-päätelmää en kylläkään ole koskaan kuullut saarnoissa tuotavan esille, mutta se seuraa melko väistämättä muusta opetuksesta. Okei, tiedän, että vauva-päätelmässä saattaa olla sudenkuoppiakin. Mutta toisaalta, jos väitämme ettei vauva ole pätevä saarnaaman evankeliumia, kuka sitten on? Millainen puhetaito tai äly pitäisi Pyhän Hengen lisäksi olla? Jos väitämme, ettei vauva kelpaa saarnaajaksi, evankeliumin pätevyys alkaakin riippua saarnaajan inhimillisistä ominaisuuksista, mikä ei kuulosta kovin lupaavalta.
Tämä puheenvuoroni on tarkoitettu toisaalta keventäväksi näkökulman vaihdoksi, mutta toisaalta haluan ihan vakavastikin luodata vl-oppia. Tätä tehdessäni minua ei juurikaan kiinnosta, puhuuko esittämäni näkökulma vl-oppia vastaan vai sen puolesta. Uskon, että erilaiset näkökulmat helpottavat totuuden löytämistä ja siinä pysymistä.
Kyllä ihmisellä täytyy olla ymmärrys ja kokemus elämästä ennen kuin pystyy saarnaamaan syntejä anteeksi noin yleisesti. Normaali anteeksi pyytäminen on ihan eri asia.
Tarkoitatko, että ns. Jumalan valtakunnan rajat pitää tietää veeällämäisittäin?
Muutenhan esim. meikäläinen voisi älyämättömän lapsensa kautta pelata itsensä vl-kelvolliseksi? (En ole sitä tehnyt!)
Entä kun lapsi on sen tulimerijutun uskonut ja hiekkalaatikolla saarnaa parannusta? Mutta ei voikaan saarnata anteeksi? Mitä tuo on?
Olen itse miettinyt tuota asiaa ihan vakavasti. Vl-tulkinta on outo, ristiriitainen ja hämäävä.
Eikö ihan normaali anteeksipyytäminen riitä lapsille? Pitääkö lapsen suuhun laittaa sanoja, joita hän ei oikeasti ymmärrä ja jotka eivät sovi yleiseen käyttöön lasten kesken?
Tietysti ajan kanssa lapsi oppii, milloin tarkoittamasi käytäntö on sopiva. Ja milloin on valta saarnata - "noin yleisesti".
Minulla on tullut mieleeni sellainen ajatus, että vl-tulkinnan mukaan kaikkien maailman vauvojen uskovaisuus ja Pyhän Hengen osallisuus on passiivinen ja toimimaton.
Sillä ole muuta tehtävää kuin pelastaa kyseinen ihminen, jos hän sattuu kohtaamaan päiviensä määrän ennen kuin tekosynnit ovat vieneet pois lapsuususkosta. Tuohonhan joskus viitataan, kun sanotaan, että muutkin voivat pelastua kuin veeällät.
Mutta tilanne lienee toinen, jos lapsi kasvaa vl-aikuisten lähellä ja -opetuksen alla. Silloin tämä uskovaisuus ja Pyhän Hengen alue voidaan aktivoida ihan vauvanakin? Kuten joskus on kirjoitettu - jopa sellaisella lapsella, joka ei osaa kunnolla puhua! Sanat on tietysti laitettu lapsen suuhun, mutta Henki on tullut jo toimivaksi? Muualla se ei liene mahdollista, vaikka kaikki vauvat ovat uskovaisia, koska aikuisilla ei ole aktivointimahdollisuutta tai kuten minulla, ei ole siihen vl-oikeutta!
Tuntuu pahalta kirjoittaa Pyhästä Hengestä tällä tavalla analysoiden. Mutta vl-tulkinta on niin erikoinen, että minäkin olen utelias kuulemaan, mitä se tarkoittaa.
Ollessani itse vl, en törmännyt tuohon ajatukseen. Tuskin olisin suostunut sitä edes miettimään.
Saman tyyppisiä ajatuksia olen joskus pyöritellyt mielessäni. Tälläisia asioita ei vain kukaan uskalla ottaa julkisesti puheeksi. Sehän on saivartelua ja pilkkaa, josta on tehtävä parannus. "Ei saa järjellä ajatella!"
Pyhä Henki on Jumalan persoona eikä Hän tarvitse toimiakseen ihmispappeja. Mutta me uskovat voimme olla pappeina julistamassa Kristuksen vapauttavaa evankeliumia. Se on Jeesuksen käsky toimia näin.
pyytää syntejä anteeks viattomalta lapselta, aika moraalitonta meininkiä?
Toisaalta jossain Fidzi-saarella jossa ei ole muita uskovaisia kuin pienet lapset, niin kuitenkaan aikuisilla ei usko olisi voinut syntyä kuin jonkun toisen uskovaisen aikuisen opetuksen kautta niin sillonkaan lapsia ei tarvita synninpäästöön? Vaikee kuvitella tilannetta jossa lapsia pitäs em. tavalla ahdistella?
Vl-tulkinta on todella outo, ristiriitainen ja hämäävä!
Sinä puhut aikuisista ja sanot lasten ahdisteluksi, jos heitä käytetään Pyhän Hengen pappeina? Vaikka he ovat vl-uskovaisia?
jos teet syntiä lasta vastaan ja pyydät häneltä sitä anteeksi.Silloin anteeksianto on yhtä pätevä kuin aikuiselta pyydetty.Lapsikin ymmärtää, hän on pahoittanut mielensä. Kun isä tai äiti pyytää anteeksi, lapsi haluaa antaa anteeksi tämän teon.
En usko, että kukaan aikuinen suoranaisesti haluaisi lapselle ripittäytyä. Lapset eivät välttämättä tajua asioita, joista aikuinen haluaa ripittäytyä.Siksi ne eivät kuulu lasten korville.
Yksi esimerkki on myös lasten toimiminen "lähetystyöntekijöinä". Pieni lapsi saattaa puhutella aikuista voimakkaastikin vilpittömällä uskollaan."Lasten ja imeväisten suusta sinä olet totuuden valmistanut", sanoo Raamattu.
Jotkut ovat luulleet, että avauksessa tarkoitettaisiin rippiä eli erityisten syntien tunnustamista ja senjälkeistä anteeksiantamuksen vakuutuksen kuulemista. Kuitenkin avaus tarkoittanee parannuksen tekemistä epäuskosta. Silloin ei vl-ajattelun mukaan tunnusteta mitään erityisiä syntejä, vaan vain uskotaan täydellinen kaikkien syntien anteeksiantamus. Kysymys on siis siitä, voiko ymmärtämätön lapsi (tai vauva) toimia saarnaajana sellaisessa tapauksessa. Tämä on kiintoisa vl-oppiin liittyvä kysymyksenasettelu. Avauksen tekijä ei siis luullakseni ole ajatellut, että kukaan menisi tunnustamaan lapselle yksilöidysti aikuisten syntejä; sellainen olisi todellakin moraalitonta.
jos joskus Jumala johdattaisi jonkun synnintuntoon ja avaisi mielen vastaanottamaan evankeliumin. Maria uskoi oman poikansa kautta synnit anteeksi ja ennen häntä uskottiin anteeksi tulevaisen kautta. Että jos Jumala vetää puoleensa niin kaiketi hän lähettää saarnamiehen että synnit on lupa uskoa anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Ja sen saarnan Jessus jätti opetuslapsilleen. Uskovainen lapsi käy aivan hyvin saarnamieheksi jos pappa kuolinvuoteellaan siunausta pyytää. Ja pienet lapset ovat taivaskelpoisia kuollessaan.